Helsingin Sanomien "Sivistyksen hinta" -artikkeli nosti budjettiriihen alla esiin keskustelua kulttuurin rahoituksesta. Veroilla rahoitetaan yhteiskunnalle tärkeitä toimintoja ja rahojen kohdentamisessa päättäjät joutuvat tekemään arvovalintoja. Kirjoitimme kulttuuripalveluiden merkityksestä myös hyvinvointipalveluina mielipidekirjoituksen Helsingin Sanomiin.
Kulttuuripalveluiden tuomia hyvinvointivaikutuksia ei huomioida rahoituksessa
Helsingin Sanomien kirjoitus Sivistyksen hinta (17.9.) nosti esiin keskustelua kulttuurin rahoituksesta. Veroilla rahoitetaan yhteiskunnalle tärkeitä toimintoja, ja rahojen kohdentamisessa joudutaan tekemään valintoja. Usein terveys- ja kulttuuripalvelut nähdään vastakkaisina menoerinä, toisen voittaessa toinen häviää. Näinhän ei ole.
"Usein terveys- ja kulttuuripalvelut nähdään vastakkaisina menoerinä, toisen voittaessa toinen häviää. Näinhän ei ole."
Koronarajoitusten helpottaessa näimme uutisia, kuinka ”Lippujen varausjärjestelmä kaatui ihmisten rynniessä taidemuseoon”. ”Aivan mahtava juttu, tätä on niin odotettu”, hehkutettiin.
Viime vuona Suomen kansallismuseon kohteissa vieraili liki 600 000 kävijää, ja Saamelaismuseo ja Luontokeskus Siidassa neljässä kuukaudessa yli 46 000 kävijää. Heinäkuussa museokeskus Vapriikki teki kävijäennätyksen yli 39 300 kävijällä. Myös Ateneumin Albert Edelfelt -näyttely rikkoi kävijäennätyksiä.
Pääsylipputuloilla ei kuitenkaan ylläpidetä kulttuuriperintöä. Museolain mukaan toiminnan tarkoituksena on tallentamisen, säilyttämisen ja tutkimuksen edistämisen lisäksi muun muassa elämysten tarjoaminen ja yleisötyö, vuorovaikutus sekä opetuksen ja kasvatuksen edistäminen. Oman kulttuuriperinnön tunteminen nostaa itsetuntoa ja luo pohjaa muiden kulttuurien ymmärtämiselle.
Kulttuuripalveluiden merkitys hyvinvointitekijänä on oleellinen. Akavan erityisalojen kyselyn mukaan 76 prosenttia ajattelee, että ”hyvät kirjasto-, museo- ja kulttuuripalvelut lisäävät hyvinvointia”. Museokortin ja Mieli ry:n kyselyssä neljännes vastaajista koki kulttuuripalvelujen lievittävän ahdistuneisuutta tai masennusta, ja viidennes koki palveluilla olevan vaikutuksia sosiaalisen syrjäytymisen vähentämiseen.
"Kulttuurilaitosten tuottamiin ennaltaehkäiseviin, osallistaviin, yleistä hyvinvointia lisääviin ja jopa kuntouttaviin palveluihin panostamalla saadaan lopulta säästöjä."
Kansainvälisistä tutkimuksista on vahvaa näyttöä taiteen ja taiteellisen toiminnan merkityksestä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä, myös osana hoitoa. Britanniassa Taidetta reseptillä -projekti vähensi yleislääkärikäyntejä 40 prosenttia ja sairaalakäyntejä 30 prosenttia. Kulttuurilla on painoarvoa myös sosiaali- ja terveyspuolella. Jos kulttuuritarjontaa ei ole, syntyy tyhjiö ja pahoinvointia.
Kulttuurilaitosten tuottamiin ennaltaehkäiseviin, osallistaviin, yleistä hyvinvointia lisääviin ja jopa kuntouttaviin palveluihin panostamalla saadaan lopulta säästöjä.
Katariina Mäkelä
toiminnanjohtaja
Riina Linna
puheenjohtaja
Museo- ja kulttuuriperintöalan ammattiliitto MAL ry
******
Mielipidekirjoituksemme julkaistiin Helsingin Sanomissa 23.9.2023. Kuvakaappauksen kuva: Sunnuntaina 17. syyskuuta päättynyt Ateneumin Albert Edelfelt -näyttely rikkoi kävijäennätyksiä.
Ajankohtaista
Kulttuurista leikkaamalla ei pelasteta Suomen taloutta
Valtiovarainministeriö on julkaissut ehdotuksensa valtiontalouden kehyksiksi vuosille 2025–2028. Kulttuurin ja taiteen määrärahat ovat jälleen leikkausten kohteina. Kaavailtujen leikkausten osuus on valtion kokonaisbudjetissa marginaalinen, mutta niiden merkitys alan kasvulle, työllisyydelle ja saavutettavuudelle on puolestaan valtava.
Neuvottelut Kansallisgallerian työehtosopimuksesta alkoivat 28.2.
Kansallisgallerian työehtosopimus on voimassa 31. maaliskuuta saakka. Sopimuksen piiriin kuuluu noin 300 Kiasmassa, Ateneumissa ja Sinebrychoffin taidemuseossa työskentelevää henkilöä.
Kansallisgallerian työehtosopimuksesta neuvotellaan helmi–maaliskuussa.
Virkistystä kevääseen: jooga- ja rentoutushetkiä jäsenille (etänä)
Myös tänä vuonna pääsemme virkistymään kevään etäjoogan äärellä. Tarjoamme jäsenetuna neljä etäyhteydellä toteutettavaa rentoutus- ja hyvinvointihetkeä, joiden toivomme tuovan virkistystä ja iloa kevääseesi!
Helmikuun uutiskirje julkaistu!
Helmikuun jäsentiedote on lähetetty jäsenille sähköpostiin 23.2. Olethan saanut omasi? Aiheina muun muassa uudet jäsenedut eli MALn jäsenaamut ja työhyvinvointia tukeva palvelu eli lainattava äänenvahvistin.
Suomi tarvitsee antiikintutkimustaan
MAL:n hallituksen jäsen Uula Neitola avaa kirjoituksessaan antiikintutkimuksen merkitystä ja asemaa tieteenalana Suomessa – sekä syitä sille, miksi antiikin kulttuuriperinnön tutkimusta ja opetusta on uhannut alasajo useissa suomalaisissa yliopistoissa. Museo- ja kulttuuriperintöalan ammattiliitto MAL ry asettuu tukemaan Antiikintutkimuksen verkoston ja Helsingin yliopiston antiikintutkimuksen opiskelijoiden ainejärjestö Symposion ry:n tavoitetta säilyttää antiikin materiaalisen kulttuurin opetus Suomessa.
Lausuntomme hallituksen esitykseen työttömyysturvalain muuttamisesta
Ansiopäiväraha on tarkoitettu väliaikaiseksi taloudelliseksi tueksi työnhakijan työttömyysjaksoille. Museo- ja kulttuuriperintöalalla, kuten niin monella naisvaltaisella alalla, palkkataso on matala. Palkasta ei pysty säästämään eikä siten varautumaan mahdollisiin työelämäkatkoksiin. Työttömyysturva on nimenomaan turva työttömyyden ajalle.
Lausuntomme vientivetoista työmarkkinamallia ja sovittelujärjestelmän kehittämistä koskeviin hallitusohjelmakirjauksiin
Jos maan hallitus vahvistaa lain vientivetoisesta työmarkkinamallista, palkkaerojen kaventaminen ja
poistaminen tulee jatkossa mahdottomaksi julkisella sektorilla ja myös yksityisen sektorin
alipalkatuilla aloilla.
MAL on mukana Akavan vastatoimissa
MAL on Akavan Erityisalojen jäsenenä mukana keskusjärjestö Akavan ulosmarsseissa 6.2.2024 Helsingissä, Turussa ja Tampereella. Ulosmarsseilla vaadimme maan hallitusta palaamaan suomalaiselle neuvottelujen tielle ja etsimään tasapainoisempia vaihtoehtoja työelämäheikennyksille.
Mielipidekirjoituksemme Keskisuomalaiseen: Kuntatalous ei pelastu kulttuuria leikkaamalla
Kulttuuri-, museo- ja kirjastopalvelut ovat tärkeitä kaupunkilaisten hyvinvointia ja osallistumista edistäviä palveluja, joista leikkaaminen on lyhytnäköistä eikä pelasta vaikeaan tilanteeseen ajautunutta kuntataloutta.
Lausuntomme aikuiskoulutustuen ja vuorotteluvapaan lakkauttamisesitykseen
Voimassa olevaan museopoliittiseen ohjelmaan on kirjattu, että museotyö on moniammatillista ja vahvasti verkottunutta niin kotimaassa kuin kansainvälisestikin. Museoalan vahvuutena nähdään työntekijöiden korkea osaamisen taso, johon näyttelytoiminnan, kokoelmatyön, yleisötyön sekä tieto- ja asiantuntijapalveluiden laatu perustuu ja tätä osaamista halutaan ylläpitää ja kehittää.
- « Edellinen
- 1
- …
- 6
- 7
- 8
- 9
- 10
- …
- 29
- Seuraava »