6.5.2021 – Katariina Mäkelä
Veroeuroillamme rahoitetaan monenlaisia yhteiskunnalle tärkeitä toimintoja – rahojen kohdentaminen aiheuttaa paljon keskustelua ja päättäjät joutuvat tekemään arvovalintoja.
Usein nimenomaan sosiaali- ja terveysmenot ja kulttuuri nähdään vastakkaisina menoerinä; toisen voittaessa toinen häviää. Näinhän ei kuitenkaan ole.
Kulttuurin hyvinvointivaikutuksia ei voi väheksyä
Helmikuussa kuulimme uutisista, miten ”Lippujen varausjärjestelmä kaatui ihmisten rynniessä taidemuseoon”, kun pääsylippujen verkkomyynti alkoi. Ja huhtikuun lopulla ihmiset hehkuttivat TV-uutisissa ”Aivan mahtava juttu, tätä on niin odotettu”, kun taidenäyttelyyn myytiin ennakkolippuja ja sinne pääsi jälleen tutustumaan livenä.
”Lippujen varausjärjestelmä kaatui ihmisten rynniessä taidemuseoon”
Ateneumin viestinnästä kerrottiin, että ensimmäisten kahdenkymmenen minuutin aikana näyttelyyn myytiin Lippupisteen kautta 2500 lippua. Lippujen myyntitahti oli siis käsittämättömät 125 lippua minuutissa! Museoon - Ilja Repinin ”keikalle”. Puoleen päivään mennessä lippuja oli myyty jo yli 5000 kappaletta. Pääkaupunkiseudun ulkopuolellakin esimerkiksi Serlachius-museon Banksy-näyttely on herättänyt suurta kiinnostusta, sinnekin pitää varata liput ennakkoon ja ne ovat loppuneet jo kesken… Aikamoista. Ja kertoo ihmisten tarpeesta ja kaipuusta museoelämysten pariin.
Mutta mitä museot ja kulttuuri tuovat ihmisten henkiselle hyvinvoinnille?
Museopalveluiden merkitys hyvinvointitekijänä on noussut aiemmin esiin Akavan Erityisalojen ja Museoalan ammattiliiton teettämissä kyselyissä; reilu vuosi sitten julkaistussa kyselytutkimuksessa liki 70 prosenttia vastaajista oli täysin tai jokseenkin samaa mieltä väitteen ”Museokäynnit edistävät kansalaisten terveyttä ja hyvinvointia” kanssa. - Edistävät terveyttä ja hyvinvointia! Kulttuurilla on siis varsin paljon painoarvoa sosiaali- ja terveyspuolelle.
Tätä vuosittain teettämäämme kyselyä tukee erinomaisesti Museokortin ja Mieli ryn juuri julkaistu tutkimus, johon maaliskuussa 2021 vastasi yli 8 000 henkilöä. Museoon, teatteriin tai elokuviin aikoo suunnata lähes jokainen kyselyyn vastannut, kunhan koronaepidemia hellittää.
Tulokset kertovat korona-ajan synnyttämästä patoutuneesta tarpeesta taide- ja kulttuurielämyksille. Kyselyssä nousi esille, että merkittävimmiksi kulttuurielämysten ja -palvelujen tarjoamiksi asioiksi nousivat luonnollisesti elämyksellisyys ja viihtyminen.
Mutta heti perässä mainittiin kulttuurin vaikutukset
- hyvinvointiin,
- oppimiseen ja uusiin näkökulmiin maailmaan,
- arjesta palautumiseen ja irrottautumiseen.
Taiteen, kulttuurin ja erilaisten kulttuuripalvelujen koettiin vaikuttavan mielen hyvinvointiin ja jaksamiseen muun muassa
- tarjoamalla virikkeitä ja ajateltavaa,
- rentouttamalla,
- kohentamalla mielialaa ja
- edistämällä positiivista mielenterveyttä.
Liki neljännes (25 %) vastaajista koki kulttuuripalvelujen lievittävän ahdistuneisuutta tai masennusta ja viidennes (20 %) koki palveluilla olevan vaikutuksia sosiaalisen syrjäytymisen vähentämiseen.
"Liki 25 % koki kulttuuripalvelujen lievittävän ahdistuneisuutta tai masennusta ja 20 % koki palveluilla olevan vaikutuksia sosiaalisen syrjäytymisen vähentämiseen."
Jo muutama vuosi sitten kerrottiin kansainvälisestä tutkimuksesta, jonka perusteella saatiin vahvaa näyttöä taiteen ja taiteellisen toiminnan merkityksestä fyysisen ja psyykkisen terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä sekä osana hoitoa ja paranemista. Esimerkiksi Iso-Britanniassa Taidetta reseptillä -projektin oli havaittu vähentäneen yleislääkärikäyntejä 37% ja sairaalakäyntejä 27%.
Miksi kuitenkin joudumme koko ajan lukemaan kulttuuripuolen säästöistä ja vähennyksistä, kun valtiontaloudessa suunnataan yhteisiä verovarojamme? Sosiaali- ja terveysmenot ovat meille kaikille tärkeitä, mutta päättäjien tulisi nähdä terveys ja hyvinvointi ja sen osa-alueet laajemmin. Panostamalla taiteen ja kulttuurin tuottamiin ennaltaehkäiseviin, osallistaviin, kuntouttaviin ja yleistä hyvinvointia lisääviin palveluihin, voitaisiin loppupeleissä säästää iso erä sosiaali- ja terveysmenoissa. Kyse onkin ymmärryksestä ja arvovalinnoista, kuten niin monessa muussakin asiassa.
Lähteet:
- Kulttuurin hyvinvointivaikutukset -kysely, maaliskuu 2021. MIELI ry ja Museokortti.
- Suomalaisten käsityksiä museoista -tutkimus, 1 120 henkilöä 6. – 12.12.2019, TNS Kantar, Akavan Erityisalat ja Museoalan ammattiliitto MAL ry,
- https://media.sitra.fi/2017/11/21100218/Taiteen-ja-kulttuurin-vaikutukset-terveyteen-tietokortti.pdf
- https://www.sitra.fi/artikkelit/nakokulmia-taiteen-ja-kulttuurin-terveysvaikutuksiin/
Kirjoittaja Katariina Mäkelä on Museoalan ammattiliiton toiminnanjohtaja
Ajankohtaista
Amos Rexin tapaus herättää huolta museoalan henkilöstöpolitiikan suunnasta
Amos Rexin tilanne on mediatietojen perusteella arvioituna poikkeuksellinen suomalaisella museo- ja kulttuuriperintöalalla. Tapaus nostaa esiin vakavia kysymyksiä työntekijöiden kohtelusta, henkilöstöpolitiikasta ja alan osaamisen turvaamisesta tulevaisuudessa.
– Kulttuuriperintöalalle ei tarvita irtisanoutumispaketteihin nojaavaa henkilöstöpolitiikkaa.
Museologian merkitys museoammattilaisille
Museologian tulevaisuus -seminaarissa Museo- ja kulttuuriperintöalan ammattiliitto MAL ry:n toiminnanjohtaja Katariina Mäkelän puheessa luotiin katsaus museologian oppiaineeseen Suomessa ja sen merkitykseen alan ammattilaisille. MAL on yksi Jyväskylän yliopiston museologian apulaisprofessuurin taloudellisista tukijoista.
Kokoelmien parissa työskentelevä, hae syksyn työnohjausryhmään — tarjoamme vertaistukea ja oppimisen iloa!
Kokoelman parissa työskentelevä, kaipaatko vertaistukea ja vertaisoppimista? Hae jäsenistämme koottavaan kokoelma-ammattilaisten työnohjausryhmään syksyllä 2025.
Mielipidekirjoituksemme Helsingin Sanomissa: Historian käsittely ei ole ongelmatonta Suomessakaan
Demokraattisessa yhteiskunnassa on tärkeä huolehtia siitä, että museoihin ja historiantutkijoihin ei kohdistu poliittista painostusta eikä tutkimusrahoitusta ohjata poliittisin perustein, kirjoittavat MAL:n järjestökoordinaattori Tuulia-Tuulia Tummavuori ja Historioitsijat ilman rajoja -yhdistyksen pääsihteeri Heta Hedman.
Mielipidekirjoituksemme Aamulehteen: Kulttuuripalvelujen vaikutus ihmisten arkeen on valtava – Ne synnyttävät hyvinvointia
Tampereen yt-neuvottelut eivät saa vaarantaa peruspalvelua, kirjoittavat toiminnanjohtajat Jussi Näri, Nea Leo ja Katariina Mäkelä.
Akavan Erityisalojen terveiset budjettiriiheen: Kansalaisten hyvinvoinnista ei pidä enää leikata
Akavan Erityisalat vaatii budjettiriihen päätöksiltä tasapuolisuutta. Kansalaisten sivistys- ja hyvinvointipalveluja uhkaavia lisäleikkauksia ei tule toteuttaa.
Museo- ja kulttuuriperintöalan ammattiliitto on huolissaan Gazassa yhä jatkuvasta kriisistä
Museo- ja kulttuuriperintöalan ammattiliitto on huolissaan Gazassa yhä jatkuvasta kriisistä
Pitkittynyt kriisi on äärettömän epäinhimillinen. Väkivalta ja raakuudet täytyy saada loppumaan. Inhimillisen hädän lisäksi olemme huolissamme kulttuuriperinnön tilasta.
Kannanotto: Vaikeata historiaa pitää voida käsitellä museoissa
Museoita koskeva poliittinen ohjaus on noussut keskusteluun presidentti Trumpin hallinnon ilmoitettua USAn julkisia museoita koskevista ”puhdistuksista”.
– Uutiset Yhdysvalloista pöyristyttävät. On varmistettava, etteivät vastaavat museoita koskevat sensuuripyrkimykset leviä Suomeen.
Lausuntomme hallituksen esitykseen työsopimuslain muuttamisesta
Museoviraston julkaiseman museotilaston mukaan noin 15 prosenttia kokoaikaisesta museoammatillisesta henkilöstöstä työskentelee määräaikaisessa työsuhteessa. Huomionarvoista on, että meidän alallamme on jo nyt ollut huomattavasti enemmän määräaikaisuuksien ketjuttamisia kuin muilla korkeasti koulutetuilla verrokkialoilla.
Työsuojeluverkosto: Liukuva työaika ja saldokäytännöt? Kysely, käy vastaamassa!
Museoalan työsuojeluverkoston pieni kesäkysely kartoittaa alan käytäntöjä liukuvan työajan ja saldokäytäntöjen suhteen. Käy vastaamassa!
- « Edellinen
- 1
- 2
- 3
- 4
- …
- 29
- Seuraava »