6.5.2021 – Katariina Mäkelä
Veroeuroillamme rahoitetaan monenlaisia yhteiskunnalle tärkeitä toimintoja – rahojen kohdentaminen aiheuttaa paljon keskustelua ja päättäjät joutuvat tekemään arvovalintoja.
Usein nimenomaan sosiaali- ja terveysmenot ja kulttuuri nähdään vastakkaisina menoerinä; toisen voittaessa toinen häviää. Näinhän ei kuitenkaan ole.
Kulttuurin hyvinvointivaikutuksia ei voi väheksyä
Helmikuussa kuulimme uutisista, miten ”Lippujen varausjärjestelmä kaatui ihmisten rynniessä taidemuseoon”, kun pääsylippujen verkkomyynti alkoi. Ja huhtikuun lopulla ihmiset hehkuttivat TV-uutisissa ”Aivan mahtava juttu, tätä on niin odotettu”, kun taidenäyttelyyn myytiin ennakkolippuja ja sinne pääsi jälleen tutustumaan livenä.
”Lippujen varausjärjestelmä kaatui ihmisten rynniessä taidemuseoon”
Ateneumin viestinnästä kerrottiin, että ensimmäisten kahdenkymmenen minuutin aikana näyttelyyn myytiin Lippupisteen kautta 2500 lippua. Lippujen myyntitahti oli siis käsittämättömät 125 lippua minuutissa! Museoon - Ilja Repinin ”keikalle”. Puoleen päivään mennessä lippuja oli myyty jo yli 5000 kappaletta. Pääkaupunkiseudun ulkopuolellakin esimerkiksi Serlachius-museon Banksy-näyttely on herättänyt suurta kiinnostusta, sinnekin pitää varata liput ennakkoon ja ne ovat loppuneet jo kesken… Aikamoista. Ja kertoo ihmisten tarpeesta ja kaipuusta museoelämysten pariin.
Mutta mitä museot ja kulttuuri tuovat ihmisten henkiselle hyvinvoinnille?
Museopalveluiden merkitys hyvinvointitekijänä on noussut aiemmin esiin Akavan Erityisalojen ja Museoalan ammattiliiton teettämissä kyselyissä; reilu vuosi sitten julkaistussa kyselytutkimuksessa liki 70 prosenttia vastaajista oli täysin tai jokseenkin samaa mieltä väitteen ”Museokäynnit edistävät kansalaisten terveyttä ja hyvinvointia” kanssa. - Edistävät terveyttä ja hyvinvointia! Kulttuurilla on siis varsin paljon painoarvoa sosiaali- ja terveyspuolelle.
Tätä vuosittain teettämäämme kyselyä tukee erinomaisesti Museokortin ja Mieli ryn juuri julkaistu tutkimus, johon maaliskuussa 2021 vastasi yli 8 000 henkilöä. Museoon, teatteriin tai elokuviin aikoo suunnata lähes jokainen kyselyyn vastannut, kunhan koronaepidemia hellittää.
Tulokset kertovat korona-ajan synnyttämästä patoutuneesta tarpeesta taide- ja kulttuurielämyksille. Kyselyssä nousi esille, että merkittävimmiksi kulttuurielämysten ja -palvelujen tarjoamiksi asioiksi nousivat luonnollisesti elämyksellisyys ja viihtyminen.
Mutta heti perässä mainittiin kulttuurin vaikutukset
- hyvinvointiin,
- oppimiseen ja uusiin näkökulmiin maailmaan,
- arjesta palautumiseen ja irrottautumiseen.
Taiteen, kulttuurin ja erilaisten kulttuuripalvelujen koettiin vaikuttavan mielen hyvinvointiin ja jaksamiseen muun muassa
- tarjoamalla virikkeitä ja ajateltavaa,
- rentouttamalla,
- kohentamalla mielialaa ja
- edistämällä positiivista mielenterveyttä.
Liki neljännes (25 %) vastaajista koki kulttuuripalvelujen lievittävän ahdistuneisuutta tai masennusta ja viidennes (20 %) koki palveluilla olevan vaikutuksia sosiaalisen syrjäytymisen vähentämiseen.
"Liki 25 % koki kulttuuripalvelujen lievittävän ahdistuneisuutta tai masennusta ja 20 % koki palveluilla olevan vaikutuksia sosiaalisen syrjäytymisen vähentämiseen."
Jo muutama vuosi sitten kerrottiin kansainvälisestä tutkimuksesta, jonka perusteella saatiin vahvaa näyttöä taiteen ja taiteellisen toiminnan merkityksestä fyysisen ja psyykkisen terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä sekä osana hoitoa ja paranemista. Esimerkiksi Iso-Britanniassa Taidetta reseptillä -projektin oli havaittu vähentäneen yleislääkärikäyntejä 37% ja sairaalakäyntejä 27%.
Miksi kuitenkin joudumme koko ajan lukemaan kulttuuripuolen säästöistä ja vähennyksistä, kun valtiontaloudessa suunnataan yhteisiä verovarojamme? Sosiaali- ja terveysmenot ovat meille kaikille tärkeitä, mutta päättäjien tulisi nähdä terveys ja hyvinvointi ja sen osa-alueet laajemmin. Panostamalla taiteen ja kulttuurin tuottamiin ennaltaehkäiseviin, osallistaviin, kuntouttaviin ja yleistä hyvinvointia lisääviin palveluihin, voitaisiin loppupeleissä säästää iso erä sosiaali- ja terveysmenoissa. Kyse onkin ymmärryksestä ja arvovalinnoista, kuten niin monessa muussakin asiassa.
Lähteet:
- Kulttuurin hyvinvointivaikutukset -kysely, maaliskuu 2021. MIELI ry ja Museokortti.
- Suomalaisten käsityksiä museoista -tutkimus, 1 120 henkilöä 6. – 12.12.2019, TNS Kantar, Akavan Erityisalat ja Museoalan ammattiliitto MAL ry,
- https://media.sitra.fi/2017/11/21100218/Taiteen-ja-kulttuurin-vaikutukset-terveyteen-tietokortti.pdf
- https://www.sitra.fi/artikkelit/nakokulmia-taiteen-ja-kulttuurin-terveysvaikutuksiin/
Kirjoittaja Katariina Mäkelä on Museoalan ammattiliiton toiminnanjohtaja
Ajankohtaista
HS Mielipide: Säätiöittäminen heikensi Helsingin taidemuseon henkilöstön työehtoja
Museo- ja kulttuuriperintöalan ammattiliitossa haluamme nostaa keskusteluun nykyisen trendin, jossa kaupunkiorganisaatiosta irrotetaan toimintoja ja perustetaan erillisiä säätiöitä. Alun perin muutosten tavoitteena ei ollut säästää henkilöstökuluissa, vaan luoda ketteriä, nykyaikaisia toimintayksiköitä.
Säätiöittämisellä huononnetaan Helsingin taidemuseon työehtoja vastoin poliittisia lupauksia
Helsingin taidemuseo HAMin henkilöstö vastustaa säätiöittämisen tuomia heikennyksiä työehtoihin. – Kaupunki lupasi, että säätiömuoto ei tuo heikennyksiä. Museoalan palkat ovat matalia jo valmiiksi, sanoo Museo- ja kulttuuriperintöalan ammattiliitto MAL.
Sakset Seis! -kulttuuriadressi luovutettiin päättäjille
Lauantaina 5.4.2025 järjestettiin Sakset Seis! -mielenilmaus Helsingissä Senaatintorilla ja eri puolilla Suomea järjestettiin omia tapahtumia. Helsingin tapahtumassa luovutettiin päättäjille kulttuuriadressi, jonka on allekirjoittanut yli 103 000 kulttuurileikkauksia vastustavaa kansalaista.
Lausuntomme Taideteollisuusalan ammattitutkinnon tutkinnon perusteiden luonnokseen
Museo- ja kulttuuriperintöalalla tarvitaan monipuolista osaamista. Eri koulutusasteilla toteutettavat ja erityyppisiin osaamisprofiileihin sopivat opiskelumahdollisuudet tukevat tätä tarvetta. Alalla ollaan varsin kouluttautuneita, ja jo pelkästään toimintaympäristö luo omat osaamisvaatimuksensa.
Vaikean historian kyselyraportit on julkaistu!
Historia-alan ammattilaiset kokevat vaikeiden historiallisten aiheiden käsittelyn työssään kuormittavana ja kaipaavat enemmän tukea työhönsä. Asia ilmenee Historioitsijat ilman rajoja -yhdistyksen ja Museo- ja kulttuuriperintöalan ammattiliitto MAL:n kyselyistä historia-alan ammattilaisille.
Kiinnostaako museo- ja kulttuuriperintöalan edunvalvonta? Hae MALn hallitukseen!
Hallituksen jäsenenä olet jäsenistömme äänitorvi. Hallituksessa pääset näköalapaikalle käsittelemään museo- ja kulttuuriperintöalaa ravistelevia ajankohtaisia työelämä- ja yhteiskunnallisia kysymyksiä.
Jäsenblogi: Jalkautumisen voima ja hyvä mieli arkisessa taidemuseotyössä
MALn jäsenblogissa julkaistaan kirjoituksia, joissa pohditaan ajankohtaisia aiheita – työelämästä, alasta, ammatista. Vuoden 2025 ensimmäisessä jäsenblogissa kirjoittaja pohtii museoiden ja taiteen jalkautumista sekä erilaisia kohtaamisia, taiteen hyvinvointivaikutuksia ja vuorovaikutuksen merkitystä.
Helmikuun uutiskirje julkaistu!
Helmikuun jäsentiedote on lähetetty jäsenille sähköpostiin 27.2. Olethan saanut omasi? Aiheina muun muassa edunvalvontaa, TES-ajankohtaiset, tapahtumatärpit ja jäsenetuja!
Kansalaiskysely: Kirjastot, museot ja kulttuuri ovat kotikunnan elinvoimatekijöitä
Enemmistö suomalaisista seisoo tukevasti oman kuntansa kirjasto-, museo- ja kulttuuripalvelujen takana, kertoo juuri valmistunut kansalaiskysely. 79 % näkee nämä palvelut elin- ja vetovoimatekijöinä, joihin toivoo kotikunnaltaan panostusta.
Museo-opas, hae kevään työnohjausryhmään — tarjoamme vertaistukea ja oppimisen iloa!
MALn jäsen, kaipaatko vertaistukea ja vertaisoppimista? MAL järjestää ryhmätyönohjausta jäsenetuna. Seuraava ryhmä on suunnitteliia, ehdota uutta työnohjausryhmää!
- « Edellinen
- 1
- 2
- 3
- 4
- 5
- 6
- …
- 29
- Seuraava »