Veikkauksen edunsaajien vakaa rahoitus on varmistettava sekä lähivuosina että pitkällä aikavälillä. Yleishyödyllisen työn ja pelirahoituksen kytkös on viimein purettava, Akavan Erityisalat vaatii.

Akavan Erityisalojen mielestä hallituksen tulevassa puoliväliriihessä tulee ratkaista, miten Veikkauksen rahapelituotot hyödyttävät yhteiskuntaamme parhaiten. Tärkeät muutokset pelihaittojen torjumiseksi leikkaavat pelituottoja, mutta tämä ei saa näkyä leikkauksina nykyisten edunsaajien yleishyödyllisessä työssä.

- Kannatamme mallia, jossa Veikkauksen rahapelituotot siirretään vuoden 2024 alusta kokonaisuudessaan valtion yleisiin budjettivaroihin ja nykyiset edunsaajat siirretään kehysbudjetointiin. Tätä mallia on kannattanut myös neljän ministeriön toimeksiannosta asiaa pohtinut työryhmä, sanoo toiminnanjohtaja Salla Luomanmäki Akavan Erityisaloista.

Kokonaisuudistuksen lisäksi on huolehdittava Veikkauksen edunsaajien lähivuosien rahoituksesta. Akavan Erityisalat vetoaa maan hallitukseen, että hallitusohjelman arpajaislakia koskevasta kompensaatiokirjauksesta pidetään kiinni myös tulevina vuosina.

- Arpajaislain rahoitusta vähentävät muutokset ovat merkittäviä taide- ja kulttuurialalle, museoalalle, liikunnalle ja nuorisotyölle. Iskun saavat järjestöt ja julkinen sektori. Kansalaisjärjestöjen, mm. sote-järjestöjen lisäksi esimerkiksi kuntien nuorisotyön ja kirjastojen kehittämisrahoituksesta suuri osa on riippuvainen veikkausvoittovaroista, samoin kuntien merkittävät liikuntapaikkahankkeet rahoitetaan tätä kautta, Luomanmäki muistuttaa.

Humanistisille oppiaineille painoarvoa todistusvalinnassa

Akavan Erityisalat on huolissaan humanististen oppiaineiden ja opetuksen tilanteesta kaikilla koulutusasteilla.

- Yhteiskunnassamme on nähtävissä ristiriitaista kehitystä. Toisaalta ymmärretään yhä syvemmin kieli-,  kulttuuri- ja historia-aineiden merkitys vaikkapa työelämälle alasta riippumatta. Generalistien osaamista työelämän valttina korostetaan. Toisaalta kaikilla koulutusasteilla on hälyttäviä merkkejä humanististen aineiden painoarvon hiipumisesta, sanoo toiminnanjohtaja Salla Luomanmäki.

- Mielestämme nykyinen korkeakoulujen rahoitusmalli ei huomioi pieniä aloja riittävästi. Esimerkiksi Helsingin yliopistossa säästöt kurittavat nimenomaan humanistisia aineita ja uhkaavat jo niiden elinvoimaa ja selviytymistä, sanoo Akavan Erityisalojen koulutuspolitiikan asiantuntija Hanna Koskenheimo.

- Onko kyse laajemmastakin tiedekäsityksen kapeutumisesta? Viime aikoina on käyty paljon keskustelua siitä, mitkä tieteet ovat ns. kovia ja ytimessä. Mielestämme luonnontieteitä ja ihmistieteitä ei tule asettaa vastakkain, vaan pikemminkin panostaa arvostavaan poikkitieteelliseen yhteistyöhön ja vaalia tieteen vapautta, Koskenheimo pohtii.

Akavan Erityisalat korostaa, että myös peruskoulussa ja toisella asteella tulee tukea enemmän kieli- ja kulttuuriaineiden opiskelua. Jo tällöin opitaan geneerisiä taitoja, joita syvennetään myöhemmissä opinnoissa ja hyödynnetään työelämässä. Lisäksi lasten ja nuorten tunnetaidot kehittyvät taide- ja taitoaineiden kautta.

- Vaadimme muutosta korkeakoulujen todistusvalinnan pisteytysjärjestelmään, joka ei ota huomioon humanististen oppiaineiden merkitystä. Nykyisellään pisteytys alkaa kaventaa nuorten opintovalikoimaa jo toisella asteella, Luomanmäki sanoo.

Akavan Erityisalat muistuttaa, että mitä vähemmän tietyn aineen oppijoita ja opiskelijoita on, sitä vähemmän on tulevaisuudessa asiantuntijoita, joilla näitä tietoja ja taitoja on. Tämä koskee kaikkia koulutusasteita ja vaikuttaa siten työelämässä tarvittavan asiantuntemuksen saatavuuteen.

- Jo nyt esimerkiksi vieraiden kielten lukeminen on vähentynyt kautta perus- ja toisen asteen. Tämä vaikeuttaa tulevaisuudessa esimerkiksi kielellisten oikeuksien toteutumista Suomessa, Luomanmäki toteaa.

Akavan Erityisalojen koulutuspoliittiset tavoitteet

 

Lisätiedot:

toiminnanjohtaja Salla Luomanmäki, Akavan Erityisalat, puh. 040 700 7800

tiedontuotannon asiantuntija Hanna Koskenheimo, Akavan Erityisalat, puh. 0201 235 368

Alkuperäinen uutinen Akavan Erityisalojen sivuilla.

Ajankohtaista

Kesäkuun uutiskirje julkaistu!

Kirjoittajalta MAL | 15.6.2021

Aiheina muun muassa museoalan harjoittelu- ja koronakyselyt, museo-oppaiden työnkuva sekä tuleva yin-jooga ja rentoutushetki kesäkuussa ja elokuun saavutettavuuskoulutus. Jäsen, uutiskirjeen löydät sähköpostistasi.

Lue lisää
Piirroskuva erilaisista asiakkaista museossa.

Mitä museo-oppaille kuuluu – Museo-opas 2020-luvulla

Kirjoittajalta MAL | 10.6.2021

Selvitimme museo-oppaiden työskentelyolosuhteita yhdessä TAKU ry:n kanssa. Perkaamme kirjoitussarjassamme oppaiden kokemuksia. Viimeisessä kirjoituksessa pohdimme millainen on oppaan ammatti 2020-luvulla.

Lue lisää
Kaksi henkilöä tarkastelee kuvia museon kuva-arkistossa.

Keräämme tietoa museoalan harjoitteluista – vielä ehdit vastata!

Kirjoittajalta MAL | 9.6.2021

Keräämme tietoa museoalan harjoitteluista – haluamme kuulla niin harjoittelijoita, museoita kuin korkeakouluja! Museoiden ja korkeakoulujen vastausaikaa on pidennetty 18.6. saakka. Harjoittelijoiden osalta vastausaika päättyy 13.6.

Lue lisää
Kolme henkilöä seisoo museon näyttelytilassa

Kysely: Suomalaiset mieltävät kirjasto-, museo- ja kulttuuripalvelut vahvasti elinvoimatekijöiksi

Kirjoittajalta MAL | 8.6.2021

Hyvät kirjasto-, museo- ja kulttuuripalvelut ovat kunnalle tärkeä elinvoimatekijä, arvioi 86 prosenttia suomalaisista. Vähiten kulttuurimyönteisissä perussuomalaisissakin näin ajattelevien määrä on kasvanut selvästi viime vuosina. Kysely kertoo myös koronan pitkittymisen lisänneen kulttuurin kaipuuta.

Lue lisää

Museoalan opiskelija, et ole yksin työelämässä

Kirjoittajalta MAL | 2.6.2021

Museoalalla on eletty haastavia aikoja koronan mainingeissa, ja epävarmuudesta ovat kärsineet niin ammattilaiset kuin opiskelijat. Ammattijärjestön merkitys on korostunut vaikeana aikana, kirjoittaa Museoalan ammattiliiton järjestökoordinaattori Heta Hedman.

Lue lisää
yhdessa teams

Museoiden säilyminen ja kehittyminen kuntapalveluna on taattava

Kirjoittajalta MAL | 31.5.2021

Museoista yli puolet on kuntien omistamia ja kunnat ovat tärkeitä tukijoita myös yksityisille museoille. SOTE-uudistuksen jälkeen kunnilla ja alueilla on entistä keskeisempi rooli museotoiminnan turvaajina; niin ylläpitäjinä, tukijoina kuin kehittäjinä

Lue lisää
Korjausrakentamisen tutkija Katariina Ruuska-Jauhijärvi työskentelee Kymenlaakson museossa Kotkassa.

Taustalta näkyväksi – osaavat museoalan ammattilaiset

Kirjoittajalta MAL | 24.5.2021

Kunnat ovat merkittäviä työnantajia museo-, kirjasto-, kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalveluissa. Yhteisessä kampanjassa Akavan Erityisalojen kanssa nostamme kuntavaalien alla esiin ammattilaisia, jotka luovat kuntien laadukkaita palveluita.

Lue lisää
Henkilö on pöydän ääressä tietokoneella ja soittaa puhelua.

Jäsen, muistathan palvelusi – uutta suuntaa uravalmennuksesta!

Kirjoittajalta MAL | 20.5.2021

Oletko hakemassa työtä tai pohditko uutta suuntaa urallesi? Maksuttomista urapalveluista saat tukea työnhakuun, apua urasuunnitteluun ja omassa työssä kehittymiseen sekä vahvistusta työhyvinvointiin. Tavattavissasi on myös työpsykologi.

Lue lisää
Piirroskuva tutkijasta, joka tekee työtä tietokoneen ääressä.

Koronakysely 2021 käynnissä

Kirjoittajalta MAL | 20.5.2021

Koronaepidemian alkaessa keväällä 2020 kysyimme museoammattilaisten kokemuksia ja tuntemuksia epidemian vaikutuksista alalle ja omaan työhön. Uusimme kyselyn keväällä 2021 epidemian jatkuttua yli vuoden.

Lue lisää
Piirroskuva erilaisista asiakkaista museossa.

Mitä museo-oppaille kuuluu – Opastaminen on oikea ammatti

Kirjoittajalta MAL | 19.5.2021

Selvitimme museo-oppaiden työskentelyolosuhteita yhdessä TAKU ry:n kanssa. Perkaamme kirjoitussarjassamme oppaiden kokemuksia. Tällä kertaa tarkastellaan, miten vastaukset rikkovat mielikuvaa opastamisesta väliaikaisena sivutyönä.

Lue lisää