Akavan Erityisalat vaatii budjettiriihen päätöksiltä tasapuolisuutta. Kansalaisten sivistys- ja hyvinvointipalveluja uhkaavia lisäleikkauksia ei tule toteuttaa. Sen sijaan on aika puuttua pysähtynyttä yritystoimintaa säilyttäviin tukiin ja kaikkein hyvätuloisimpien verohelpotuksiin. Tämä olisi oikeudenmukainen, tulevaisuudenuskoa ja myös kasvua rakentava suunta. Ilman hyvinvointia ei synny kestävää kasvua.

Kuntien lisäleikkaukset vaarantaisivat kirjasto-, museo-, kulttuuri-, nuoriso-, liikunta- ja TE-palvelut

Mikäli valtionvarainministerin leikkausesitys toteutuisi, kuntien valtionosuuksiin kohdistuisi ankaria lisäleikkauksia. Uudet säästöt uhkaisivat mm. kuntien kirjasto-, museo-, kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntapalveluja, kansalaisopistoja, TE-palveluja sekä hallintoa.

Leikkaukset näihin palveluihin leikkaisivat suoraan myös kuntalaisten hyvinvointia, Akavan Erityisalat muistuttaa. Leikkauksia ei tule tehdä, jos paikkakunta halutaan säilyttää elinvoimaisena ja kehittyvänä.

Karsiminen jo valmiiksi alimitoitetuista TE-palveluista olisi kasvavan työttömyyden oloissa harkitsematonta ja lisäisi työttömyyttä – siis kustannuksia toisaalla.

Kansalaiset arvostavat tutkitusti kirjasto-, museo- ja kulttuuripalveluja. Ne koetaan todella laajasti omaa oppimista ja kehittymistä tukeviksi palveluiksi. Näin arvioi 79 % vastaajista Verianin kansalaiskyselyssä vuonna 2025. Peruspalveluksi kulttuurin määritteli 86 % kansalaisista.

Kotoutumisessa tarvitaan laadukkaita kielipalveluja

Akavan Erityisalat katsoo, ettei kuntien ja hyvinvointialueiden kotoutumiskorvauksia tule lakkauttaa.

Valtiovarainministeri on esittänyt, että kunnille ja hyvinvointialueille maksettavat, esimerkiksi kotoutumiskoulutukseen ja kielipalveluihin käytettävät kotoutumiskorvaukset lakkautetaan. Akavan Erityisalat pitää ehdotusta Suomen kotoutumispolitiikan vastaisena.

Maahanmuuttajien yhteiskuntaorientaatiosta ja kielikoulutuksesta nipistäminen lisää käytännössä kustannuksia muualle. Maahanmuuttajien kotoutuminen ja työllistyminen viivästyvät. Kanssakäymisessä ja asioinnissa väärinymmärrysten riski lisääntyy, jos tulkkauspalveluita heikennetään. Esimerkiksi sote-palveluissa vastaanottoajat pitenevät tai asioita joudutaan hoitamaan useaan kertaan. Niin viranomaisten kuin kotoutujien oikeusturva voi olla vaarassa.

Sote-järjestöiltä leikkaaminen lisää inhimillistä kärsimystä

Akavan Eritysalat yhtyy sosiaali- ja terveysjärjestöjen vetoomukseen sote-järjestöjä koskevien lisäleikkausten perumiseksi. Leikkaus syventäisi entisestään sosiaali- ja terveyspalveluiden kriisiä ja järjestöjen ahdinkoa. Eniten tästä kärsisivät tavalliset ihmiset, jotka saavat apua ja tukea järjestöiltä.

Järjestöt toimivat julkisia palveluita täydentävinä matalan kynnyksen toimijoina. Nyt säästöt uhkaavat samoja palvelujen tarvitsijoita, esimerkiksi ikääntyneitä tai köyhiä lapsiperheitä, kahdesta suunnasta, kun sekä järjestöt että julkinen sektori joutuvat leikkaamaan palvelujaan.

Tällä hallituskaudella sote-järjestöjen valtionavustuksista on jo päätetty leikata 36 %, eikä näidenkään leikkausten vaikutus ole vielä arvioitavissa. Tästä huolimatta valtiovarainministeri  on esittänyt avustusten leikkausten kasvattamista jopa 60 prosenttiin.

Hyvä hallinto on Suomen vahvuus

Akavan Erityisalat pitää huolestuttavana, että osa päättäjistä kokee ”helpoksi” leikata hallinnosta ja tukipalveluista. Näiden leikkausten perusteleminen ja vaikutusten arviointi jäävät usein ohuiksi.

Liitto muistuttaa, että sujuvien ja yhdenvertaisten julkisten palvelujen perustana ovat toimiva hallinto ja ammattimaiset tukipalvelut. Niiden asiantuntijat ovat usein näkymättömiä mahdollistajia, joiden työ tukee ydintoimintojen sujuvuutta. Leikkausten sijaan hallinto ja tukipalvelut on resursoitava riittävästi kaikilla julkisen hallinnon tasoilla.

Kansalaisten silmissä hyvä hallinto näyttäytyy tärkeänä. 84 % suomalaisista arvioi tuoreessa kansalaiskyselyssä (Verian 2025), ettei Suomi menesty ilman hyvää hallintoa. Vielä suurempi osa kansalaisista (88 %) näkee, että hyvä julkinen hallinto on kansalaisten yhdenvertaisen kohtelun edellytys. Kansalaiset edellyttävät hallinnolta ennen kaikkea osaamista ja lainmukaisuutta.

Säästöt viranomaisviestinnästä vaarantavat demokratian ja kriisivalmiuden

Valtionhallinnon viestintäsuosituksen mukaan viestintä on olennainen osa strategista johtamista ja demokratian toteutumista, ja viranomaisilla on lain mukainen velvollisuus viestiä avoimesti toiminnastaan.

Ministeriöiden viestinnän keskittäminen valtioneuvoston kansliaan sekä jo tehdyt leikkaukset uhkaavat heikentää hallinnon kykyä viestiä strategisesti, asiantuntevasti ja tasapuolisesti eri hallinnonalat tuntien, Akavan Erityisalat sanoo. Tälläkin hallituskaudella on tehty useita kansalaisten elämään ja arkeen vaikuttavia lainsäädäntömuutoksia, joiden oikea-aikainen viestintä on demokratian edellytys.

Jos julkishallinto säästää viestinnästä, se säästää kansalaisten oikeudesta ymmärrettävään ja olennaiseen tietoon. Viestintä ei ole pelkkää tiedottamista, vaan viestinnän avulla turvataan yhteiskunnan toimivuus ja kriisivalmius – kuten koronapandemia osoitti.

Opetushallituksen merkitystä ei ymmärretä

Akavan Erityisalojen mielestä Opetushallituksen lakkauttamisesta käyty keskustelu osoittaa, ettei sen laajentuneita tehtäviä ymmärretä.

Opetushallitus huolehtii siitä, että kasvatus, opetus ja opiskelu tapahtuvat kaikkialla Suomessa lakien mukaisesti ja yhdenvertaisin periaattein. Tämän lisäksi virastolla on useita muita tehtäväkokonaisuuksia.

Akavan Erityisalat muistuttaa, että Opetushallituksen tehtävät ovat lakisääteisiä. Viraston tehtäväkenttä on valtava, koska sille on vuosien varrella keskitetty useita toimintoja, jotka hoidettiin ennen omissa virastoissaan.

Opetushallitus laajenee vuoden 2026 alusta jälleen, kun Kotimaisten kielten keskus Kotus yhdistyy siihen. Muutos on osaa mittavaa sivistyshallinnon virastouudistusta. Eduskunta hyväksyi lakiesityksen kesällä.

Akavan Erityisalat pitää huonona politiikkana, että päätetään valtavasta virastouudistuksesta ja samaan hengenvetoon kuullaan sen kanssa ristiriitaisia lakkauttamispuheita. Sekä fuusiot että leikkausten uhka ovat henkilöstölle iso kuormitustekijä. Valtion tulisi olla esimerkki hyvästä työnantajasta, ei huonosta ja poukkoilevasta.

***

Kyselyn on toteuttanut tutkimusyritys Verian Akavan Erityisalojen toimeksiannosta. 

Kansalaisten käsitykset kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalveluista sekä julkisesta hallinnosta 2025

Lisätietoja: toiminnanjohtaja Olli Kaure, Akavan Erityisalat, puh. 040 594 4063, olli.kaure@akavanerityisalat.fi

Ajankohtaista

Yksityisten museoiden uusi työehtosopimus

Kirjoittajalta MAL | 1.6.2022

Oppaiden ja osa-aikaisen tuntityöntekijöiden asemaa onnistuimme nostamaan kirjauksella siitä, ettei heihin tule soveltaa perusteetta muita työntekijöitä epäedullisempia ehtoja. Vapaa-aikana matkustamisen suositus on nyt myös entistä ohjaavampi.

Lakkotarinoita-kampanja 2022: ”Kulttuuriperinnön säilyminen ja saavutettavuus edellyttää asiantuntijuutta”

Kirjoittajalta MAL | 1.6.2022

Korkeasti koulutettu museo- ja kulttuuriperintöalan asiantuntija ansaitsee oikeudenmukaisen palkan. Jotta alalla olisi jatkossakin tekijöitä, jotta kulttuuriperintömme ei tulisi uhatuksi. Julkaisemme keräämiämme lakkotarinoita.

Kolmas koronakysely käynnissä

Kirjoittajalta MAL | 31.5.2022

Museoalan ammattiliitto on kerännyt 2020 ja 2021 museoalan ammattilaisten kokemuksia koronaepidemian vaikutuksista museo- ja kulttuuriperintöalan työelämään. Keräämme vielä vastaavalla kyselyllä tietoa.
Kolmas kysely on auki 6.6.2022 saakka.

Sääntömääräinen vuosikokous valitsi uuden hallituksen

Kirjoittajalta MAL | 25.5.2022

MALn sääntömääräinen vuosikokous hyväksyi menneen vuoden 2021 ja suunnitelmat tulevalle vuodelle 2023. Kokous valitsi uudet hallituksen jäsenet erovuoroisten tilalle sekä määritti jäsenmaksun 2023.

Lakkotarinoita-kampanja 2022: “Museot ovat kansakunnan muisti ja kulttuurin vaalija”

Kirjoittajalta MAL | 19.5.2022

Korkeasti koulutettu museo- ja kulttuuriperintöalan asiantuntija ansaitsee oikeudenmukaisen palkan. Jotta alalla olisi jatkossakin tekijöitä, jotta kulttuuriperintömme ei tulisi uhatuksi. Julkaisemme keräämiämme lakkotarinoita.

Lakkotarinoita-kampanja 2022: “Tuen koko sydämestäni museoalan lakkoa”

Kirjoittajalta MAL | 18.5.2022

Korkeasti koulutettu museo- ja kulttuuriperintöalan asiantuntija ansaitsee oikeudenmukaisen palkan. Jotta alalla olisi jatkossakin tekijöitä, jotta kulttuuriperintömme ei tulisi uhatuksi. Julkaisemme keräämiämme lakkotarinoita.

Lakkotarinoita-kampanja 2022: Museoala tukee yhteiskunnan jäsenten itseymmärrystä

Kirjoittajalta MAL | 12.5.2022

Korkeasti koulutettu museo- ja kulttuuriperintöalan asiantuntija ansaitsee oikeudenmukaisen palkan. Jotta alalla olisi jatkossakin tekijöitä, jotta kulttuuriperintömme ei tulisi uhatuksi. Julkaisemme keräämiämme lakkotarinoita.

Sovittelulautakunta ehdottaa kunta-alalle 3 vuoden sopimusta ja yhteensä 5 prosentin palkkaohjelmaa

Kirjoittajalta MAL | 10.5.2022

Sovittelulautakunta jätti sovintoehdotuksensa kunta-alan työriitojen ratkaisemiseksi tiistaina 10. toukokuuta. Sopijaosapuolten hallinnot käsitelevät ehdotuksen ja antavat vastauksen 11.5.

Lakkotarinoita-kampanja 2022: Viranomaistyötä alimmassa palkkaluokassa

Kirjoittajalta MAL | 10.5.2022

Korkeasti koulutettu museo- ja kulttuuriperintöalan asiantuntija ansaitsee oikeudenmukaisen palkan. Jotta alalla olisi jatkossakin tekijöitä, jotta kulttuuriperintömme ei tulisi uhatuksi. Julkaisemme keräämiämme lakkotarinoita.

Museoalan ammattiliiton sääntömääräinen vuosikokous 24.5.2022

Kirjoittajalta Katariina | 9.5.2022

Museoalan ammattiliiton sääntömääräinen vuosikokous pidetään hybridikokouksena tiistaina 24. toukokuuta klo 16.00 alkaen. Jäsen, ilmoittauduthan kokoukseen 20.5. mennessä. Lämpimästi tervetuloa!

henkilöstö kulttuuri kulttuuriperintövirasto kulttuuripolitiikka kulttuurivirasto kultuuriperintö lausunto museoala selkiyttää Suomi talous virastouudistus virkamies yhdenvertaisuus