Enemmistö suomalaisista seisoo tukevasti oman kuntansa kirjasto-, museo- ja kulttuuripalvelujen takana, kertoo juuri valmistunut kansalaiskysely. 79 % näkee nämä palvelut elin- ja vetovoimatekijöinä, joihin toivoo kotikunnaltaan panostusta. Eri puolueita kannattavien käsitykset poikkeavat kuitenkin selvästi. Kansalaiskyselyn toteutti tammikuussa tutkimuslaitos Verian Akavan Erityisalojen toimeksiannosta.
Hyvät kirjasto-, museo- ja kulttuuripalvelut ovat kotipaikkakunnalle tärkeä elinvoiman lähde. Hyvin toimivina ne ovat myös vetovoimatekijöitä, jotka houkuttelevat paikkakunnalle matkailijoita. Näin arvioi 79 % suomalaisista. Yhtä moni vaatii, että oman kotikunnan on panostettava näihin palveluihin.
Kirjasto, museo ja kulttuuri nähdään hyvin selkeästi oman kunnan elinvoimatekijöinä ja matkailuvaltteina
- Kirjasto, museo ja kulttuuri nähdään hyvin selkeästi oman kunnan elinvoimatekijöinä ja matkailuvaltteina. Tämä näkemys näyttää pysyvän vuodesta toiseen enemmistön kantana, vaikka kriittisiäkin ääniä kuuluu, arvioi johtaa juristi Jenni Salonen Akavan Erityisaloista nyt yhdeksättä kertaa toistetun kansalaiskyselyn tuloksia.
- Kirjasto-, museo- ja kulttuuripalvelujen koetaan tukevan myös omaa hyvinvointia. Näiden palvelujen nähdään tarjoavan mahdollisuuksia esimerkiksi oppimiseen ja kehittymiseen. Noin 79 % arvioi kyselyssämme näin. Panostuksia kulttuuriin vaaditaan varmasti myös tämän henkilökohtaisen, itselle hyvää tekevän kokemuksen vuoksi.
- Oman kunnan lähipalveluina tuotetut kirjasto- ja kulttuuripalvelut luovat myönteistä yhteisöllisyyttä ja auttavat meitä pysymään henkisesti toimintakykyisinä. Voi sanoa, että nämä palvelut ovat osaltaan tukemassa henkistä kriisinkestävyyttämme, Jenni Salonen pohtii.
Vaikka tulokset kertovat edelleen vahvasta kulttuurimyönteisyydestä, luvuissa on pitkällä aikavälillä tarkasteltuna laskeva trendi. Esimerkiksi kirjasto-, museo- ja kulttuuripalvelujen verotukea kannattavien määrä on pudonnut 13 prosenttiyksikköä vajaassa vuosikymmenessä.
Puoluekantojen mukaan näkyy selkeitä eroja asenteissa. Vihreät ja vasemmistoliiton kannattajat erottuvat kautta linjan kulttuurimyönteisillä arvioilla. Toista laitaa edustavat perussuomalaiset.
Puoluenäkemykset käyvät selväksi kun vertaa täysin samaa mieltä -vastauksia. Esimerkiksi perussuomalaisista 5 % on täysin sitä mieltä, että kirjasto- ja kulttuuripalveluja tulee tukea verovaroin. Vasemmistoliiton kannattajilla vastaava luku on 63 %.
Koronapandemiasta toivuttu
- On ilahduttavaa, että kulttuurin käyttö on palannut pandemiaa edeltävälle tasolle. Käyttäjien määrä on noussut. Tämä koskee muun muassa museoita, musiikkitapahtumia ja festivaaleja, teatteria sekä taidenäyttelyitä. Tuoreet luvut muistuttavat ennen koronaa mitattuja. Myös kirjastoja käyttää nyt yhtä suuri osa kuin ennen koronaa, sanoo neuvottelupäällikkö Jaakko Korpisaari Akavan Erityisaloista sanoo.
- Kirjaston osalta huomio kiinnittyy siihen, että sillä on edelleen leimallisesti kaikenlaisia kansalaisia asiakkainaan. Kirjasto on ihanteidensa mukaisesti koko kansan kirjasto.
Akavan Erityisalat edustaa valtaosaa kuntien kirjasto-, museo- ja kulttuurialojen sekä hallinnon ja viestinnän ammateissa toimivista akavalaisista. He ovat järjestäytyneet Akavan Erityisalojen eri jäsenjärjestöihin. Museo- ja kulttuuriperintöalan ammattiliitto MAL ry on Akavan Erityisalojen jäsenjärjestö. Kuntasektorin palkkaneuvotteluissa heitä edustaa Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry.
Näin tutkimus tehtiin:
Tutkimusta varten haastateltiin yhteensä 1 026 henkilöä 17.-19.1.2025. Aineisto kerättiin Verianin käyttämän kotitalouspaneelin kautta.
Vastaajajoukko edustaa maamme 18 vuotta täyttänyttä väestöä poislukien Ahvenanmaan maakunnassa asuvat. Tilastollinen virhemarginaali on koko aineiston tasolla enimmillään 3,1 prosenttiyksikkä suuntaansa. Kulttuurikysymysten osalta tutkimus toteutettiin nyt yhdeksännen kerran. Tutkimukset on joka kerran toteuttanut Verian (ent. Kantar Public).
Linkki tutkimusaporttiin
Lisätietoja:
neuvottelupäällikkö Jaakko Korpisaari, Akavan Erityisalat, kunta- ja hyvinvointialuesektorien edunvalvonta, puh. 040 777 9422
johtava juristi Jenni Salonen, Akavan Erityisalat, puh. 050 596 7963
toiminnanjohtaja Katariina Mäkelä, Museo- ja kulttuuriperintöalan ammattiliitto MAL ry, katariina.makela@malry.fi, puh. 040 7747 620
Ajankohtaista
Vastaa kyselyyn työstä vaikean historian parissa!
Museo- ja kulttuuriperintöalan ammattiliitto MAL ja Historioitsijat ilman rajoja Suomessa ry selvittävät historian parissa työskentelevien ammattilaisten kokemuksia vaikeiden historiallisten aiheiden käsittelystä museotyössä ja historiantutkimuksessa. Kyselyyn voi vastata 17.4.-12.5.2024 välisenä aikana.
Kehysriihi: Kulttuurista leikkaamalla ei pelasteta Suomen taloutta
Kulttuuri- ja museoalan määrärahat ovat jälleen leikkausten kohteina. Kaavailtujen leikkausten osuus on valtion kokonaisbudjetissa marginaalinen, mutta niiden merkitys alan kasvulle, työllisyydelle ja saavutettavuudelle on valtava, sanovat Akavan Erityisalojen jäsenjärjestöt TAKU ja MAL.
Jäsenten ääni kuuluviin – MALn jäsenblogi
MALn jäsenblogi on jäsenten oma kanava, jolla voi jakaa ajatuksia ajankohtaisista työelämän ilmiöistä. Aiheena voi olla monipuolisesti museo- ja kulttuuriperintöalan ammattilaisen tai alalle kouluttautuvan työelämään tai arkeen liittyvät kysymykset. Kaikki jäsenet ovat tervetulleita kirjoittamaan jäsenblogiin.
Kiinnostaako museo- ja kulttuuriperintöalan edunvalvonta? Hae MALn hallitukseen!
Hallituksen jäsenenä olet jäsenistömme äänitorvi. Hallituksessa pääset näköalapaikalle käsittelemään museo- ja kulttuuriperintöalaa ravistelevia ajankohtaisia työelämä- ja yhteiskunnallisia kysymyksiä. Pääset sparraamaan edunvalvonta-asioita muiden hallituslaisten ja MALn toimihenkilöiden kanssa sekä myös osana laajemman ammattiyhdistysverkoston ja kattojärjestö Akavan Erityisalojen toimintaa.
Yhdistelmätehtävät ovat kuntien kulttuurialan asiantuntija- ja esihenkilötehtävien ongelmana
Oripään kunta julkaisi rekrytointi-ilmoituksen, jossa haettiin alle 3 000 euron kuukausipalkalla kirjastonjohtajaa vastuunaan kirjasto-, museo- ja kulttuuritoimi, kunnan markkinointi, maahanmuuttotyö sekä hyvinvointilautakunnan esittelijän tehtävät. Rekrytointi kuvastaa yleistymässä olevaa yhdistelmätehtävien ongelmaa.
Kulttuurista leikkaamalla ei pelasteta Suomen taloutta
Valtiovarainministeriö on julkaissut ehdotuksensa valtiontalouden kehyksiksi vuosille 2025–2028. Kulttuurin ja taiteen määrärahat ovat jälleen leikkausten kohteina. Kaavailtujen leikkausten osuus on valtion kokonaisbudjetissa marginaalinen, mutta niiden merkitys alan kasvulle, työllisyydelle ja saavutettavuudelle on puolestaan valtava.
Neuvottelut Kansallisgallerian työehtosopimuksesta alkoivat 28.2.
Kansallisgallerian työehtosopimus on voimassa 31. maaliskuuta saakka. Sopimuksen piiriin kuuluu noin 300 Kiasmassa, Ateneumissa ja Sinebrychoffin taidemuseossa työskentelevää henkilöä.
Kansallisgallerian työehtosopimuksesta neuvotellaan helmi–maaliskuussa.
Virkistystä kevääseen: jooga- ja rentoutushetkiä jäsenille (etänä)
Myös tänä vuonna pääsemme virkistymään kevään etäjoogan äärellä. Tarjoamme jäsenetuna neljä etäyhteydellä toteutettavaa rentoutus- ja hyvinvointihetkeä, joiden toivomme tuovan virkistystä ja iloa kevääseesi!
Helmikuun uutiskirje julkaistu!
Helmikuun jäsentiedote on lähetetty jäsenille sähköpostiin 23.2. Olethan saanut omasi? Aiheina muun muassa uudet jäsenedut eli MALn jäsenaamut ja työhyvinvointia tukeva palvelu eli lainattava äänenvahvistin.
Suomi tarvitsee antiikintutkimustaan
MAL:n hallituksen jäsen Uula Neitola avaa kirjoituksessaan antiikintutkimuksen merkitystä ja asemaa tieteenalana Suomessa – sekä syitä sille, miksi antiikin kulttuuriperinnön tutkimusta ja opetusta on uhannut alasajo useissa suomalaisissa yliopistoissa. Museo- ja kulttuuriperintöalan ammattiliitto MAL ry asettuu tukemaan Antiikintutkimuksen verkoston ja Helsingin yliopiston antiikintutkimuksen opiskelijoiden ainejärjestö Symposion ry:n tavoitetta säilyttää antiikin materiaalisen kulttuurin opetus Suomessa.
- « Edellinen
- 1
- …
- 6
- 7
- 8
- 9
- 10
- …
- 30
- Seuraava »