Ammattiliitot järjestivät maanantaina 2.9.24 Helsingissä mielenosoituksen kulttuuriperinnön puolesta ja museoalaa uhkaavia hallituksen leikkauksia vastaan. Konkreettinen esimerkki leikkausten vaikutuksista alalle kuultiinkin jo elokuun lopulla, kun Museovirasto ilmoitti aloittavansa yt-neuvottelut.

Hallituksen budjettiriihen aattona Kansallismuseon eteen kokoontui liittojen kutsumana toistasataa mielenosoittajaa – mukana mielenilmauksessa oli alan ammattilaisten lisäksi myös alalle opiskelevia, jo alalta eläköityneitä sekä alan ulkopuolelta tukeaan osoittavia leikkauksista huolestuneita kansalaisia.

Aurinkoinen maanantai-ilta houkutti paikalle ilahduttavasti ennakkoon odotettua enemmän väkeä. Hieman ennen h-hetkeä pystytimme Akavan Erityisalojen telttakatoksen, jossa oli osallistujille tarjolla välipalaa ja virvokkeita. Jaossa osallistujia varten oli myös erilaisia ammattiliittojen valmistamia kylttejä Akavan Erityisaloilta, Museo- ja kulttuuriperintöalan ammattiliitolta ja Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHLltä. Osallistujilla oli mukana myös omia kylttejä ja iskulauseita. Osa mielenilmaukseen osallistuneista oli pukeutunut mustiin, ja jokunen osallistuja oli nähnyt paljon vaivaa asukokonaisuuteensa muun muassa suruhunnuin ja kokoelmia kuvastavin repuin. Tunnelma oli positiivinen, vaikka olimme kokoontuneet ikävän asian äärelle – mutta nimenomaan joukkovoima, yhteisöllisyys – ja se, että emme ole yksin tärkeän asian puolesta, nostatti tunnelmaa.

 

Luottamusedustajien puheenvuorot

Neuvottelupäällikkö Jaakko Korpisaari Akavan Erityisaloista avasi tilaisuuden ja akavalaisia liittoja edustavan neuvottelujärjestö JUKOn luottamusmies ja Museo- ja kulttuuriperintöalan ammattiliitto MALn hallituksen jäsen Mervi Saarenmaa taustoitti tilannetta siitä, miksi olimme paikalla puolustamassa kulttuuriperintöämme ja vastustamassa maan hallituksen myös Museovirastoon kohdistamia lyhytnäköisiä leikkauksia. Mervi perusteli ja korosti puheessaan Museoviraston merkitystä suomalaiselle kulttuuriperinnölle:

- Museovirasto on joutunut aloittamaan viime viikolla lähes koko henkilöstöään koskevat yt-neuvottelut. Museovirastossa on 220 vakituista työntekijää, joista jopa 30 on vaarassa joutua irtisanotuksi ja 150 lomautetuiksi. Koko viraston toiminta uhkaa lamaantua ja alan työllisyydelle seuraukset olisivat tuhoisat. Museoviraston talouden rakenne on haastava: lähes 60 prosenttia viraston budjetista uppoaa Senaatti-kiinteistöjen jatkuvasti kohoaviin vuokriin, joihin virasto ei voi vaikuttaa. Kahdesta kiinteistöstä luopuminen lähivuosina ei tuo helpotusta tilanteeseen. Museovirastoon kohdistuvat leikkaukset osuvat armotta henkilöstöön ja viraston toimintaan, totesi Mervi Saarenmaa.

- Lisäksi ensi vuonna virastoon kohdistuu hallituksen kehysriiheen perustuva lähes miljoonan euron kertaluontoinen leikkaus, mikä on pienen viraston budjetissa suuri summa. On huomioitava, että virasto on jo aiemmin ollut aliresursoitu ja myös viime vuosien korkea inflaatio on rasittanut viraston taloutta. Kaiken tämän lisäksi Museovirastoon kuuluva Suomen kansallismuseo on kestämättömässä tilanteessa, sillä Kansallismuseon toiminta on laajenemassa lähivuosina uuden lisärakennuksen myötä, mutta uuden museon avaamiseen ja laajentuvaan toimintaan ei olla valtion budjetissa myöntämässä tarvittavia toimintamäärärahoja.
- Jääkö uusi museorakennus avaamatta ja uudet kansainvälisen tason näyttelytilat tyhjiksi kulisseiksi?

Mervi jatkoi konkretisoimalla leikkausten vaikutuksia:
- Useita museoita uhkaa sulkeminen. Näistä mainittakoon esimerkiksi Hvitträsk, Hämeen linna, Olavinlinna, Tamminiemi, Louhisaari, Seurasaaren ulkomuseo ja Suomen merimuseo. Pienen vakituisen henkilökunnan lisäksi ne työllistävät vuosittain jopa yli 100 alan opiskelijaa. Valtakunnallisena kulttuuriperinnön ja kulttuuriympäristön suojeluviranomaisena Museoviraston toimintakenttä on hyvin laaja, ja kaavaillut leikkaukset heikentävät merkittävästi viraston edellytyksiä huolehtia sille määrätyistä lakisääteisistä tehtävistä, mikä tulee näkymään kansalaisille ja kerrannaisvaikutuksina koko yhteiskunnassa.

- Vain alle prosentti valtion henkilöstöstä työskentelee kulttuuriperintöalalla. Suunnitellut leikkaukset tuovat vain minimaalisia säästöjä, joilla ei valtion taloutta tasapainoteta. Sen sijaan Museovirastolle ne ovat suhteettoman suuret ja rampauttavat sen toiminnan.

- Yhteinen kulttuuriperintömme ja museot yhdistävät ihmisiä ja kiinnittävät yhteiskuntaan. Museot luovat hyvinvointia ja resilienssiä, tuovat veto- ja elinvoimaa lähialueilleen ja siten luovat myös työpaikkoja ja edistävät taloutta.

Museot luovat hyvinvointia ja resilienssiä, tuovat veto- ja elinvoimaa lähialueilleen ja siten luovat myös työpaikkoja ja edistävät taloutta.

- Vaadimme Museoviraston rahoituksen turvaamista! Sakset irti kulttuuriperinnöstä!

Mervin jälkeen Museoviraston JHLn luottamushenkilö ja Opetus- ja kulttuuriministeriön ammattiosaston puheenjohtaja Mari Aaltonen puolusti puheenvuorossaan myös kulttuuriperintöämme maan hallituksen kaavailemia leikkauksia vastaan.

- Olemme tänään kokoontuneet vastustamaan hallituksen lyhytnäköisiä leikkauksia, jotka uhkaavat tuhota suomalaisen kulttuurin ja sivistyksen perustan. Maamme hallituksen säästöpolitiikka on suhteetonta ja epäoikeudenmukaista. Hallitus vaatii, että kulttuurin rahoitusta leikattaisiin moninkertaisesti enemmän kuin sen osuus opetus- ja kulttuuriministeriön budjetista edellyttäisi.

- Vaadimme, että kulttuurin kentälle ja sitä myötä Museovirastoon kohdistuvia leikkauksia tarkastellaan uudelleen ja oikeudenmukaisesti suhteessa muihin säästöihin. Kuten todettua, Museoviraston talouden haasteena ovat kiinteistökustannukset, jotka muodostavat noin 60 prosenttia sen menoista. Viraston vastuulla on valtion kulttuurihistoriallisia museokohteita, joiden vuokrakustannuksiin virasto ei itse voi vaikuttaa.

- Museo on kuitenkin enemmän kuin seinät! Kun Museoviraston rahoitusta leikataan, menetämme korvaamatonta ammattitaitoa ja osaamista, joka suojelee ja ylläpitää kulttuuriperintöämme.

- Vuosi 2024 on julistettu sivistyksen teemavuodeksi, mutta leikkaukset kulttuuriin kertovat aivan muuta. Kulttuurista ja taiteesta leikataan armottomasti, kuin ne olisivat ylellisyyttä, eivätkä keskeinen osa kansallista identiteettiämme ja hyvinvointiamme.

- Kulttuuriperintö ei ole luksusta, se on perusoikeus. Se on yhteiskunnan liima, joka yhdistää meidät toisiimme, menneisyyteemme ja tulevaisuuteemme. Tietoisuus ja ymmärrys historiasta auttaa meitä kasvamaan ja kehittymään.

Kulttuuriperintö ei ole luksusta, se on perusoikeus. Se on yhteiskunnan liima, joka yhdistää meidät toisiimme, menneisyyteemme ja tulevaisuuteemme.

- Meidän on puolustettava kansalaisten oikeutta nauttia kulttuurista, joka on monipuolista, saavutettavaa ja kaikkien ulottuvilla. Vaadimme, että kulttuuri- ja museoalan potentiaali tunnistetaan ja sitä hyödynnetään täysimääräisesti talouden ja yhteiskunnan hyväksi. Kulttuuriperintöä ei säilytetä hankkeilla, se säilytetään pysyvillä rakenteilla, toimintavarmuudella ja sitoutumisella.

- Meillä on velvollisuus vaalia kulttuuriamme ja jättää se tuleville sukupolville vähintään yhtä rikkaana kuin olemme sen itse saaneet. Puolustetaan kulttuuriperintöä, joka on meidän kaikkien yhteistä omaisuutta. Taistellaan suomalaisen kulttuurin ja sivistyksen puolesta!, päätti Mari puheensa.

 

Ammattiliittojen puheenvuoro

Luottamusedustajien puheenvuorojen jälkeen mielenilmauksen järjestävistä liitoista Museo- ja kulttuuriperintöalan ammattiliiton toiminnanjohtaja Katariina Mäkelä nosti niin ikään omassa puheenvuorossaan esiin huolen alan tulevaisuudesta niin matalan palkkatason kuin yhä kasvavan työkuorman riskeistä, mikäli suunnitellut leikkaukset toteutuvat ja kurjistumisen kierre jatkuu.

- Me museo- ja kulttuuriperintöalalla olemme seuranneet huolissamme hallituksen leikkauspolitiikkaa. Jo ennestään olemme eläneet suu säkkiä myöten – meidän korkeasti koulutettujen ammattilaisten palkat laahaavat jäljessä ja samalla kiinteistökulut kohoavat koko ajan. Osa museoista on jo joutunut kiristämään siitä mistä pystyvät eli lomauttanut koko henkilöstönsä, jotta museon vuokra saadaan maksettua.

- Henkilökunnasta nipistämällä aiheutetaan uusia haasteita; epävarma tulevaisuus houkuttaa vaihtamaan alaa ja jäljelle jäävien työtaakka kasvaa kestämättömäksi. Juuri päättyneen museoalan työsuojeluverkoston kyselyn vastauksissa näkyy alan tiukka työtahti: liki 70 prosenttia vastanneista totesi, että työaika riittää melko huonosti tai huonosti omien tehtävien hoitamiseen. Työmäärä aiheuttaa kuormitusta melko paljon tai erittäin paljon jopa 80 prosentille vastanneista. Töiden priorisoiminen ja tekemättä jättäminen on jo nykyresursseilla arkea.

Museoalan työsuojeluverkoston kyselyn vastauksissa näkyy alan tiukka työtahti: liki 70 prosenttia vastanneista totesi, että työaika riittää melko huonosti tai huonosti omien tehtävien hoitamiseen.

- Leikkausten seurauksena joudutaan irtisanomisiin ja vähenevät resurssit vaikuttavat suoraan työkavereihin, mutta myös asiakkaisiin. Pyydetyt lausunnot ja lakisääteiset viranomaistehtävät ruuhkautuvat.

- Museoiden aukioloaikoja joudutaan supistamaan ja omarahoitus kärsii museoiden ollessa suljettuina. Lipputulojen ohella menetetään tulot museokauppamyynnistä, opastuksista sekä kokous- ja tapahtumapalveluista. Eikä uusia näyttelyjäkään synny ilman henkilöstöä. Leikkaukset aiheuttavat kurjistumisen kierteen.

- Museomenot valtion menoista ovat kooltaan vajaa promillen luokkaa.  Leikkauksilla on kuitenkin valtavan negatiiviset vaikutukset alalle, niin henkilökunnalle kuin asiakkaillekin. Leikatessa unohdetaan alan hyvinvointivaikutukset ja oman kulttuuriperintömme ja siitä huolehtimisen merkitys meille suomalaisille. Ei tuhota omaa kulttuuriperintöämme lyhytnäköisesti leikkaamalla!

Mitä tekee museo? – Hyvää, hyvää, hyvää!

Kuka huolehtii kulttuuriperinnöstä?

– Me, museotyön tekijät!

Välihuudatuksia ja osallistumista

Mielenilmauksessa nostatettiin henkeä välihuudoin, joita olivat muun muassa:

Mitä tekee museo? – Hyvää, hyvää, hyvää!

Kuka huolehtii kulttuuriperinnöstä?

– Me, museotyön tekijät!

Museo on vain autiotalojos ei loista hengen valo

Osallistujat saivat pitää puheita ja kuulimmekin alan ulkopuolelta mielenilmaukseen mukaan tulleelta erinomaisen puolustuspuheen kulttuurin sekä museoiden ja kulttuuriperintömme tulevaisuuden puolesta. Yhteinen huolemme koskettaa kaikkia kansalaisia, kuten aiemmin eri kyselytutkimuksetkin ovat todistaneet.

Kiitos kaikille, jotka pääsivät paikalle! Ja kiitos myös somessa aktiivisille! Työ yhteisen kulttuuriperintömme puolesta jatkuu!

#EiPelkkiäSeiniä #Budjettiriihi #Museot #Kulttuuriperintö #AlanArvostus #EiLeikkauksia @museoalan

Kiitos myös Akavan Erityisalat ja Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL tapahtuman järjestelyistä kanssamme!

Ohjeita mielenilmaisuun osallistuneille

Valitettavasti osa mielenilmaukseen osallistuneista oli saanut työnantajalta ohjeistusta mielenilmaukseen ja siihen osallistumiseen liittyen. Tapahtuma järjestettiin virka-ajan eli työajan ulkopuolella, joten kyseessä ei ollut virkaehtosopimuslain tarkoittama työtaistelu.

Virkamiehillä kuten kaikilla Suomen kansalaisilla on perustuslain 13 §:n  takaama mielenosoitusoikeus.

Toimintaohjeet:

  • Jos työnantaja ottaa yhteyttä mielenilmaukseen osallistumisesta, älä vastaa vaan kerro, että olet yhteydessä liittoosi asiattomasta vapaa-aikaan kohdistuvasta tiedustelusta.
  • Kerro yhteydenotosta luottamusmiehelle.
  • Jos työnantaja pyytää listaamaan mielenilmaukseen osallistujat, kerro että sitä on mahdotonta tehdä, koska kyse on virkamiesten vapaa-ajasta.

Perustelut:

  • Kyseessä ei ollut virkaehtosopimuslain tarkoittama työtaistelu.
  • Virkamiehilläkin on perustuslain 13 §:n mukainen takaama mielenosoitusoikeus.
  • Työnantaja ei saa kerätä henkilölistauksia vapaa-ajalla toteutetusta tilaisuudesta.

Vastakkainasettelu mielenosoitusoikeudesta kiinnosti myös mediaa ja Helsingin Sanomissa julkaistiin aiheesta artikkeli. Tapauksessa sekä työntekijät että työnantaja ovat kuitenkin niin sanotusti samalla puolella eli puolustamassa kulttuuriperintöä hallituksen ajamia leikkauksia vastaan.

Virkamiesten osallistuminen mielenilmauksiin aiheuttaa keskustelua varmasti myös tulevan syksyn aikana. Ammattiliitot ohjeistavat sekä sopivat työnantajien kanssa eikä yksittäisen ammattiliiton jäsenen tarvitse olla huolissaan oikeudestaan mielenilmauksiin.

Kuvat: Tuulia-Tuulia Tummavuori

Ajankohtaista

Maaliskuun uutiskirje julkaistu!

Kirjoittajalta MAL | 3.3.2022

Aiheina muun muassa ajankohtaiset TES-neuvottelut, edunvalvontakuulumisia museo-oppaiden ja konservaattorien osalta, kevään koulutuksia ja tapahtumia. Jäsen, MALn uutiskirjeen löydät sähköpostistasi.

Kunta-alalla työskentelevät ylityö- ja vuoronvaihtokieltoon 7.3.2022

Kirjoittajalta MAL | 2.3.2022

Ylityö- ja vuoronvaihtokiellolla halutaan vauhdittaa kunta-alan neuvotteluiden etenemistä. Kielto koskee työsopimussuhteisia jäseniämme kunta-alalla.

#Neuvotellen2022 – arvoa asiantuntijalle!

Kirjoittajalta MAL | 2.3.2022

Miksi työehtosopimusneuvottelut?
Palkansaajien järjestöt ja työnantajajärjestö neuvottelevat työehtosopimuksiin useita työelämän määräyksiä, joita ei ole laissa. Neuvotteluissa sovitaan muun muassa palkankorotuksista sekä työaika- ja lomamääräyksistä. Sopimukset määrittelevät vähimmäistason, jota paremmista ehdoista voi sopia paikallisella, tarkentavalla sopimuksella.

Ukrainan tilanne aiheuttaa huolta – mitä voimme tehdä auttaaksemme?

Kirjoittajalta Katariina | 1.3.2022

Ihmishenkien menettämisen ohella sota vaikeuttaa tavallisten ihmisten elämää sekä Ukrainassa että Venäjällä. Sodalla on vaikutus myös suomalaisten ja muiden eurooppalaisten turvallisuuteen, hyvinvointiin ja talouteen. Mitä me voimme tehdä auttaaksemme?

Konservaattori on korkeakoulutettu

Kirjoittajalta MAL | 1.3.2022

Konservointi on monitieteellinen, humanististen ja luonnontieteiden välimaastoon sijoittuva akateeminen tieteenala, jonka tarkoituksena on aktiivisesti edistää kulttuuriperintömme säilymistä. Konservaattoreiden koulutustason kehittyminen ei kuitenkaan näy alan työehtosopimusten vaativuusluokittelussa.

Museoalan ammattiliitto: Oppaiden silpputyöehtoihin tarvitaan korjaus 

Kirjoittajalta MAL | 17.2.2022

Museo-oppaat ovat korkeakoulutettuja ammattilaisia, joista useimmat tekevät työtä epävarmoilla nolla- tai keikkasopimuksilla. Osaaminen ei näy palkassa eikä läheskään kaikesta tehdystä työstä makseta, ilmenee Museoalan ammattiliiton kyselystä.

Call for papers – Museologiaseminaari 2022

Kirjoittajalta MAL | 9.2.2022

Museologian seminaari järjestetään 21. – 22.4.2022. Seminaari vahvistaa museologian oppiaineen asemaa ja arvostusta museo- ja kulttuurialalla, pitää yhteyttä alan toimijoihin sekä edistää museologian opiskelijoiden työllistymismahdollisuuksia. Jo vuodesta 1996 järjestettyjen seminaarien ainutlaatuinen piirre on, että ne ovat opiskelijavoimin järjestettyjä.

Lupaava ratkaisu Veikkaus-varoista – edunsaajia kuultava seurannassa

Kirjoittajalta MAL | 9.2.2022

On tärkeää, että yleishyödyllisille yhteisöille suunnattua vuosittaista rahoitusta sekä toiminnan kehittämistä seurataan. Samalla on varmistettava, että edunsaajia itseään kuunnellaan tarkalla korvalla uuden rahoitusmallin seurannassa ja sitä kehitettäessä,

Helmikuun uutiskirje julkaistu!

Kirjoittajalta MAL | 3.2.2022

Aiheina muun muassa työturvallisuuskysely, TES-neuvottelut, koulutukset ja tapahtumat, tietoa jäsenpalveluista. Jäsen, MALn uutiskirjeen löydät sähköpostistasi.

Museoalan työturvallisuuskysely käynnissä

Kirjoittajalta MAL | 3.2.2022

Museoala on yksi harvoista ammattialoista, joista ei ole vielä olemassa kattavaa työoloja koskevaa selvitystä, vaikka museoiden kokoelmiin ja työympäristöihin liittyy laaja kirjo erilaisia kemiallisia ja biologisia vaaratekijöitä, kuten esimerkiksi raskasmetallit, asbesti, PAH-yhdisteet ja homeet.

budjetti budjettiriihi huoltovarmuus kulttuuri kultuuriperintö leikkaus museoala Suomi talous tuhoisa työelämä