Veikkauksen edunsaajien vakaa rahoitus on varmistettava sekä lähivuosina että pitkällä aikavälillä. Yleishyödyllisen työn ja pelirahoituksen kytkös on viimein purettava, Akavan Erityisalat vaatii.
- Kannatamme mallia, jossa Veikkauksen rahapelituotot siirretään vuoden 2024 alusta kokonaisuudessaan valtion yleisiin budjettivaroihin ja nykyiset edunsaajat siirretään kehysbudjetointiin. Tätä mallia on kannattanut myös neljän ministeriön toimeksiannosta asiaa pohtinut työryhmä, sanoo toiminnanjohtaja Salla Luomanmäki Akavan Erityisaloista.
Kokonaisuudistuksen lisäksi on huolehdittava Veikkauksen edunsaajien lähivuosien rahoituksesta. Akavan Erityisalat vetoaa maan hallitukseen, että hallitusohjelman arpajaislakia koskevasta kompensaatiokirjauksesta pidetään kiinni myös tulevina vuosina.
- Arpajaislain rahoitusta vähentävät muutokset ovat merkittäviä taide- ja kulttuurialalle, museoalalle, liikunnalle ja nuorisotyölle. Iskun saavat järjestöt ja julkinen sektori. Kansalaisjärjestöjen, mm. sote-järjestöjen lisäksi esimerkiksi kuntien nuorisotyön ja kirjastojen kehittämisrahoituksesta suuri osa on riippuvainen veikkausvoittovaroista, samoin kuntien merkittävät liikuntapaikkahankkeet rahoitetaan tätä kautta, Luomanmäki muistuttaa.
Humanistisille oppiaineille painoarvoa todistusvalinnassa
Akavan Erityisalat on huolissaan humanististen oppiaineiden ja opetuksen tilanteesta kaikilla koulutusasteilla.
- Yhteiskunnassamme on nähtävissä ristiriitaista kehitystä. Toisaalta ymmärretään yhä syvemmin kieli-, kulttuuri- ja historia-aineiden merkitys vaikkapa työelämälle alasta riippumatta. Generalistien osaamista työelämän valttina korostetaan. Toisaalta kaikilla koulutusasteilla on hälyttäviä merkkejä humanististen aineiden painoarvon hiipumisesta, sanoo toiminnanjohtaja Salla Luomanmäki.
- Mielestämme nykyinen korkeakoulujen rahoitusmalli ei huomioi pieniä aloja riittävästi. Esimerkiksi Helsingin yliopistossa säästöt kurittavat nimenomaan humanistisia aineita ja uhkaavat jo niiden elinvoimaa ja selviytymistä, sanoo Akavan Erityisalojen koulutuspolitiikan asiantuntija Hanna Koskenheimo.
- Onko kyse laajemmastakin tiedekäsityksen kapeutumisesta? Viime aikoina on käyty paljon keskustelua siitä, mitkä tieteet ovat ns. kovia ja ytimessä. Mielestämme luonnontieteitä ja ihmistieteitä ei tule asettaa vastakkain, vaan pikemminkin panostaa arvostavaan poikkitieteelliseen yhteistyöhön ja vaalia tieteen vapautta, Koskenheimo pohtii.
Akavan Erityisalat korostaa, että myös peruskoulussa ja toisella asteella tulee tukea enemmän kieli- ja kulttuuriaineiden opiskelua. Jo tällöin opitaan geneerisiä taitoja, joita syvennetään myöhemmissä opinnoissa ja hyödynnetään työelämässä. Lisäksi lasten ja nuorten tunnetaidot kehittyvät taide- ja taitoaineiden kautta.
- Vaadimme muutosta korkeakoulujen todistusvalinnan pisteytysjärjestelmään, joka ei ota huomioon humanististen oppiaineiden merkitystä. Nykyisellään pisteytys alkaa kaventaa nuorten opintovalikoimaa jo toisella asteella, Luomanmäki sanoo.
Akavan Erityisalat muistuttaa, että mitä vähemmän tietyn aineen oppijoita ja opiskelijoita on, sitä vähemmän on tulevaisuudessa asiantuntijoita, joilla näitä tietoja ja taitoja on. Tämä koskee kaikkia koulutusasteita ja vaikuttaa siten työelämässä tarvittavan asiantuntemuksen saatavuuteen.
- Jo nyt esimerkiksi vieraiden kielten lukeminen on vähentynyt kautta perus- ja toisen asteen. Tämä vaikeuttaa tulevaisuudessa esimerkiksi kielellisten oikeuksien toteutumista Suomessa, Luomanmäki toteaa.
Akavan Erityisalojen koulutuspoliittiset tavoitteet
Lisätiedot:
toiminnanjohtaja Salla Luomanmäki, Akavan Erityisalat, puh. 040 700 7800
tiedontuotannon asiantuntija Hanna Koskenheimo, Akavan Erityisalat, puh. 0201 235 368
Ajankohtaista
Amos Rexin tapaus herättää huolta museoalan henkilöstöpolitiikan suunnasta
Amos Rexin tilanne on mediatietojen perusteella arvioituna poikkeuksellinen suomalaisella museo- ja kulttuuriperintöalalla. Tapaus nostaa esiin vakavia kysymyksiä työntekijöiden kohtelusta, henkilöstöpolitiikasta ja alan osaamisen turvaamisesta tulevaisuudessa.
– Kulttuuriperintöalalle ei tarvita irtisanoutumispaketteihin nojaavaa henkilöstöpolitiikkaa.
Museologian merkitys museoammattilaisille
Museologian tulevaisuus -seminaarissa Museo- ja kulttuuriperintöalan ammattiliitto MAL ry:n toiminnanjohtaja Katariina Mäkelän puheessa luotiin katsaus museologian oppiaineeseen Suomessa ja sen merkitykseen alan ammattilaisille. MAL on yksi Jyväskylän yliopiston museologian apulaisprofessuurin taloudellisista tukijoista.
Kokoelmien parissa työskentelevä, hae syksyn työnohjausryhmään — tarjoamme vertaistukea ja oppimisen iloa!
Kokoelman parissa työskentelevä, kaipaatko vertaistukea ja vertaisoppimista? Hae jäsenistämme koottavaan kokoelma-ammattilaisten työnohjausryhmään syksyllä 2025.
Mielipidekirjoituksemme Helsingin Sanomissa: Historian käsittely ei ole ongelmatonta Suomessakaan
Demokraattisessa yhteiskunnassa on tärkeä huolehtia siitä, että museoihin ja historiantutkijoihin ei kohdistu poliittista painostusta eikä tutkimusrahoitusta ohjata poliittisin perustein, kirjoittavat MAL:n järjestökoordinaattori Tuulia-Tuulia Tummavuori ja Historioitsijat ilman rajoja -yhdistyksen pääsihteeri Heta Hedman.
Mielipidekirjoituksemme Aamulehteen: Kulttuuripalvelujen vaikutus ihmisten arkeen on valtava – Ne synnyttävät hyvinvointia
Tampereen yt-neuvottelut eivät saa vaarantaa peruspalvelua, kirjoittavat toiminnanjohtajat Jussi Näri, Nea Leo ja Katariina Mäkelä.
Akavan Erityisalojen terveiset budjettiriiheen: Kansalaisten hyvinvoinnista ei pidä enää leikata
Akavan Erityisalat vaatii budjettiriihen päätöksiltä tasapuolisuutta. Kansalaisten sivistys- ja hyvinvointipalveluja uhkaavia lisäleikkauksia ei tule toteuttaa.
Museo- ja kulttuuriperintöalan ammattiliitto on huolissaan Gazassa yhä jatkuvasta kriisistä
Museo- ja kulttuuriperintöalan ammattiliitto on huolissaan Gazassa yhä jatkuvasta kriisistä
Pitkittynyt kriisi on äärettömän epäinhimillinen. Väkivalta ja raakuudet täytyy saada loppumaan. Inhimillisen hädän lisäksi olemme huolissamme kulttuuriperinnön tilasta.
Kannanotto: Vaikeata historiaa pitää voida käsitellä museoissa
Museoita koskeva poliittinen ohjaus on noussut keskusteluun presidentti Trumpin hallinnon ilmoitettua USAn julkisia museoita koskevista ”puhdistuksista”.
– Uutiset Yhdysvalloista pöyristyttävät. On varmistettava, etteivät vastaavat museoita koskevat sensuuripyrkimykset leviä Suomeen.
Lausuntomme hallituksen esitykseen työsopimuslain muuttamisesta
Museoviraston julkaiseman museotilaston mukaan noin 15 prosenttia kokoaikaisesta museoammatillisesta henkilöstöstä työskentelee määräaikaisessa työsuhteessa. Huomionarvoista on, että meidän alallamme on jo nyt ollut huomattavasti enemmän määräaikaisuuksien ketjuttamisia kuin muilla korkeasti koulutetuilla verrokkialoilla.
Työsuojeluverkosto: Liukuva työaika ja saldokäytännöt? Kysely, käy vastaamassa!
Museoalan työsuojeluverkoston pieni kesäkysely kartoittaa alan käytäntöjä liukuvan työajan ja saldokäytäntöjen suhteen. Käy vastaamassa!
- « Edellinen
- 1
- 2
- 3
- 4
- …
- 29
- Seuraava »