Mielipidekirjoituksemme: Jos kulttuuritarjontaa ei ole, syntyy tyhjiö ja pahoinvointia

Kulttuuripalveluiden tuomia hyvinvointivaikutuksia ei huomioida rahoituksessa

Helsingin Sanomien kirjoitus Sivistyksen hinta (17.9.) nosti esiin keskustelua kulttuurin rahoituksesta. Veroilla rahoitetaan yhteiskunnalle tärkeitä toimintoja, ja rahojen kohdentamisessa joudutaan tekemään valintoja. Usein terveys- ja kulttuuripalvelut nähdään vastakkaisina menoerinä, toisen voittaessa toinen häviää. Näinhän ei ole.

"Usein terveys- ja kulttuuripalvelut nähdään vastakkaisina menoerinä, toisen voittaessa toinen häviää. Näinhän ei ole."

Koronarajoitusten helpottaessa näimme uutisia, kuinka ”Lippujen varausjärjestelmä kaatui ihmisten rynniessä taidemuseoon”. ”Aivan mahtava juttu, tätä on niin odotettu”, hehkutettiin.

Viime vuona Suomen kansallismuseon kohteissa vieraili liki 600 000 kävijää, ja Saamelaismuseo ja Luontokeskus Siidassa neljässä kuukaudessa yli 46 000 kävijää. Heinäkuussa museokeskus Vapriikki teki kävijäennätyksen yli 39 300 kävijällä. Myös Ateneumin Albert Edelfelt -näyttely rikkoi kävijäennätyksiä.

Pääsylipputuloilla ei kuitenkaan ylläpidetä kulttuuriperintöä. Museolain mukaan toiminnan tarkoituksena on tallentamisen, säilyttämisen ja tutkimuksen edistämisen lisäksi muun muassa elämysten tarjoaminen ja yleisötyö, vuorovaikutus sekä opetuksen ja kasvatuksen edistäminen. Oman kulttuuriperinnön tunteminen nostaa itsetuntoa ja luo pohjaa muiden kulttuurien ymmärtämiselle.

Kulttuuripalveluiden merkitys hyvinvointitekijänä on oleellinen. Akavan erityisalojen kyselyn mukaan 76 prosenttia ajattelee, että ”hyvät kirjasto-, museo- ja kulttuuripalvelut lisäävät hyvinvointia”. Museokortin ja Mieli ry:n kyselyssä neljännes vastaajista koki kulttuuripalvelujen lievittävän ahdistuneisuutta tai masennusta, ja viidennes koki palveluilla olevan vaikutuksia sosiaalisen syrjäytymisen vähentämiseen.

"Kulttuurilaitosten tuottamiin ennaltaehkäiseviin, osallistaviin, yleistä hyvinvointia lisääviin ja jopa kuntouttaviin palveluihin panostamalla saadaan lopulta säästöjä."

Kansainvälisistä tutkimuksista on vahvaa näyttöä taiteen ja taiteellisen toiminnan merkityksestä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä, myös osana hoitoa. Britanniassa Taidetta reseptillä -projekti vähensi yleislääkärikäyntejä 40 prosenttia ja sairaalakäyntejä 30 prosenttia. Kulttuurilla on painoarvoa myös sosiaali- ja terveyspuolella. Jos kulttuuritarjontaa ei ole, syntyy tyhjiö ja pahoinvointia.

Kulttuurilaitosten tuottamiin ennaltaehkäiseviin, osallistaviin, yleistä hyvinvointia lisääviin ja jopa kuntouttaviin palveluihin panostamalla saadaan lopulta säästöjä.

Katariina Mäkelä
toiminnanjohtaja

Riina Linna
puheenjohtaja

Museo- ja kulttuuriperintöalan ammattiliitto MAL ry

******

Mielipidekirjoituksemme julkaistiin Helsingin Sanomissa 23.9.2023. Kuvakaappauksen kuva: Sunnuntaina 17. syyskuuta päättynyt Ateneumin Albert Edelfelt -näyttely rikkoi kävijäennätyksiä. Kuva: Jussi Nukari / Lehtikuva