Helsingin Sanomien "Sivistyksen hinta" -artikkeli nosti budjettiriihen alla esiin keskustelua kulttuurin rahoituksesta. Veroilla rahoitetaan yhteiskunnalle tärkeitä toimintoja ja rahojen kohdentamisessa päättäjät joutuvat tekemään arvovalintoja. Kirjoitimme kulttuuripalveluiden merkityksestä myös hyvinvointipalveluina mielipidekirjoituksen Helsingin Sanomiin.
Kulttuuripalveluiden tuomia hyvinvointivaikutuksia ei huomioida rahoituksessa
Helsingin Sanomien kirjoitus Sivistyksen hinta (17.9.) nosti esiin keskustelua kulttuurin rahoituksesta. Veroilla rahoitetaan yhteiskunnalle tärkeitä toimintoja, ja rahojen kohdentamisessa joudutaan tekemään valintoja. Usein terveys- ja kulttuuripalvelut nähdään vastakkaisina menoerinä, toisen voittaessa toinen häviää. Näinhän ei ole.
"Usein terveys- ja kulttuuripalvelut nähdään vastakkaisina menoerinä, toisen voittaessa toinen häviää. Näinhän ei ole."
Koronarajoitusten helpottaessa näimme uutisia, kuinka ”Lippujen varausjärjestelmä kaatui ihmisten rynniessä taidemuseoon”. ”Aivan mahtava juttu, tätä on niin odotettu”, hehkutettiin.
Viime vuona Suomen kansallismuseon kohteissa vieraili liki 600 000 kävijää, ja Saamelaismuseo ja Luontokeskus Siidassa neljässä kuukaudessa yli 46 000 kävijää. Heinäkuussa museokeskus Vapriikki teki kävijäennätyksen yli 39 300 kävijällä. Myös Ateneumin Albert Edelfelt -näyttely rikkoi kävijäennätyksiä.
Pääsylipputuloilla ei kuitenkaan ylläpidetä kulttuuriperintöä. Museolain mukaan toiminnan tarkoituksena on tallentamisen, säilyttämisen ja tutkimuksen edistämisen lisäksi muun muassa elämysten tarjoaminen ja yleisötyö, vuorovaikutus sekä opetuksen ja kasvatuksen edistäminen. Oman kulttuuriperinnön tunteminen nostaa itsetuntoa ja luo pohjaa muiden kulttuurien ymmärtämiselle.
Kulttuuripalveluiden merkitys hyvinvointitekijänä on oleellinen. Akavan erityisalojen kyselyn mukaan 76 prosenttia ajattelee, että ”hyvät kirjasto-, museo- ja kulttuuripalvelut lisäävät hyvinvointia”. Museokortin ja Mieli ry:n kyselyssä neljännes vastaajista koki kulttuuripalvelujen lievittävän ahdistuneisuutta tai masennusta, ja viidennes koki palveluilla olevan vaikutuksia sosiaalisen syrjäytymisen vähentämiseen.
"Kulttuurilaitosten tuottamiin ennaltaehkäiseviin, osallistaviin, yleistä hyvinvointia lisääviin ja jopa kuntouttaviin palveluihin panostamalla saadaan lopulta säästöjä."
Kansainvälisistä tutkimuksista on vahvaa näyttöä taiteen ja taiteellisen toiminnan merkityksestä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä, myös osana hoitoa. Britanniassa Taidetta reseptillä -projekti vähensi yleislääkärikäyntejä 40 prosenttia ja sairaalakäyntejä 30 prosenttia. Kulttuurilla on painoarvoa myös sosiaali- ja terveyspuolella. Jos kulttuuritarjontaa ei ole, syntyy tyhjiö ja pahoinvointia.
Kulttuurilaitosten tuottamiin ennaltaehkäiseviin, osallistaviin, yleistä hyvinvointia lisääviin ja jopa kuntouttaviin palveluihin panostamalla saadaan lopulta säästöjä.
Katariina Mäkelä
toiminnanjohtaja
Riina Linna
puheenjohtaja
Museo- ja kulttuuriperintöalan ammattiliitto MAL ry
******
Mielipidekirjoituksemme julkaistiin Helsingin Sanomissa 23.9.2023. Kuvakaappauksen kuva: Sunnuntaina 17. syyskuuta päättynyt Ateneumin Albert Edelfelt -näyttely rikkoi kävijäennätyksiä.
Ajankohtaista
Koronakevät museoammattilaisen näkökulmasta – kooste kyselytutkimuksesta
Onnistunutta etätyöskentelyä, epävarmuutta tulevasta sekä töiden loppumista seinään. MAL toteutti museoammattilaisille kyselyn koronakevään kokemuksista. MAL:n toiminnanjohtaja Katariina Mäkelä kokosi yhteen kyselytutkimuksen tärkeimmät havainnot.
Lue lisää
Korona vähensi museoalan kesätöitä
Museot ovat toipumassa koronasta poikkeusjärjestelyin. Kevään sulku ja leikkautuneet lipputuotot näkyvät nyt varovaisuutena palkata kesätyöntekijöitä. Museoalan ammattiliitto seuraa vuosittain museoalan kesätyömarkkinoita.
Lue lisää
Museoissa turvallisesti – henkilökunta avainasemassa
Museoiden avautuessa asiakkaiden lisäksi henkilökunnalla täytyy olla turvallinen ja luottavainen olo. Työturvallisuuslain mukaan työnantaja vastaa työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä työssä.
Lue lisää
Museoiden ja museoammattilaisten hätä on kuultu
Olemme Museoalan ammattiliitossa tyytyväisiä, että valtioneuvosto esittää lisätalousarviossaan (8.4.) huomattavaa kriisirahoitusta kulttuurialalle. Haluamme luottaa siihen, että päättäjät kohdentavat lisärahoituksen täysimääräisenä museoille.
Lue lisää
Museoalan ammattiliitto, Suomen museoliitto ja Akavan Erityisalat: Museot tarvitsevat kriisirahoitusta
Museoala tarvitsee kriisirahoitusta selviytyäkseen lippu- ja myyntitulojen menetyksestä. Museorakennukset suljettiin yleisöltä koronakriisin vuoksi. Tämä ei saa estää museotyön jatkumista, sanovat MAL, Suomen museoliitto ja Akavan Erityisalat kehysriihikannanotossaan.
Lue lisää
Keräämme tietoa poikkeusolojen vaikutuksista museoammattilaisten työhön
Keräämme museoalan ammattilaisten kokemuksia koronaviruksen vaikutuksesta alallamme. Kerro meille miten pandemiatilanne on vaikuttanut työhösi. Kokemuksia hyödynnetään Museoalan ammattiliiton edunvalvonnassa.
Lue lisää
Myös museoalan ammattilaiset kovilla koronavirustilanteen takia
Olemme keskellä ennennäkemätöntä poikkeustilannetta – pandemiaa, joka vaikuttaa ihmisiin ja yhteiskuntaan äärettömän paljon. Huoli ihmisten terveydestä on meillä kaikilla ensisijainen, mutta taustalla painaa huoli toimeentulosta ja sitä kautta hyvinvoinnista ja terveydestä.
Lue lisää- « Edellinen
- 1
- …
- 21
- 22
- 23
