MALn lausunto: Koronatilanne tammikuussa 2021 ja museoalan lisäresurssitarpeet

15.1.2021 – MAL

OKMn vuonna 2020 myöntämät korona-avustukset ovat olleet tarpeellisia ja paikanneet museoiden taloutta. Museoiden ensimmäinen sulkuaika oli ajalla 17.3.–31.5.2020 ja uuden aallon osittainen sulku asetettiin ajalle 3.12.–31.12.2020. Sulku jatkui alueittain ja jatkuu yhä tammikuussa 2021.

Koronaepidemiasta aiheutuvaan lisärahoituksen tarpeeseen vaikuttaa vuoden 2020 sulkujaksojen lisäksi myös tulevien sulkujen pituus. Vuositasolla museokäynnit vähentyivät huomattavasti museoiden ollessa kiinni kevään 2020, mutta kesäkaudella osin jopa vilkas kotimainen matkailu korvasi jonkin verran menetyksiä, tosin erot museoiden välillä ovat isoja. Ulkomaisten turistien poissaolo vaikutti kuitenkin pääsylipputuloihin kotimaisia matkailijoita enemmän, koska Museokortin ulkopuoliset lipputulot vähenivät.

Vuosi 2020 on tarkoittanut joillekin museoille tuottojen tippumista melkein puolella verrattuna edelliseen vuoteen. Museoiden omien tuottojen kertyminen vaihtelee museokohtaisesti; monilla museoilla on huippunäyttelyitä talviaikaan ja osalla kävijämäärät ja tuotot painottuvat kesäkauteen. Koronasulkujen vaikutus määräytyy myös sen mukaan, miten iso osa museon budjetista muodostuu omista tuloista tai avustuksista. Yksityiset ja kunnalliset museot ovat tässä hieman eri tilanteessa. Pääkaupunkiseudulla arvio tulojen menetykselle museoiden omista tuotoista on vuositasolla 30–40 prosentin luokkaa. Joulukuussa alkanut uusi sulku tarkoittaa jatkuessaan vielä museoiden omissa vuosituotoissa arviolta 15–20 prosentin menetyksiä. Museoissa ainoita säästömahdollisuuksia löytyy henkilöstö- tai museotoiminnan kuluista. Säästöä onkin saatu henkilöstökuluissa, mutta valitettavasti niiden vaikutus siirtyy työntekijälle palkan menetykseksi joko väliaikaisen lomautuksen tai kokonaan työtuntien puuttumisen muodossa.

Museoissa koetut taloudelliset tappiot vuoden 2020 osalta vaihtelevat museon koon ja sijainnin mukaan. Pienemmissä museoissa kuukausimenetykset ovat arviolta noin 8000 euron luokkaa, riippuen mahdollisista palkkakustannussäästöistä. Isommissa yksiköissä nettotulonmenetykset ovat arviolta 140 000 eurosta 500 000 euroon kuukaudessa.

Mikäli koronasulku jatkuu, museoiden taloustilanne huononee huomattavasti ja voi vaikuttaa niiden selviämiseen pitkällä aikavälillä. Lisäksi henkilökunnan osalta vaihtelevan työajan työntekijöiden tilanne on erittäin huono ja on ollut sitä jo keväästä lähtien. Koronakompensaatiot eivät auta työntekijöitä, jotka ovat tarvittaessa töihin kutsuttavia, nollatuntisopimuksella tai muutoin ns. vaihtelevan työajan sopimuksilla. Näitä ovat oppaat ja muut asiakaspalvelua tekevät museotyöntekijät. Asiakaspalveluhenkilökunnan osalta museoiden sulku tuo säästöä museoille palkkakuluissa, mutta on työntekijänäkökulmasta henkilökohtainen taloudellinen isku.

Henkilökunta on epidemian aikana joutunut ottamaan vastuuta museoasiakkaiden turvallisuudesta hygienia-, maski- ja muiden koronasuositusten noudattamisessa. Koronaepidemia on korostanut ja lisännyt digitaalisten palvelujen tarvetta. Museoalan digitalisaatiota tulisi edistää, mikä tarkoittaa myös lisääntynyttä koulutus- ja rahoitustarvetta. Pandemia-aika kuitenkin näkyy museoissa vähentyneinä mahdollisuuksina kouluttautua tai osallistua koulutuksiin.

Valtio ja kunnat ovat museoiden toiminnan keskeisiä rahoittajia. Museoalalla on pelkona, että koronaepidemian aiheuttamien seurausten vuoksi museot joutuvat tulevaisuudessa säästökuurille. Uhkana on lisäksi Veikkauksen tuottojen väheneminen ja soteuudistus, joiden vaikutuksia kuntien omistamien tai tukemien museoiden talouteen ei vielä tiedetä.

Museoalan ammattiliitto MAL ry

Susanna Sääskilahti
puheenjohtaja
susanna.saaskilahti(at)ateneum.fi

Katariina Mäkelä
toiminnanjohtaja
katariina.makela(at)museoalanammattiliitto.fi

Lataa lausunto pdf-tiedostona