Helsingin Sanomien "Sivistyksen hinta" -artikkeli nosti budjettiriihen alla esiin keskustelua kulttuurin rahoituksesta. Veroilla rahoitetaan yhteiskunnalle tärkeitä toimintoja ja rahojen kohdentamisessa päättäjät joutuvat tekemään arvovalintoja. Kirjoitimme kulttuuripalveluiden merkityksestä myös hyvinvointipalveluina mielipidekirjoituksen Helsingin Sanomiin.
Kulttuuripalveluiden tuomia hyvinvointivaikutuksia ei huomioida rahoituksessa
Helsingin Sanomien kirjoitus Sivistyksen hinta (17.9.) nosti esiin keskustelua kulttuurin rahoituksesta. Veroilla rahoitetaan yhteiskunnalle tärkeitä toimintoja, ja rahojen kohdentamisessa joudutaan tekemään valintoja. Usein terveys- ja kulttuuripalvelut nähdään vastakkaisina menoerinä, toisen voittaessa toinen häviää. Näinhän ei ole.
"Usein terveys- ja kulttuuripalvelut nähdään vastakkaisina menoerinä, toisen voittaessa toinen häviää. Näinhän ei ole."
Koronarajoitusten helpottaessa näimme uutisia, kuinka ”Lippujen varausjärjestelmä kaatui ihmisten rynniessä taidemuseoon”. ”Aivan mahtava juttu, tätä on niin odotettu”, hehkutettiin.
Viime vuona Suomen kansallismuseon kohteissa vieraili liki 600 000 kävijää, ja Saamelaismuseo ja Luontokeskus Siidassa neljässä kuukaudessa yli 46 000 kävijää. Heinäkuussa museokeskus Vapriikki teki kävijäennätyksen yli 39 300 kävijällä. Myös Ateneumin Albert Edelfelt -näyttely rikkoi kävijäennätyksiä.
Pääsylipputuloilla ei kuitenkaan ylläpidetä kulttuuriperintöä. Museolain mukaan toiminnan tarkoituksena on tallentamisen, säilyttämisen ja tutkimuksen edistämisen lisäksi muun muassa elämysten tarjoaminen ja yleisötyö, vuorovaikutus sekä opetuksen ja kasvatuksen edistäminen. Oman kulttuuriperinnön tunteminen nostaa itsetuntoa ja luo pohjaa muiden kulttuurien ymmärtämiselle.
Kulttuuripalveluiden merkitys hyvinvointitekijänä on oleellinen. Akavan erityisalojen kyselyn mukaan 76 prosenttia ajattelee, että ”hyvät kirjasto-, museo- ja kulttuuripalvelut lisäävät hyvinvointia”. Museokortin ja Mieli ry:n kyselyssä neljännes vastaajista koki kulttuuripalvelujen lievittävän ahdistuneisuutta tai masennusta, ja viidennes koki palveluilla olevan vaikutuksia sosiaalisen syrjäytymisen vähentämiseen.
"Kulttuurilaitosten tuottamiin ennaltaehkäiseviin, osallistaviin, yleistä hyvinvointia lisääviin ja jopa kuntouttaviin palveluihin panostamalla saadaan lopulta säästöjä."
Kansainvälisistä tutkimuksista on vahvaa näyttöä taiteen ja taiteellisen toiminnan merkityksestä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä, myös osana hoitoa. Britanniassa Taidetta reseptillä -projekti vähensi yleislääkärikäyntejä 40 prosenttia ja sairaalakäyntejä 30 prosenttia. Kulttuurilla on painoarvoa myös sosiaali- ja terveyspuolella. Jos kulttuuritarjontaa ei ole, syntyy tyhjiö ja pahoinvointia.
Kulttuurilaitosten tuottamiin ennaltaehkäiseviin, osallistaviin, yleistä hyvinvointia lisääviin ja jopa kuntouttaviin palveluihin panostamalla saadaan lopulta säästöjä.
Katariina Mäkelä
toiminnanjohtaja
Riina Linna
puheenjohtaja
Museo- ja kulttuuriperintöalan ammattiliitto MAL ry
******
Mielipidekirjoituksemme julkaistiin Helsingin Sanomissa 23.9.2023. Kuvakaappauksen kuva: Sunnuntaina 17. syyskuuta päättynyt Ateneumin Albert Edelfelt -näyttely rikkoi kävijäennätyksiä.
Ajankohtaista
Toukokuun uutiskirje julkaistu!
Toukokuun jäsentiedote on kilahtanut juuri äsken jäsenten sähköposteihin. Aiheina mm.
Lakkotietoa: #SiksiOlenLakossa ja #TuenMuseoalanLakkoa -someohjeet, osallistu lakkoviestintäämme, koronakysely III sekä rekrytoimme.
#SiksiOlenLakossa ja #TuenMuseoalanLakkoa
Korkeasti koulutettu museo- ja kulttuuriperintöalan asiantuntija ansaitsee oikeudenmukaisen palkan. Jotta alalla olisi jatkossakin tekijöitä, jotta kulttuuriperintömme ei tulisi uhatuksi. #Palkkaohjelma #SiksiOlenLakossa.
Museolehtorin arkea
”Minulla on luokanopettajan tutkinto (KM) ja taiteen maisterin tutkinto (TaM). Teen vaativaa pedagogista asiantuntijatyötä asiantuntijaorganisaatiossa. Hyödynnän työssäni mm. monikulttuurisuuden ja erityispedagogiikan erikoistumisopintojani. Henkilökohtaisten lisien ja yli 20 vuoden työkokemuksen jälkeenkin kokonaispalkkani kokemuslisineen ja viikonloppu- ja iltatöineen on vain 2700 e/kk.”
Museoala on mukana kunta-alan lakoissa
Tänä keväänä on oltu lakossa ja osoitettu mieltä kunta-alan oikeudenmukaisen palkkauksen puolesta useammassa kaupungissa. Lakkotapahtumissa me museo- ja kulttuuriperintöalan korkeakoulutetut, mutta alle kunta-alan keskipalkoilla työskentelevät asiantuntijat, olemme olleet mukana pitämässä ääntä yhdessä muiden kanssa.
Akavan Erityisalat: Kirjastojen, museoiden ja suun terveydenhuollon jäsenet lakkoon 10 kaupungissa
Akavan Erityisalat on mukana neuvottelujärjestö JUKOn kymmenen kaupungin lakossa 3.–9.5.2022. Lakon piirissä ovat mm. kirjastoissa, museoissa ja suun terveydenhuollossa työskentelevät Akavan Erityisalojen jäsenet.
Avoimet työpaikat: Järjestökoordinaattori
Etsimme toiminnanjohtajalle työpariksi järjestökoordinaattoria.
Järjestökoordinaattori vastaa ammattiliittomme jäsenhankinnasta, opiskelijatoiminnasta ja oppilaitosyhteistyöstä. Kiinnostuitko?
Laaja kuntalakko alkamassa 3.5.22
Kunta-alan työriitaa ratkonut sovittelulautakunta ei antanut vielä sovintoehdotusta. Myös Museoalan ammattiliiton jäseniä koskeva laaja lakko on näillä näkymin alkamassa tiistaina 3.5. Jäsen, Akavan Erityisalojen jäsenkirje asiasta on lähetetty sähköpostitse perjantaina 29.4.
Kuntalakko laajenee kymmeneen kaupunkiin
Akavan Erityisalojen kunta-alan jäsenet kirjastoissa ja museoissa sekä mm. suun terveydenhuollossa ovat mukana laajassa, 10 kaupunkia koskevassa JUKOn lakkovaroituksessa toukokuulle.
Kansallisgallerialle neuvottelutulos
Kansallisgallerialle on saavutettu neuvottelutulos. Sopimuksen voimaantulo vaatii vielä neuvotteluosapuolten hallinnon hyväksymisen.
Lakko pääkaupunkiseudulla siirtyy
Kunta-alan lakko siirtyy kahdella viikolla alkamaan 3. toukokuuta. Lakko toteutuu tällöin suunnitelluissa rajoissa, mikäli työriidassa ei saada ratkaisua sitä ennen.
- « Edellinen
- 1
- …
- 16
- 17
- 18
- 19
- 20
- …
- 29
- Seuraava »