12.10.2021 – Katariina Mäkelä
Kulttuurialaa on koetellut korona. Nyt myös Veikkauksen tuottojen väheneminen ja pelihaittojen ehkäisy iskee alan talouteen entistä voimakkaammin. Kulttuuriministeriön aamuisessa tiedotustilaisuudessa kerrottiin Veikkausvoittovarojen vähenemisen vaikutuksista ja leikkauslistoista. "Kylmää kyytiä kulttuurille", todettiin useammassa puheenvuorossa.
Opetus- ja kulttuuriministeriö linjasi rahapelitoiminnasta rahoitusta saavien edunsaajien valtionrahoituksen leikkauslistat ensi vuodelle. Taiteeseen ja kulttuuriin osoitetut varat vähenevät 18,4 miljoonalla eurolla. Summa on pieni valtion budjetin mittakaavassa, mutta määräänsä isompi kulttuurialalla. Voikin pohtia mitä asioita priorisoidaan ja mihin halutaan poliittisesti käyttää yhteisiä verovaroja, kun kytkökset Veikkauksen tuottoihin katkaistaan ja panostukset peliongelmien ehkäisemiseksi paranevat.
Veikkausvoittovarojen aikaisempi vuosittainen kasvu on tuonut valheellistakin turvaa kulttuurialalle, kun samanaikaisesti budjettivaroista on kulttuurin osuutta voitu leikata. Veikkauksen tuotoilla on tuettu vuosia sellaisia aloja, joiden elinvoiman tulisi olla turvattu valtion budjetissa, ei rahapelaamisessa. Järjestelmän eettisyys on onneksi tarkastelun alla.
Tyrmäävä leikkauslista
Veikkaus Oy:n tulos laski 34 prosenttia koronavuonna 2020. Koronan myötä Veikkauksen tuotot ovat vähentyneet rajummin kuin ilman epidemiaa. Veikkausvoittovarojen menetystä kompensoidaan vuoteen 2023 saakka, mutta vuodelle 2024 ja sen jälkeen ei ole kirjauksia kompensaatioista. Rahapelituottojen osuus valtion rahoituksesta taiteeseen ja kulttuuriin oli ennen tulosromahdusta yli 50 prosenttia. Rahapelien voittovaroista rahoitusta saavien rahoituksen leikkaukset ovat vuonna 2023 verrattuna vuoteen 2020 (TA) 32,6 miljoonaa euroa (ja vuonna 2022 leikkausta 18,4 miljoonaa).
Valtion budjettikehyksen puolelta rahoitettavia lakisääteisiä kohteita ovat esim. Museoviraston toimintamenot ja museoiden ja taiteen perusopetusta antavien oppilaitosten valtionosuudet, näyttelypalkkiot ja Kansallisgallerian kokoelman (kansalliskokoelma) kartuttaminen. Rahapelitoiminnan leikkaukset eivät koske rahoituslain mukaisia valtionosuuksia ja avustuksia museoille, mikä on museoiden näkökulmasta lohdullista.
Leikkauksia ei ole tehty juustohöylällä kaikilta saajilta, vaan kohteita on tarkasteltu erikseen. Esimerkiksi yleinen 15 prosentin leikkaus koskee mm. avustuksia valtakunnallisille museo- ja perinnealan järjestöille, rakennustaiteen ja muotoilun edistämiseen, kuntien ja alueellisen kulttuuritoiminnan kehittämiseen sekä eräille erikoismuseoille. Lisäksi 5 prosentin leikkaus Kansallisgallerialle, 10 prosentin leikkaus avustuksiin museoille ja kulttuuriperintöhankkeisiin, 11 prosentin leikkaus kansainvälisten kulttuuriperintösopimusten toimeenpanoon. Ja 25 prosentin leikkaus avustuksista kulttuurimatkailun kehittämiseen. Kokonaan lopetetaan tuki vähälevikkiselle kirjallisuudelle ja kulttuurilehtien tilaustuki kirjastoille.
"Järkyttävät leikkaukset, totesi ministeri Kurvinen."
Järkyttävät leikkaukset, totesi ministeri Kurvinen. Hallitusviisikolta ei näillä näkymin ole tulossa enempää rahaa kulttuurille. Seuraaville vuosille on vielä tulossa kompensaatioita, mutta jatko on auki. Rahapelituottojen osuus kulttuuriin ohjatuista varoista on kasvanut vuosien saatossa ja nyt kolahtaa sekä koronan takia vähentyneet tuotot että peliongelmien ottaminen oikeasti tikun nokkaan.
Kurvinen totesikin, että kulttuurin tärkeys pitäisi nähdä ja varata määrärahat budjettiin ilman kytköstä rahapeleihin. Pelituottojen menetys on korvattava valtion budjetista. Tätä olemme me MAL:ssa myös tuoneet esiin jo useampana vuotena.
Tiedotustilaisuuteen osallistui yli 70 kulttuurialan edustajaa. Keskusteluissa korostui tyrmistys, ahdistus ja jopa raivo. Kiitosta sai tilaisuuden järjestäminen ja avoimuus ikävien asioiden kertomisessa. Huoli leikkausten vaikutuksista kulttuuritoimintojen ohella nousi niin työllisyyteen, tuleviin sukupolviin kuin sosiaalisiin vaikutuksiin yhteiskunnassa. ”Kulttuurin alas ajaminen ei lohduta peliongelmista kärsivää, veikkaan että päinvastoin” totesi yksi osallistuja tilaisuuden chat-osiossa.
Kulttuurin rahoituksessa puhutaan pienistä summista kokonaisuudessa. Kulttuuri kuitenkin tutkitusti tuottaa enemmän hyvää kuin siihen sijoitetaan. Kulttuurin kehittämisen tulisi olla prioriteetti ja siihen tarvitaan poliittista tahtoa. Löytyykö sitä?
Kirjoittaja Katariina Mäkelä on Museoalan ammattiliiton toiminnanjohtaja.
Ajankohtaista
Mielipidekirjoituksemme Helsingin Sanomissa: Historian käsittely ei ole ongelmatonta Suomessakaan
Demokraattisessa yhteiskunnassa on tärkeä huolehtia siitä, että museoihin ja historiantutkijoihin ei kohdistu poliittista painostusta eikä tutkimusrahoitusta ohjata poliittisin perustein, kirjoittavat MAL:n järjestökoordinaattori Tuulia-Tuulia Tummavuori ja Historioitsijat ilman rajoja -yhdistyksen pääsihteeri Heta Hedman.
Mielipidekirjoituksemme Aamulehteen: Kulttuuripalvelujen vaikutus ihmisten arkeen on valtava – Ne synnyttävät hyvinvointia
Tampereen yt-neuvottelut eivät saa vaarantaa peruspalvelua, kirjoittavat toiminnanjohtajat Jussi Näri, Nea Leo ja Katariina Mäkelä.
Akavan Erityisalojen terveiset budjettiriiheen: Kansalaisten hyvinvoinnista ei pidä enää leikata
Akavan Erityisalat vaatii budjettiriihen päätöksiltä tasapuolisuutta. Kansalaisten sivistys- ja hyvinvointipalveluja uhkaavia lisäleikkauksia ei tule toteuttaa.
Museo- ja kulttuuriperintöalan ammattiliitto on huolissaan Gazassa yhä jatkuvasta kriisistä
Museo- ja kulttuuriperintöalan ammattiliitto on huolissaan Gazassa yhä jatkuvasta kriisistä
Pitkittynyt kriisi on äärettömän epäinhimillinen. Väkivalta ja raakuudet täytyy saada loppumaan. Inhimillisen hädän lisäksi olemme huolissamme kulttuuriperinnön tilasta.
Kannanotto: Vaikeata historiaa pitää voida käsitellä museoissa
Museoita koskeva poliittinen ohjaus on noussut keskusteluun presidentti Trumpin hallinnon ilmoitettua USAn julkisia museoita koskevista ”puhdistuksista”.
– Uutiset Yhdysvalloista pöyristyttävät. On varmistettava, etteivät vastaavat museoita koskevat sensuuripyrkimykset leviä Suomeen.
Lausuntomme hallituksen esitykseen työsopimuslain muuttamisesta
Museoviraston julkaiseman museotilaston mukaan noin 15 prosenttia kokoaikaisesta museoammatillisesta henkilöstöstä työskentelee määräaikaisessa työsuhteessa. Huomionarvoista on, että meidän alallamme on jo nyt ollut huomattavasti enemmän määräaikaisuuksien ketjuttamisia kuin muilla korkeasti koulutetuilla verrokkialoilla.
Työsuojeluverkosto: Liukuva työaika ja saldokäytännöt? Kysely, käy vastaamassa!
Museoalan työsuojeluverkoston pieni kesäkysely kartoittaa alan käytäntöjä liukuvan työajan ja saldokäytäntöjen suhteen. Käy vastaamassa!
Perinteinen jäsenetu: Taskukalenteri 2026 – tilaa omasi ajoissa!
Nyt on hyvä aika luoda katse tulevaan ja tilata jäsenetuna taskukalenteri 2026. Kalenteri on maksuton MALn jäsenille, mutta se pitää tilata. Voit tilata kalenterin ennakkoon 30.9.2025 mennessä. Kalenterit postitetaan loppusyksystä. Toimi ajoissa – älä unohda!
Yksityisten museoiden TES 2025 – 2028
Työehtosopimus on voimassa 8.5.2025 – 28.2.2028. Osapuolet korostavat, että opastyötä tai muuta osa-aikaista työtä tekeviin toimihenkilöihin ei voida perusteetta soveltaa epäedullisempia ehtoja kuin muihin museon palveluksessa oleviin toimihenkilöihin.
Suojattu: MALn jäsenetu: Matkustaja- ja tapaturmavakuutus
Otetta ei näytetä, koska artikkeli on suojattu.
- « Edellinen
- 1
- 2
- 3
- 4
- 5
- …
- 30
- Seuraava »