Helsingin Sanomien "Sivistyksen hinta" -artikkeli nosti budjettiriihen alla esiin keskustelua kulttuurin rahoituksesta. Veroilla rahoitetaan yhteiskunnalle tärkeitä toimintoja ja rahojen kohdentamisessa päättäjät joutuvat tekemään arvovalintoja. Kirjoitimme kulttuuripalveluiden merkityksestä myös hyvinvointipalveluina mielipidekirjoituksen Helsingin Sanomiin.
Kulttuuripalveluiden tuomia hyvinvointivaikutuksia ei huomioida rahoituksessa
Helsingin Sanomien kirjoitus Sivistyksen hinta (17.9.) nosti esiin keskustelua kulttuurin rahoituksesta. Veroilla rahoitetaan yhteiskunnalle tärkeitä toimintoja, ja rahojen kohdentamisessa joudutaan tekemään valintoja. Usein terveys- ja kulttuuripalvelut nähdään vastakkaisina menoerinä, toisen voittaessa toinen häviää. Näinhän ei ole.
"Usein terveys- ja kulttuuripalvelut nähdään vastakkaisina menoerinä, toisen voittaessa toinen häviää. Näinhän ei ole."
Koronarajoitusten helpottaessa näimme uutisia, kuinka ”Lippujen varausjärjestelmä kaatui ihmisten rynniessä taidemuseoon”. ”Aivan mahtava juttu, tätä on niin odotettu”, hehkutettiin.
Viime vuona Suomen kansallismuseon kohteissa vieraili liki 600 000 kävijää, ja Saamelaismuseo ja Luontokeskus Siidassa neljässä kuukaudessa yli 46 000 kävijää. Heinäkuussa museokeskus Vapriikki teki kävijäennätyksen yli 39 300 kävijällä. Myös Ateneumin Albert Edelfelt -näyttely rikkoi kävijäennätyksiä.
Pääsylipputuloilla ei kuitenkaan ylläpidetä kulttuuriperintöä. Museolain mukaan toiminnan tarkoituksena on tallentamisen, säilyttämisen ja tutkimuksen edistämisen lisäksi muun muassa elämysten tarjoaminen ja yleisötyö, vuorovaikutus sekä opetuksen ja kasvatuksen edistäminen. Oman kulttuuriperinnön tunteminen nostaa itsetuntoa ja luo pohjaa muiden kulttuurien ymmärtämiselle.
Kulttuuripalveluiden merkitys hyvinvointitekijänä on oleellinen. Akavan erityisalojen kyselyn mukaan 76 prosenttia ajattelee, että ”hyvät kirjasto-, museo- ja kulttuuripalvelut lisäävät hyvinvointia”. Museokortin ja Mieli ry:n kyselyssä neljännes vastaajista koki kulttuuripalvelujen lievittävän ahdistuneisuutta tai masennusta, ja viidennes koki palveluilla olevan vaikutuksia sosiaalisen syrjäytymisen vähentämiseen.
"Kulttuurilaitosten tuottamiin ennaltaehkäiseviin, osallistaviin, yleistä hyvinvointia lisääviin ja jopa kuntouttaviin palveluihin panostamalla saadaan lopulta säästöjä."
Kansainvälisistä tutkimuksista on vahvaa näyttöä taiteen ja taiteellisen toiminnan merkityksestä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä, myös osana hoitoa. Britanniassa Taidetta reseptillä -projekti vähensi yleislääkärikäyntejä 40 prosenttia ja sairaalakäyntejä 30 prosenttia. Kulttuurilla on painoarvoa myös sosiaali- ja terveyspuolella. Jos kulttuuritarjontaa ei ole, syntyy tyhjiö ja pahoinvointia.
Kulttuurilaitosten tuottamiin ennaltaehkäiseviin, osallistaviin, yleistä hyvinvointia lisääviin ja jopa kuntouttaviin palveluihin panostamalla saadaan lopulta säästöjä.
Katariina Mäkelä
toiminnanjohtaja
Riina Linna
puheenjohtaja
Museo- ja kulttuuriperintöalan ammattiliitto MAL ry
******
Mielipidekirjoituksemme julkaistiin Helsingin Sanomissa 23.9.2023. Kuvakaappauksen kuva: Sunnuntaina 17. syyskuuta päättynyt Ateneumin Albert Edelfelt -näyttely rikkoi kävijäennätyksiä.
Ajankohtaista
Koronakysely 2021 käynnissä
Koronaepidemian alkaessa keväällä 2020 kysyimme museoammattilaisten kokemuksia ja tuntemuksia epidemian vaikutuksista alalle ja omaan työhön. Uusimme kyselyn keväällä 2021 epidemian jatkuttua yli vuoden.
Mitä museo-oppaille kuuluu – Opastaminen on oikea ammatti
Selvitimme museo-oppaiden työskentelyolosuhteita yhdessä TAKU ry:n kanssa. Perkaamme kirjoitussarjassamme oppaiden kokemuksia. Tällä kertaa tarkastellaan, miten vastaukset rikkovat mielikuvaa opastamisesta väliaikaisena sivutyönä.
Museoalan ammattiliitto: Museoalan harjoittelupalkat kuntoon!
Museot ovat tarjonneet opiskelijoille hyviä harjoittelupaikkoja koronapandemiasta huolimatta, kiittää Museoalan ammattiliitto. Harjoittelun palkkauksessa on kuitenkin usein parannettavaa.
Kulttuurin hyvinvointivaikutuksia ei voi väheksyä – huomioidaanko tämä näkökulma rahoituksessa?
Veroeuroillamme rahoitetaan monenlaisia yhteiskunnalle tärkeitä toimintoja – rahojen kohdentaminen aiheuttaa paljon keskustelua ja päättäjät joutuvat tekemään arvovalintoja.
Terveisiä OKMn tiedotus- ja keskustelutilaisuudesta, jossa kerrottiin toisen lisätalousarvion määrärahojen kohdentamisesta
Hallitus on linjannut tukipaketista, joka kohdennetaan kulttuurille, taiteelle, liikunnalle ja tapahtuma-alalle osana vuoden 2021 toista lisätalousarviota.
MALn sääntömääräinen vuosikokous pidettiin torstaina 29.4.2021
Kokous vahvisti vuoden 2020 tilinpäätöksen ja myönsi vastuuvapauden tilivelvollisille. Kokous myös hyväksyi vuoden 2022 toimintasuunnitelman ja talousarvion.
Mitä museo-oppaille kuuluu? – Mitä tekee opas, kun työt lähtevät alta?
Selvitimme museo-oppaiden työskentelyolosuhteita yhdessä TAKU ry:n kanssa. Perkaamme kirjoitussarjassamme oppaiden kokemuksia. Ensimmäisessä kirjoituksessa pohditaan oppaiden työmarkkina-aseman ja työttömyysturvan epävarmuutta.
Akavan Erityisalojen terveiset kehysriiheen: Veikkaus-tuotoista eettinen ratkaisu; humanististen oppiaineiden painoarvoa parannettava
Veikkauksen edunsaajien vakaa rahoitus on varmistettava sekä lähivuosina että pitkällä aikavälillä. Yleishyödyllisen työn ja pelirahoituksen kytkös on viimein purettava, Akavan Erityisalat vaatii.
Museoalan ammattiliiton sääntömääräinen vuosikokous 29.4.2021
Museoalan ammattiliiton sääntömääräinen vuosikokous pidetään etäkokouksena torstaina 29. huhtikuuta klo 16.00 alkaen. Jäsen, ilmoittauduthan kokoukseen 27.4. mennessä. Lämpimästi tervetuloa!
Lähetimme eduskunnalle kortin arpajaislaista
Yleishyödyllinen työ ansaitsee vakaan rahoituksen! Lähetimme yhdessä Akavan Erityisalojen ja neljän muun ammattijärjestön kanssa kansanedustajille kortin, jolla herättelemme keskustelua Veikkauksen pelituotoista ja arpajaislaista.
- « Edellinen
- 1
- …
- 24
- 25
- 26
- 27
- 28
- 29
- Seuraava »