10.6.2021 – MAL
Selvitimme loppusyksystä 2020 kyselyn* avulla museo-oppaiden työskentelyolosuhteita yhdessä Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKUn kanssa. Perkaamme Museoalan ammattiliiton Mitä museo-oppaille kuuluu? - blogikirjoitussarjassamme oppaiden kokemuksia. Sarjan kolmannessa blogikirjoituksessa tarkastelemme, millainen on museo-oppaan ammatti 2020-luvulla.
Ensisilmäyksellä museo-oppaan työrooli voidaan nähdä hyvin yksinkertaisena: museo-opas opastaa museoissa. Tosiasiassa työnkuvia on lähes yhtä monta kuin työpaikkoja. Minkälainen kuva museo-oppaan työstä muodostuu kyselymme vastausten perusteella?
Mitä opas tekee?
Kyselyssä halusimme selvittää, mitä kaikkea oppaan työnkuvaan kuuluu. Listasimme työtehtäviä, jotka yleensä kuuluvat oppaiden toimenkuvaan ja vastaajat saivat valita niistä kaikki omaan toimenkuvaan kuuluvat. Annoimme myös mahdollisuuden kertoa työtehtävistä, joita emme olleet keksineet listata.
Noin puolet vastaajista ilmoittivat työnkuvaansa kuuluvan myös lipunmyyntiä sekä museokaupasta huolehtimista. Tarkemmat prosentit näet oheisesta pylväskaaviosta:
Näiden listaamiemme tehtävien lisäksi 43 vastaajaa ilmoitti listan ulkopuolelta, ettei työskentele opas-nimikkeellä museoissa, vaan esimerkiksi museoamanuenssina tai -lehtorina. Opastaminen oli sisällytetty sivutyöksi muiden töiden oheen.
Ei siis yllätä, kun tarkastelee listaa tehtävistä, joita oppaat itse kertoivat tekevänsä:
-
työpajaohjaus sekä työnäytösten tekeminen
-
palveluiden suunnittelu
-
palveluiden ja materiaalin kääntäminen vieraille kielille
-
viestintätehtävät aina somepostauksista lehdistötiedotteisiin
-
uusien työntekijöiden perehdyttäminen
-
pihanhoitotyöt
-
tuholaistorjunta
-
arkisto- ja kokoelmatyöt
-
vapaaehtoistoiminnan vetäminen
Museoalan tehtävien kirjo nousee esiin näissäkin vastauksissa. Se jättää kuitenkin paljon kysymyksiä. Mikä mahtaa olla oppaan työnkuvan ydin, kun työtehtävien määrä ja vastuu tuntuu vaihtelevan näin paljon museoittain?
Paljon työtä, muttei työtunteja
Oppaiden työhön kuuluu paljon pitkäjänteistä suunnittelua ja omaksumista vaativia tehtäviä, mutta työ kyselyyn vastanneilla oppailla oli pääasiassa osa-aikainen. Kysyttäessä kuinka suuren osan kuukausituloista opastaminen heillä muodostaa, noin kaksi kolmasosaa ilmoitti tienaavansa alle puolet kuukausituloistaan museo-oppaana. Niin sanotusti täysipäiväisesti opastavia oppaita oli vain 40, ja he tienasivat opastamisella 76-100% kuukausituloistaan.
”Tuntipalkka on kohtalainen, mutta koska töitä ei ole kokopäiväisesti, ei tällä työllä juurikaan oikeasti pysty elämään.”
– Kyselyyn vastannut opas
Museo-oppaat ovatkin osa yleisesti kulttuurialalla keskusteltua silpputyöjoukkoa, joiden tulot muodostuvat useista pienistä rahavirroista. Vastaajat ilmoittivat täydentävänsä kuukausitulojaan opastamisen lisäksi esimerkiksi työskentelemällä taiteilijana/artesaanina, kääntäjänä, liikunnanohjaajana, toimittajana, opettajana, siivoajana, tuottajana ja postinjakajana. Lisäksi 10 vastaajaa ilmoitti opiskelevansa työnteon ohessa.
Tähän silpputyöviidakkoon tuo oman mausteensa se, että oppaat saattavat työskennellä useammassa kuin yhdessä museossa. Noin viidesosa kyselyyn vastanneista ilmoitti opastavansa kahdessa paikassa, hieman harvempi kolmessa. Yksi opas ilmoitti opastavansa jopa 10 kohteessa. On hyvä muistaa, että yksistään museoiden lukumäärä ei kerro opastusmateriaalin laajuudesta: samassa museossa voi yhden vuoden aikana olla useampia vaihtuvia näyttelyitä, joiden palvelumateriaalin opas joutuu itse joko opettelemaan tai kokoamaan.
Osa-aikainen rooli näkyi myös siinä, että jotkut vastaajista kokivat olevansa työyhteisöissään ulkopuolisia. Nämä vastaajat kokivat olevansa muun museohenkilökunnan silmissä organisaation ”irrallinen osanen” tai ”ei-museoammatillinen henkilökunta”.
”Yksikössämme on melko vähän työntekijöitä, minkä vuoksi olen joutunut venymään muun elämän kustannuksella - joustovaraa ei ole.”
– Kyselyyn vastannut opas
Suuri työmäärä näkyi kyselyssä kaipuuna vakaampaan työtilanteeseen, jossa opastusten määrät eivät vaihtelisi. Stressiä oppaat kokivat esimerkiksi työn ja vapaa-ajan yhteensovittamisen kanssa. Koska museo-oppaat tekevät työtä muiden lomakaudella sekä viikonloppuisin, kun perhe ja ystävät ovat vapaalla, eivät museo-oppaat välttämättä pääse osallistumaan sovittuihin menoihin. Lisäksi elämän suunnittelemattomuus lisäsi painetta, sillä oppaan työvuorojen määrä voi vaihdella hyvinkin paljon ja vaikeuttaa tuntien ilmoittamista esimerkiksi ansiosidonnaista hakiessa.
Ylpeät kulttuuriammattilaiset
Vaikka työ on haastavaa, löysivät oppaat siitä myös palkitsevia puolia. Erityisesti asiakaskohtaamiset, uuden tiedon oppiminen ja kannustavat kollegat nousivat yhä uudestaan esiin vastauksissa, kun kysyttiin mikä työssä oli palkitsevinta.
”Ihmisten aito kohtaaminen tiedon ja taiteen äärellä: huumori, lämpö ja innostus, joka tarttuu. --- Keskusteluyhteyden saaminen ryhmään ja kohtaaminen luennointitilannetta tasapuolisemmassa ilmapiirissä, jossa tieto ja tulkinnat kulkevat molempiin suuntiin.”
- Kyselyyn vastannut opas
Jo aikaisemmissa sarjan blogikirjoituksissa olemme todenneet, että museo-oppaat ovat sitoutuneita ja osaavia museoalan ammattilaisia. Työnkuvan laajuus vahvistaa tätä väitettä. Museot luottavat oppaiden osaamiseen sekä työpanokseen, mutta arvostus ei vielä näy tasa-arvoisena kohteluna työpaikalla tai työsuhteiden reiluudessa. Oppaat ansaitsevat samanlaisen arvostuksen kuin muutkin alan osaajat.
Museo-oppaat kohtasivat myös koronakriisin voimakkaimmin yhdessä (muiden) nollatuntisopimuksella ja asiakasrajapinnassa työskentelevien kanssa. Koronakyselyssämme monet museotyöntekijät osoittivat huolensa ja empatiansa asiakaspalvelutyötä tekevien työkavereidensa hankalaa tilannetta kohtaan. Heidän pärjäämiseensä toivottiin kiinnitettävän huomiota.
Yksi kyselyyn vastannut opas kiteytti tarpeen muutokseen:
”Museo-oppaat ovat korkeakoulutettuja oman alansa erityisosaajia sekä esiintymisen, ihmisten kohtaamisen ja tiedon käsittelemisen ja välittämisen monitaitureita, jotka tekevät äärimmäisen tärkeää sivistystyötä monien erilaisten kävijäryhmien parissa. Monia heistä kannustavat matalapalkatussa työssä saavutettavuuden, monimuotoisuuden, oppimisen ja kauneuden ihanteet. Ihanteet eivät kuitenkaan maksa laskuja.”
Voisimmeko siis unohtaa vanhentuneet mielikuvat vain väliaikaisesta, sivutoimisesta ja ei-museoammatillisesta opastyöstä, ja todella arvostaa museo-oppaiden tärkeää roolia sillanrakentajana museoiden ja museovieraiden välillä.
Lue Mitä museo-oppaille kuuluu -kirjoitussarjan aiemmat kirjoitukset. Ensimmäisessä kirjoituksessa käsittelemme museo-oppaiden työmarkkina-aseman ja työttömyysturvan epävarmuutta. Toisessa kirjoituksessa tarkastelemme miten kyselyn vastaajien kertomukset rikkovat yleistä mielikuvaa nuoresta ja aloittelevasta museo-oppaasta. Viimeisessä kirjoituksessa pohdimme, millaisilla keinoilla oppaiden työelämästä voidaan tehdä parempi.
*Museoalan ammattiliitto MALn ja Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKUn kyselyyn museo-oppaille 16.11. – 30.11.2020 vastasi yhteensä 175 henkilöä. Museoalan ammattiliiton kirjoitussarjassa tuomme vastausten kautta esiin museo-oppaiden kokemuksia omasta työstään sekä työn kehittämiskohteista. Vastauksia hyödynnetään myös osana edunvalvontatyötämme, jolla edistämme museo-oppaiden työskentelyolosuhteita pitkäjänteisesti. Suuret kiitokset kaikille kyselyyn vastanneille!
Ajankohtaista
Museo- ja kulttuuriperintöalan ammattiliiton sääntömääräinen vuosikokous 21.4.2026
Museo- ja kulttuuriperintöalan ammattiliiton sääntömääräinen vuosikokous pidetään etäkokouksena tiistaina 21. huhtikuuta klo 16.30 alkaen. Jäsen, ilmoittauduthan kokoukseen 20.4. mennessä. Lämpimästi tervetuloa!
Suojattu: MALn vuosikokous – hallitushakijat esittelyssä!
Otetta ei näytetä, koska artikkeli on suojattu.
Museoiden yritysyhteistyö -hanke etenee: Tervetuloa työpajaan Museopäivillä!
Museoliitossa tammikuussa 2026 käynnistynyt ESR+-rahoitteinen hanke Museoiden yritysyhteistyö: uudet mahdollisuudet on lähtenyt rivakasti liikkeelle. Hankkeen tavoitteena on kehittää museoammattilaisille osaamista, jonka avulla museot voivat innovoida, tuotteistaa ja pilotoida uudenlaisia palvelukonsepteja yrityksille, ja siten vahvistaa museoiden kykyä omaan tulonmuodostukseen muuttuvassa rahoitusympäristössä. Hanke on mukana Museopäivillä: Tervetuloa työpajaan!
Museoalan kysely 2026 jatkokoulutuksesta: tohtorikoulutus
Museo- ja kulttuuriperintöalan ammattiliitto MAL ry ja Jyväskylän yliopiston museologian oppiaine keräävät taustatietoa museoalan tohtorikoulutuksen kehittämiseksi. Tavoitteena on selvittää, mitkä tekijät vaikuttavat museoammattilaisten intoon ja mahdollisuuksiin hakeutua tutkijakoulutukseen valmistelemaan väitöskirjaa. Vastaajiksi toivotaan tohtorintutkinnon jo suorittaneita, mutta myös tohtorintutkinnon suorittamisesta kiinnostuneita.
Liity museoiden yritysyhteistyö: uudet mahdollisuudet -hankkeeseen!
Museoliitossa on alkanut hanke Museoiden yritysyhteistyö: uudet mahdollisuudet. Hanke vahvistaa museo- ja kulttuuriperintöalan ammattilaisten palvelumuotoilu-, liiketalous- ja rahoitusosaamista mahdollistaen asiantuntijapalveluiden tuotteistamisen ja myynnin. MAL oli mukana hankehakemuksen työstämisessä sekä myös rahoittaa hanketta. Liity mukaan!
Kiinnostaako museo- ja kulttuuriperintöalan edunvalvonta? Hae MALn hallitukseen!
Hallituksen jäsenenä olet jäsenistömme äänitorvi. Hallituksessa pääset näköalapaikalle käsittelemään museo- ja kulttuuriperintöalaa ravistelevia ajankohtaisia työelämä- ja yhteiskunnallisia kysymyksiä.
Matkatuki Museologian seminaariin osallistuville MALn opiskelijajäsenille
MALn opiskelijajäsen, haluaisitko lähteä opiskelijoiden järjestämään Museologian seminaariin Jyväskylään? MAL on päättänyt tukea Keski-Suomen ulkopuolella asuvien opiskelijajäsentensä osallistumista seminaariin matkatuen avulla.
Ehdota ryhmätyönohjausryhmää — tarjoamme vertaistukea ja oppimisen iloa!
MALn jäsen, kaipaatko vertaistukea ja vertaisoppimista? MAL järjestää ryhmätyönohjausta jäsenetuna. Seuraava ryhmä on suunnitteilla, ehdota uutta työnohjausryhmää!
Liukuva työaika ja saldokäytännöt – arkea helpottavaa joustoa, kuormitusta ja epäselviä rajoja
Liukuva työaika ja työaikasaldot ovat monilla työpaikoilla keskeinen osa arkea. Niiden avulla lisätään joustavuutta ja helpotetaan työn ja muun elämän yhteensovittamista. Liukumakäytännöt ja saldojen toteutus kuitenkin vaihtelee.
HS Mielipide: Museovalvoja varmistaa kaikille turvallisen museovierailun
Osallistuimme Helsingin Sanomien keskusteluun mielipidekirjoituksellamme:
”Museovalvoja varmistaa kaikille turvallisen vierailun”
– Museovalvojan työ on vastuullista: tehtävät liittyvät esineiden, taideteosten ja museovieraiden turvallisuuteen sekä asiakaspalveluun.
- 1
- 2
- 3
- …
- 30
- Seuraava »