Kunta rekrytoi museonjohtajaa 2 900 euron kuukausipalkalla. Mitä se kertoo asiantuntijatyön arvostuksesta, kysyy Museo- ja kulttuuriperintöalan ammattiliitto MAL. Liitto kirjelmöi tapauksesta suoraan asianomaiseen kuntaan. – Valitettavasti kyse ei ole yksittäistapauksesta, sanoo toiminnanjohtaja Katariina Mäkelä.
Museo- ja kulttuuriperintöalan ammattiliitto MAL on huolestunut alan ammattilaisten yhä räikeämmäksi käyvästä alipalkkauksesta.
– Käytetäänkö huonoa työllisyystilannetta hyväksi, vai mikä on, kun meihin on otettu yhteyttä useammasta silmiinpistävästi alipalkatusta alamme asiantuntijatehtävästä. Hiljattain kirjelmöimme eräälle pienelle kaupungille, joka rekrytoi museonjohtajaa 2 900 euron kuukausipalkalla, toiminnanjohtaja Katariina Mäkelä Museo- ja kulttuuriperintöalan ammattiliitto MAL ry:stä kertoo.
– Oman palkkakyselymme mukaan museonjohtajien keskiarvopalkka on 4 778 euroa/kk. Sekään ei päätä huimaa, sillä kyse on tehtävästä, johon vaaditaan ylempi korkeakoulututkinto, Mäkelä sanoo.
– Pidämme tärkeänä, että kunnallinen kulttuurialan johtamis- ja asiantuntijatyö nähdään osana kaupungin elinvoimaa, identiteettiä ja vetovoimaa.
Liitto muistuttaa, että museonjohtajan tehtävä on lähes poikkeuksetta vaativa asiantuntija- ja johtamistehtävä, johon sisältyy samanaikaisesti kulttuuriperinnön asiantuntijuutta, hallinnollista vastuuta, toiminnan kehittämistä, sidosryhmäyhteistyötä, viestintää, esihenkilötyötä sekä usein myös laajoja talous- ja hankevastuita.
– Tehtävä edellyttää korkeaa koulutustasoa, itsenäistä työotetta, johtamistaitoa sekä monipuolista museoalan osaamista. Myös nyt puheena ollut alle 3 000 euron kuukausipalkan rekrytointi-ilmoitus sisälsi vastaavia tehtävänkuvauksia ja vaatimuksia.
– Pidämme tärkeänä, että kunnallinen kulttuurialan johtamis- ja asiantuntijatyö nähdään osana kaupungin elinvoimaa, identiteettiä ja vetovoimaa. Palkkaus viestii siitä, miten kunta arvottaa asiantuntijuutta, johtamisvastuuta ja kulttuuriperinnön hoitoa, Mäkelä sanoo.
Kansa arvostaa – arvostus ei näy palkassa
Suomalaiset arvostavat tutkitusti museo-, kirjasto- ja kulttuuripalveluita. Akavan Erityisalat on mittauttanut kansalaisten näkemykset tutkimuslaitos Verianin toteuttamilla gallup-tutkimuksilla vuodesta 2008.
– Erityisen vankasti ja pysyvästi – noin 80 prosentin voimalla – suomalaiset arvostavat museo-, kirjasto- ja kulttuuripalveluiden merkitystä paikkakunnan elinvoimalle sekä omalle oppimiselle, kertoo neuvottelupäällikkö Jaakko Korpisaari Akavan Erityisaloista.
Viime mittauksessa (ulkoinen linkki) vuodelta 2025 noin 79 % kansalaisista katsoi, että hyvät kirjasto-, museo- ja kulttuuripalvelut ovat kotipaikkakunnalle tärkeä elinvoimatekijä ja edellyttää, että oma kotikunta myös panostaa niihin. Yhtä moni arvioi, että palvelut lisäävät omia mahdollisuuksia oppia ja kehittyä.
– Verianin toteuttamassa tutkimuksessamme yli puolet kansalaisista katsoi, että kulttuurialan huono palkkaus on osoitus siitä, etteivät päättäjät arvosta kulttuurityötä. Tällainen vaikutelma kieltämättä syntyy, vaikka juhlapuheissa ja elinvoimastrategioissa kulttuurin merkitys ymmärretään koko ajan paremmin, Korpisaari pohtii.
– Kuntasektorin palkkaohjelmilla on pystytty korjaamaan kuntien kulttuuritoimessa työskentelevien alipalkkausta suhteessa muihin sektoreihin. Vielä on kuitenkin työtä tehtävänä, sillä palkkakuilu on edelleen valtava, Korpisaari sanoo.
Lisätietoja:
Katariina Mäkelä, toiminnanjohtaja, Museo- ja kulttuuriperintöalan ammattiliitto MAL ry, puh. 040 774 7620, katariina.makela@malry.fi
Jaakko Korpisaari, neuvottelupäällikkö, Akavan Erityisalat, puh. 040 777 9422 jaakko.korpisaari@akavanerityisalat.fi
Ajankohtaista
Kehysriihi: Kulttuurista leikkaamalla ei pelasteta Suomen taloutta
Kulttuuri- ja museoalan määrärahat ovat jälleen leikkausten kohteina. Kaavailtujen leikkausten osuus on valtion kokonaisbudjetissa marginaalinen, mutta niiden merkitys alan kasvulle, työllisyydelle ja saavutettavuudelle on valtava, sanovat Akavan Erityisalojen jäsenjärjestöt TAKU ja MAL.
Jäsenten ääni kuuluviin – MALn jäsenblogi
MALn jäsenblogi on jäsenten oma kanava, jolla voi jakaa ajatuksia ajankohtaisista työelämän ilmiöistä. Aiheena voi olla monipuolisesti museo- ja kulttuuriperintöalan ammattilaisen tai alalle kouluttautuvan työelämään tai arkeen liittyvät kysymykset. Kaikki jäsenet ovat tervetulleita kirjoittamaan jäsenblogiin.
Kiinnostaako museo- ja kulttuuriperintöalan edunvalvonta? Hae MALn hallitukseen!
Hallituksen jäsenenä olet jäsenistömme äänitorvi. Hallituksessa pääset näköalapaikalle käsittelemään museo- ja kulttuuriperintöalaa ravistelevia ajankohtaisia työelämä- ja yhteiskunnallisia kysymyksiä. Pääset sparraamaan edunvalvonta-asioita muiden hallituslaisten ja MALn toimihenkilöiden kanssa sekä myös osana laajemman ammattiyhdistysverkoston ja kattojärjestö Akavan Erityisalojen toimintaa.
Yhdistelmätehtävät ovat kuntien kulttuurialan asiantuntija- ja esihenkilötehtävien ongelmana
Oripään kunta julkaisi rekrytointi-ilmoituksen, jossa haettiin alle 3 000 euron kuukausipalkalla kirjastonjohtajaa vastuunaan kirjasto-, museo- ja kulttuuritoimi, kunnan markkinointi, maahanmuuttotyö sekä hyvinvointilautakunnan esittelijän tehtävät. Rekrytointi kuvastaa yleistymässä olevaa yhdistelmätehtävien ongelmaa.
Kulttuurista leikkaamalla ei pelasteta Suomen taloutta
Valtiovarainministeriö on julkaissut ehdotuksensa valtiontalouden kehyksiksi vuosille 2025–2028. Kulttuurin ja taiteen määrärahat ovat jälleen leikkausten kohteina. Kaavailtujen leikkausten osuus on valtion kokonaisbudjetissa marginaalinen, mutta niiden merkitys alan kasvulle, työllisyydelle ja saavutettavuudelle on puolestaan valtava.
Neuvottelut Kansallisgallerian työehtosopimuksesta alkoivat 28.2.
Kansallisgallerian työehtosopimus on voimassa 31. maaliskuuta saakka. Sopimuksen piiriin kuuluu noin 300 Kiasmassa, Ateneumissa ja Sinebrychoffin taidemuseossa työskentelevää henkilöä.
Kansallisgallerian työehtosopimuksesta neuvotellaan helmi–maaliskuussa.
Helmikuun uutiskirje julkaistu!
Helmikuun jäsentiedote on lähetetty jäsenille sähköpostiin 23.2. Olethan saanut omasi? Aiheina muun muassa uudet jäsenedut eli MALn jäsenaamut ja työhyvinvointia tukeva palvelu eli lainattava äänenvahvistin.
Suomi tarvitsee antiikintutkimustaan
MAL:n hallituksen jäsen Uula Neitola avaa kirjoituksessaan antiikintutkimuksen merkitystä ja asemaa tieteenalana Suomessa – sekä syitä sille, miksi antiikin kulttuuriperinnön tutkimusta ja opetusta on uhannut alasajo useissa suomalaisissa yliopistoissa. Museo- ja kulttuuriperintöalan ammattiliitto MAL ry asettuu tukemaan Antiikintutkimuksen verkoston ja Helsingin yliopiston antiikintutkimuksen opiskelijoiden ainejärjestö Symposion ry:n tavoitetta säilyttää antiikin materiaalisen kulttuurin opetus Suomessa.
Lausuntomme hallituksen esitykseen työttömyysturvalain muuttamisesta
Ansiopäiväraha on tarkoitettu väliaikaiseksi taloudelliseksi tueksi työnhakijan työttömyysjaksoille. Museo- ja kulttuuriperintöalalla, kuten niin monella naisvaltaisella alalla, palkkataso on matala. Palkasta ei pysty säästämään eikä siten varautumaan mahdollisiin työelämäkatkoksiin. Työttömyysturva on nimenomaan turva työttömyyden ajalle.
- « Edellinen
- 1
- …
- 7
- 8
- 9
- 10
- 11
- …
- 31
- Seuraava »