Lausuntomme Kansallisgalleriasta annetun lain muuttamisesta

VN/19231/2026

Luonnos hallituksen esitykseksi Kansallisgalleriasta annetun lain muuttamisesta

Lausuntomme:

Julkisen taiteen kokoelma

Museo- ja kulttuuriperintöalan ammattiliitto MAL ry pitää perusteltuna, että Kansallisgallerian vastuu julkisesta taiteesta ja julkisen taiteen kokoelmasta määritellään nykyistä selkeämmin. Vastuun siirtyminen Kansallisgallerialle edellyttää kuitenkin, että tehtävään osoitetaan riittävät henkilöstöresurssit, rahoitus ja asiantuntemus. Julkisen taiteen kokoelman hoitaminen ei saa jäädä muiden tehtävien oheen ilman siihen varattua työaikaa ja osaamista.

Esityksessä valtion taideteostoimikunta korvattaisiin Kansallisgallerian julkisen taiteen toimikunnalla. Muutos vaikuttaa myös toimikunnan asemaan ja tehtäviin: nykyisen toimikunnan hankintapäätöksiä koskeva toimivalta muuttuisi uuden toimikunnan hankintaesityksiä ja lausuntoja antavaksi rooliksi. MAL ry pitää tärkeänä, että julkisen taiteen hankinnoissa säilyy vahva taiteellinen ja asiantuntijalähtöinen arviointi ja että toimikunnan asiantuntemuksella on tosiasiallista vaikutusta hankintoja koskevaan päätöksentekoon.

Julkisen taiteen kokoelman tehtävien ja vastuiden uudelleenjärjestelyssä tulee varmistaa, että päätöksenteon perusteet ovat selkeät ja että kokoelman pitkäjänteinen kehittäminen, taiteellinen laatu ja asiantuntijuus turvataan.

Valtuuskunnan lakkauttaminen

Esityksessä ehdotetaan Kansallisgallerian valtuuskunnan lakkauttamista. Valtuuskunnan tehtäviin on kuulunut muun muassa hallinnon valvonta, tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen vahvistaminen sekä vastuuvapaudesta päättäminen. Lisäksi valtuuskunta on toiminut sidosryhmäyhteistyön kanavana.

Muutoksen myötä päätöksenteko ja valvontaan liittyvät tehtävät keskittyisivät nykyistä enemmän hallitukselle. Esityksen mukaan sidosryhmäyhteistyö voitaisiin jatkossa järjestää joustavammin esimerkiksi neuvottelukuntatyyppisen toimielimen avulla. MAL ry pitää tärkeänä, että valtuuskunnan lakkauttamisen yhteydessä varmistetaan toimivat ja riittävän vaikuttavat käytännöt henkilöstön ja muiden keskeisten sidosryhmien kuulemiselle ja osallistumiselle. Sidosryhmäyhteistyön jatkuvuutta ja sen käytännön toteutusta olisi hyvä täsmentää.

Esityksen mukaan henkilöstön edustajan läsnäolo- ja puheoikeus hallituksen kokouksissa säilyisi. Tämä on tärkeä osallistumisen muoto, mutta sen rinnalla tulee huolehtia siitä, että henkilöstöllä on riittävät mahdollisuudet saada tietoa ja osallistua valmisteluun asioissa, joilla on vaikutusta työhön, työoloihin ja organisaation toimintaan.

Pääjohtajan nimittäminen

Esityksessä pääjohtajan nimittämistä ja erottamista koskeva toimivalta siirrettäisiin valtioneuvostolta Kansallisgallerian hallitukselle. Liitto pitää muutosta johtamisvastuiden selkeyttämisen kannalta ymmärrettävänä. Hallituksella on keskeinen vastuu Kansallisgallerian toiminnan ja pääjohtajan johtaman organisaation valvonnasta.

Pääjohtajan valinnassa on tärkeää painottaa Kansallisgallerian tehtäväkentän tuntemusta, museo- ja kulttuuriperintöalan asiantuntemusta sekä kykyä johtaa laajaa asiantuntijaorganisaatiota. Johtamisosaamiseen tulee kuulua myös henkilöstöjohtaminen, henkilöstön osaamisen arvostaminen ja työhyvinvoinnista huolehtiminen. Nimitysmenettelyn tulee olla avoin ja valintaperusteiden selkeät. Myös pääjohtajan erottamista koskevien perusteiden tulee olla läpinäkyviä ja lain mukaisia.

Muut huomiot

Museoiden johtamisrakenne

Esityksessä kumotaan nykyisen lain 3 § säännös, jonka mukaan kutakin Kansallisgallerian museota johtaa museonjohtaja. Museoiden nimet ja asema osana Kansallisgalleriaa siirtyisivät lain 2 §:ään, mutta esityksessä ei tarkemmin avata, miksi museokohtaista johtamista koskevasta säännöksestä luovutaan tai millaisia vaikutuksia muutoksella arvioidaan olevan.

Säännöksen poistaminen herättää kysymyksen siitä, voiko se jatkossa mahdollistaa museoiden johtamisvastuiden uudelleenjärjestelyjä tai museonjohtajien tehtävien yhdistämistä. Tällaisilla muutoksilla voisi olla vaikutuksia museoiden itsenäiseen asiantuntijajohtamiseen, niiden toiminnan erityispiirteiden huomioimiseen sekä henkilöstön työn organisointiin.

Säännöksen poistaminen herättää kysymyksen siitä, voiko se jatkossa mahdollistaa museoiden johtamisvastuiden uudelleenjärjestelyjä tai museonjohtajien tehtävien yhdistämistä

Liitto pitää tärkeänä, että säännöksen poistamisen tavoitteet ja mahdolliset vaikutukset museoiden johtamisrakenteisiin avataan esityksessä selkeästi. Erityisesti olisi hyvä arvioida, miten museoiden omaleimaisuus, niiden tehtävien edellyttämä asiantuntemus ja museokohtainen johtamisvastuu turvataan jatkossa.

Asetusluonnoksen henkilöstön kelpoisuusvaatimukset

Lakimuutoksen lisäksi lausuntokokonaisuuteen sisältyy valtioneuvoston asetuksen muutos. Asetusluonnoksen 3 §:ssä säilytettäisiin kelpoisuusvaatimukset museonjohtajalle sekä hallintojohtajalle ja muille johtajille. Sen sijaan nykyisestä asetuksesta poistuisivat kelpoisuusvaatimuksia koskevat säännökset intendenttien, amanuenssien, museolehtorien ja vastaavissa tehtävissä toimivien sekä konservaattorien ja muun henkilöstön osalta.

Muutos tarkoittaisi, ettei näiden tehtävien koulutusta ja kokemusta koskevia vähimmäisvaatimuksia enää määriteltäisi asetuksessa. Tämä ei estäisi työnantajaa asettamasta tehtäväkohtaisia vaatimuksia rekrytoinneissa, mutta se siirtäisi niiden määrittelyä nykyistä enemmän työnantajan harkintaan.

Liitto pitää tärkeänä, että museoalan eri ammattiryhmien tehtävissä tarvittava koulutus, osaaminen ja kokemus tunnistetaan ja turvataan. Yhteiset, asetustasolla määritellyt kelpoisuusvaatimukset ovat osaltaan tukeneet tehtävien ammatillista perustaa ja asiantuntijatyön arvostusta. Niiden poistamisen vaikutuksia tulisi arvioida huolellisesti eri henkilöstöryhmien ja tehtävien näkökulmasta. Esityksessä olisi hyvä perustella tarkemmin, miksi nykyisistä vaatimuksista luovutaan ja miten varmistetaan, ettei muutos heikennä tehtävien edellyttämää ammatillista osaamista tai sen tunnistamista.

Asetusluonnoksessa museonjohtajan kielitaitovaatimusta ei enää mainita, kun taas pääjohtajan kielitaitovaatimus lisättäisiin lakiin. Myös tämän muutoksen perusteet ja vaikutukset olisi hyvä avata.

Henkilöstövaikutukset ja muutoksen toimeenpano

Esityksessä todetaan, ettei muutoksilla olisi olennaisia taloudellisia vaikutuksia. Samalla ehdotetaan hallintorakenteiden ja tehtävien uudelleenjärjestelyjä sekä uusia vastuita Kansallisgallerialle. Liitto pitää tärkeänä, että myös henkilöstövaikutuksia arvioidaan riittävästi. Arvioinnissa tulisi tarkastella muun muassa tehtävien ja vastuiden muutoksia, henkilöstöresurssien riittävyyttä, työn organisointia sekä osaamisvaatimuksia.

Mahdolliset muutokset tulee valmistella henkilöstön kanssa asianmukaisessa yhteistoiminnassa ja voimassa olevaa työehtosopimusta sekä työlainsäädäntöä noudattaen. Henkilöstölle tulee antaa riittävät tiedot muutosten tavoitteista, vaikutuksista ja toteuttamistavasta.

Yhteenveto

Museo- ja kulttuuriperintöalan ammattiliitto MAL ry pitää tärkeänä, että Kansallisgallerian hallinnon ja vastuiden selkeyttämisessä huolehditaan samalla museoiden asiantuntijuuden, henkilöstön osaamisen ja osallistumismahdollisuuksien säilymisestä. Uusien tehtävien ja vastuiden tulee perustua realistiseen arvioon tarvittavista resursseista. Esityksen vaikutuksia museoiden johtamisrakenteisiin, henkilöstön kelpoisuusvaatimuksiin ja työn organisointiin olisi tarpeen täsmentää ennen muutosten toteuttamista.

Museo- ja kulttuuriperintöalan ammattiliitto MAL ry