Museoalan harjoittelijan on saatava työstään palkkaa ja tehtävien tulee olla ammatillisesti mielekkäitä, linjaa Museoalan ammattiliitto tuoreessa harjoittelijasuosituksessaan. Liiton kyselyn mukaan vain joka toinen alan yliopisto-opiskelija ja joka neljäs ammattikorkeakouluopiskelija saa palkallisen harjoittelupaikan.
Museoalan ammattiliitto MAL on julkaissut raportin museoalan harjoittelukyselyiden tuloksista sekä siihen perustuvat hyvän museoharjoittelun suositukset.
- Teimme suositukset, koska opiskelijoita käytetään edelleen väärin ilmaistyövoimana. Viime päivinä museoalalla on keskusteltu paljon opiskelijoiden tekemästä palkattomasta työstä etenkin erilaisten tapahtumien järjestämisessä. Palkattomuus nakertaa osaltaan myös alan palkkakehitystä, toteaa toiminnanjohtaja Katariina Mäkelä Museoalan ammattiliitosta.
Kyselytuloksista paljastui selkeitä ongelmia harjoitteluiden palkkauksessa. Kyselyn tulosten perusteella vain joka toinen yliopisto-opiskelija ja joka neljäs ammattikorkeakouluopiskelija saa palkallisen harjoittelupaikan.
- Museoalan korkeakouluopinnoissa harjoittelut ovat usein pakollinen osa tutkintoa, joten tilanne on huolestuttava. Tilanne koetaan epäoikeudenmukaiseksi varsinkin ammattikorkeakouluopiskelijoiden parissa, sillä heillä ei ole mahdollisuutta saada oppilaitokseltaan harjoittelutukiseteliä kattamaan palkkakuluja. Harjoittelutuki on usein edellytys palkallisen harjoittelupaikan saamiselle, kertoo kyselyiden analyysista vastannut projektityöntekijä Maija Talja.
Kyselyssä nousi esille tilanteita, joissa opiskelija koki harjoittelunsa olleen edullinen vaihtoehto työntekijän palkkaamiseksi. MAL haluaa muistuttaa, että harjoittelu poikkeaa luonteeltaan tavallisesta työsuhteesta. Harjoittelun tarkoitus on mahdollistaa ammatillinen kehittyminen, ja harjoittelun aikaisten työtehtävien tulee tukea ensisijaisesti opiskelijan oppimistavoitteita.
Toinen selkeä kyselyaineistoissa esiin tullut ongelma palkattomuuden lisäksi oli puutteet harjoitteluista tehdyissä sopimuksissa, joista osa oli tehty vain suullisesti.
- Pelkkä suullinen sopiminen ei ole suositeltavaa, sillä silloin harjoittelijan asema ristiriitatilanteissa on heikko. Myös harjoittelupaikka hyötyy kirjallisesta sopimisesta, sillä se kirkastaa eri osapuolten vastuut kuten harjoittelijan vakuutusturvan, kertoo Museoalan ammattiliiton opiskelijatoiminnasta vastaava järjestökoordinaattori Tuulia-Tuulia Tummavuori.
Kun harjoittelu on palkallinen, solmitaan harjoittelijan ja työpaikan välinen työsopimus. Tämän lisäksi on suositeltavaa solmia erillinen harjoittelusopimus, jossa sopijaosapuolina ovat harjoittelija, oppilaitos ja harjoittelupaikka. Mikäli harjoittelu on palkaton, laaditaan ainoastaan harjoittelusopimus.
- Alan opiskelijat toivovat harjoittelultaan paitsi palkkaa, myös monipuolisia museoammatillisia tehtäviä, jotka ovat merkityksellisiä työnantajaorganisaation toiminnan kannalta, toteaa Tummavuori.
Kyselyn tulosten perusteella onnistuneen harjoittelukokemuksen muodostavat mielekkäät työtehtävät, harjoittelujakson palkallisuus ja riittävän pitkä kesto, hyvin toteutettu harjoittelun aikainen ohjaus sekä kokemus työyhteisöön kuulumisesta.
Erityisen tärkeää on kiinnittää huomiota harjoittelun työtehtäviin. Jos esimerkiksi museon avoinnapito tai tutustumisluontoiset tehtävät korostuvat harjoittelussa, harjoittelu koetaan puutteelliseksi.
- Alan opiskelijat toivovat harjoittelultaan paitsi palkkaa, myös monipuolisia museoammatillisia tehtäviä, jotka ovat merkityksellisiä työnantajaorganisaation toiminnan kannalta, toteaa Tummavuori.
***
Museoalan ammattiliitto MAL ry toteutti museoalan harjoittelukyselyt touko-kesäkuussa 2021. Kyselyiden tavoitteena oli kartoittaa museo- ja kulttuuriperintöalan harjoittelujen nykytilaa sekä asioita, jotka vaikuttavat onnistuneen tai puutteellisen harjoittelukokemuksen muodostumiseen. Kokonaisvaltaisen kuvan saamiseksi laadimme erilliset kyselyt harjoittelijoille, museoalan organisaatioille sekä korkeakouluille. Harjoittelijoiden kyselyyn saimme vastauksia 84 kappaletta, museoiden kyselyyn 18 kappaletta ja korkeakoulujen kyselyyn seitsemän kappaletta.
Lisätiedot:
Järjestökoordinaattori Tuulia-Tuulia Tummavuori, 040 554 7983, tuulia-tuulia.tummavuori@museoalanammattiliitto.fi
Toiminnanjohtaja Katariina Mäkelä, 040 774 7620, katariina.makela@museoalanammattiliitto.fi
Ajankohtaista
Amos Rexin tapaus herättää huolta museoalan henkilöstöpolitiikan suunnasta
Amos Rexin tilanne on mediatietojen perusteella arvioituna poikkeuksellinen suomalaisella museo- ja kulttuuriperintöalalla. Tapaus nostaa esiin vakavia kysymyksiä työntekijöiden kohtelusta, henkilöstöpolitiikasta ja alan osaamisen turvaamisesta tulevaisuudessa.
– Kulttuuriperintöalalle ei tarvita irtisanoutumispaketteihin nojaavaa henkilöstöpolitiikkaa.
Museologian merkitys museoammattilaisille
Museologian tulevaisuus -seminaarissa Museo- ja kulttuuriperintöalan ammattiliitto MAL ry:n toiminnanjohtaja Katariina Mäkelän puheessa luotiin katsaus museologian oppiaineeseen Suomessa ja sen merkitykseen alan ammattilaisille. MAL on yksi Jyväskylän yliopiston museologian apulaisprofessuurin taloudellisista tukijoista.
Kokoelmien parissa työskentelevä, hae syksyn työnohjausryhmään — tarjoamme vertaistukea ja oppimisen iloa!
Kokoelman parissa työskentelevä, kaipaatko vertaistukea ja vertaisoppimista? Hae jäsenistämme koottavaan kokoelma-ammattilaisten työnohjausryhmään syksyllä 2025.
Mielipidekirjoituksemme Helsingin Sanomissa: Historian käsittely ei ole ongelmatonta Suomessakaan
Demokraattisessa yhteiskunnassa on tärkeä huolehtia siitä, että museoihin ja historiantutkijoihin ei kohdistu poliittista painostusta eikä tutkimusrahoitusta ohjata poliittisin perustein, kirjoittavat MAL:n järjestökoordinaattori Tuulia-Tuulia Tummavuori ja Historioitsijat ilman rajoja -yhdistyksen pääsihteeri Heta Hedman.
Mielipidekirjoituksemme Aamulehteen: Kulttuuripalvelujen vaikutus ihmisten arkeen on valtava – Ne synnyttävät hyvinvointia
Tampereen yt-neuvottelut eivät saa vaarantaa peruspalvelua, kirjoittavat toiminnanjohtajat Jussi Näri, Nea Leo ja Katariina Mäkelä.
Akavan Erityisalojen terveiset budjettiriiheen: Kansalaisten hyvinvoinnista ei pidä enää leikata
Akavan Erityisalat vaatii budjettiriihen päätöksiltä tasapuolisuutta. Kansalaisten sivistys- ja hyvinvointipalveluja uhkaavia lisäleikkauksia ei tule toteuttaa.
Museo- ja kulttuuriperintöalan ammattiliitto on huolissaan Gazassa yhä jatkuvasta kriisistä
Museo- ja kulttuuriperintöalan ammattiliitto on huolissaan Gazassa yhä jatkuvasta kriisistä
Pitkittynyt kriisi on äärettömän epäinhimillinen. Väkivalta ja raakuudet täytyy saada loppumaan. Inhimillisen hädän lisäksi olemme huolissamme kulttuuriperinnön tilasta.
Kannanotto: Vaikeata historiaa pitää voida käsitellä museoissa
Museoita koskeva poliittinen ohjaus on noussut keskusteluun presidentti Trumpin hallinnon ilmoitettua USAn julkisia museoita koskevista ”puhdistuksista”.
– Uutiset Yhdysvalloista pöyristyttävät. On varmistettava, etteivät vastaavat museoita koskevat sensuuripyrkimykset leviä Suomeen.
Lausuntomme hallituksen esitykseen työsopimuslain muuttamisesta
Museoviraston julkaiseman museotilaston mukaan noin 15 prosenttia kokoaikaisesta museoammatillisesta henkilöstöstä työskentelee määräaikaisessa työsuhteessa. Huomionarvoista on, että meidän alallamme on jo nyt ollut huomattavasti enemmän määräaikaisuuksien ketjuttamisia kuin muilla korkeasti koulutetuilla verrokkialoilla.
Työsuojeluverkosto: Liukuva työaika ja saldokäytännöt? Kysely, käy vastaamassa!
Museoalan työsuojeluverkoston pieni kesäkysely kartoittaa alan käytäntöjä liukuvan työajan ja saldokäytäntöjen suhteen. Käy vastaamassa!
- « Edellinen
- 1
- 2
- 3
- 4
- …
- 29
- Seuraava »