Museo- ja kulttuuriperintöalan ammattiliitto MAL ry näkee aikuiskoulutustuki- ja vuorotteluvapaajärjestelmän lopettamiseen liittyvän monia negatiivisia vaikutuksia työelämän kehitykselle ja kehittämiselle. MAL antoi lausunnon hallituksen esitykseen.
Osaava ja oppiva museoala
Voimassa olevassa museopoliittisessa ohjelmassa 2030 kohdassa ”Osaava ja oppiva museoala” on kirjattu, että museotyö on moniammatillista ja vahvasti verkottunutta niin kotimaassa kuin kansainvälisestikin. Museoissa työskentelevien asiantunteva ja monialainen osaaminen takaa laadukkaat ja vaikuttavat palvelut.
“Museoammattilaisuus muutoksessa” -kappaleessa nähdään museoalan vahvuutena työntekijöiden korkea osaamisen taso, johon näyttelytoiminnan, kokoelmatyön, yleisötyön sekä tieto- ja asiantuntijapalveluiden laatu perustuu ja tätä osaamista halutaan ylläpitää ja kehittää.
Ohjelmassa todetaan myös, että menestyminen vaatii museoilta yhä enemmän moniammatillisuutta ja henkilöstöä, jolla on aiempaa laajempi osaamis- ja kokemustausta. Museoiden resurssien ja toimintatapojen tulee mahdollistaa henkilökunnan joustava osaamisen täydentäminen.
"...menestyminen vaatii museoilta yhä enemmän moniammatillisuutta ja henkilöstöä, jolla on aiempaa laajempi osaamis- ja kokemustausta."
Aikuiskoulutustuki ja vuorotteluvapaa osaamisen kehittämisen tukena
Museoilla työnantajina ei ole riittäviä taloudellisia resursseja panostaa työntekijöidensä kouluttautumiseen ja kehittymiseen. Alalla talous on tiukoilla huolimatta siitä, että palkkaus laahaa jäljessä (mediaanipalkka 2854 e/kk alan palkkakyselyn mukaan). Pienellä palkalla työskentelevän ei ole myöskään mahdollista kartuttaa vararahastoa, jonka turvin voisi jäädä opintovapaalle. Alan asiantuntijat ovat voineet kouluttautua ja kehittää aikuiskoulutusetuuden ja vuorotteluvapaan tuella nimenomaan sellaista osaamista, joka hyödyntää työnantajaa ja sitä kautta alan kehitystä, sekä vastaa museopoliittiseen ohjelmaan kirjattuja tavoitteita. Vaatimus alalla on etenkin horisontaalisen osaamisen laajentamisessa, ei niinkään yhä korkeamman asteen tutkinnon suorittamisesta.
"Vaatimus alalla on etenkin horisontaalisen osaamisen laajentamisessa, ei niinkään yhä korkeamman asteen tutkinnon suorittamisesta."
Enemmistö alan ammattilaisista on jo korkeasti koulutettuja (alan palkkakyselyn perusteella 94 %:lla on korkeakoulututkinto). Tarve on nimenomaan monipuolistaa jo olemassa olevaa ydinosaamista. Esimerkiksi enemmän liiketoiminnallista osaamista tai jotain muuta työtehtävää tukevaa ammatillista jatkokouluttautumista. Monessa museoalan työpaikassa on aikuiskoulutustuella hankittu myös kansainvälistä kokemusta työvaihdolla ja ”job shadowing” -järjestelmän kautta. Uhkana on, että jos tuki poistuu, katoaa myös tämä kansainvälisten yhteyksien mahdollisuus sekä alan kehittäminen kansainvälisestä näkökulmasta.
Hyvinvointi ja jaksaminen
Toinen tärkeä näkökulma on hyvinvointi ja jaksaminen. Työelämän ja urien toivotaan jatkuvan yhä pidempään, ja jotta tämä olisi mahdollista, tulee olla käytössä jokin keino, joka ylläpitää ja ehkä jopa lisää työhyvinvointia. 45 vuoden työura ilman taukoja ei ole realistinen. Välillä on voitava hengähtää ja ladata akkuja sekä hankkia uutta näkökulmaa ja osaamista. Tai opiskella ja suunnata täysin uudelle uralle.
Vuorotteluvapaajärjestelmässä on pyritty kahdenlaiseen työelämän parantamiseen: vapaalle jäävän henkilön jaksaminen lisääntyy ja osaaminen kehittyy ja samalla työtön työnhakija työllistyy ja pääsee päivittämään osaamistaan. Parhaimmillaan työtön työnhakija saa työkokemusta sekä työllistyy helpommin jatkossa ja työnantaja saa vuorotteluvapaalta motivoituneen, virkistyneen ja jonkin uuden taidon tai näkökulman oppineen työntekijän takaisin.
Työurien pidentämistä tukevaa toimintaa tulee kehittää, ei lakkauttaa. Riskinä on, että yhä useampi uupuu. Työkyvyttömyyseläkkeen saajat ovat jo aiempaa nuorempia. Alle 35-vuotiaiden mielenterveyssyistä työkyvyttömyyseläkkeellä olevien määrä on lähes tuplaantunut 2000-luvun aikana. Toimialakohtaisesti arvioitujen menetettyjen palkkasummien perusteella on arvioitu, että työeläkelakien mukaiset työkyvyttömyyseläkkeet aiheuttavat noin 5,2 miljardin euron työpanoksen menetyksen vuodessa. Tämä tulee kalliiksi.
"Alle 35-vuotiaiden mielenterveyssyistä työkyvyttömyyseläkkeellä olevien määrä on lähes tuplaantunut 2000-luvun aikana."
Alan kehittäminen tarvitsee lakisääteisiä mahdollisuuksia vuorotteluvapaaseen ja aikuisopiskeluun. Museo- ja kulttuuriperintöalalla on yleistä suorittaa joku asiantuntijaosaamista lisäävä tutkinto, esimerkiksi YAMK-tutkinto, jonkin toisen alan maisteritutkinto tai asiantuntijuutta laajentavia opintoja. Aikuisopiskelijat ovat usein motivoituneita ja suorittavat tutkinnot nopeassa tahdissa, etenkin jos heillä on taloudellinen mahdollisuus keskittyä opintoihin. Tähän on aikuiskoulutusetuus antanut mahdollisuuden. Aikuiskoulutusetuuteen ja vuorotteluvapaajärjestelmään kohdistuvat suunnitelmat ovat ristiriidassa museopoliittisen ohjelman 2030 tavoitteiden kanssa.
MAL ei näe järkevänä aikuiskoulutustuen ja vuorotteluvapaan lakkauttamista. Kun työssä jaksetaan, ovat työurat pidempiä ja sairauspoissaolot sekä mahdolliset sairauseläkkeet vähenevät. Tämä on kansantalouden, yhteiskunnan resilienssin sekä työantajan ja työntekijän yhteinen etu.
* * * *
Lausunto on annettu 22.12.2023.
Kiitos kaikille lausunnon työstämiseen osallistuneille!
Ajankohtaista
Amos Rexin tapaus herättää huolta museoalan henkilöstöpolitiikan suunnasta
Amos Rexin tilanne on mediatietojen perusteella arvioituna poikkeuksellinen suomalaisella museo- ja kulttuuriperintöalalla. Tapaus nostaa esiin vakavia kysymyksiä työntekijöiden kohtelusta, henkilöstöpolitiikasta ja alan osaamisen turvaamisesta tulevaisuudessa.
– Kulttuuriperintöalalle ei tarvita irtisanoutumispaketteihin nojaavaa henkilöstöpolitiikkaa.
Museologian merkitys museoammattilaisille
Museologian tulevaisuus -seminaarissa Museo- ja kulttuuriperintöalan ammattiliitto MAL ry:n toiminnanjohtaja Katariina Mäkelän puheessa luotiin katsaus museologian oppiaineeseen Suomessa ja sen merkitykseen alan ammattilaisille. MAL on yksi Jyväskylän yliopiston museologian apulaisprofessuurin taloudellisista tukijoista.
Kokoelmien parissa työskentelevä, hae syksyn työnohjausryhmään — tarjoamme vertaistukea ja oppimisen iloa!
Kokoelman parissa työskentelevä, kaipaatko vertaistukea ja vertaisoppimista? Hae jäsenistämme koottavaan kokoelma-ammattilaisten työnohjausryhmään syksyllä 2025.
Mielipidekirjoituksemme Helsingin Sanomissa: Historian käsittely ei ole ongelmatonta Suomessakaan
Demokraattisessa yhteiskunnassa on tärkeä huolehtia siitä, että museoihin ja historiantutkijoihin ei kohdistu poliittista painostusta eikä tutkimusrahoitusta ohjata poliittisin perustein, kirjoittavat MAL:n järjestökoordinaattori Tuulia-Tuulia Tummavuori ja Historioitsijat ilman rajoja -yhdistyksen pääsihteeri Heta Hedman.
Mielipidekirjoituksemme Aamulehteen: Kulttuuripalvelujen vaikutus ihmisten arkeen on valtava – Ne synnyttävät hyvinvointia
Tampereen yt-neuvottelut eivät saa vaarantaa peruspalvelua, kirjoittavat toiminnanjohtajat Jussi Näri, Nea Leo ja Katariina Mäkelä.
Akavan Erityisalojen terveiset budjettiriiheen: Kansalaisten hyvinvoinnista ei pidä enää leikata
Akavan Erityisalat vaatii budjettiriihen päätöksiltä tasapuolisuutta. Kansalaisten sivistys- ja hyvinvointipalveluja uhkaavia lisäleikkauksia ei tule toteuttaa.
Museo- ja kulttuuriperintöalan ammattiliitto on huolissaan Gazassa yhä jatkuvasta kriisistä
Museo- ja kulttuuriperintöalan ammattiliitto on huolissaan Gazassa yhä jatkuvasta kriisistä
Pitkittynyt kriisi on äärettömän epäinhimillinen. Väkivalta ja raakuudet täytyy saada loppumaan. Inhimillisen hädän lisäksi olemme huolissamme kulttuuriperinnön tilasta.
Kannanotto: Vaikeata historiaa pitää voida käsitellä museoissa
Museoita koskeva poliittinen ohjaus on noussut keskusteluun presidentti Trumpin hallinnon ilmoitettua USAn julkisia museoita koskevista ”puhdistuksista”.
– Uutiset Yhdysvalloista pöyristyttävät. On varmistettava, etteivät vastaavat museoita koskevat sensuuripyrkimykset leviä Suomeen.
Lausuntomme hallituksen esitykseen työsopimuslain muuttamisesta
Museoviraston julkaiseman museotilaston mukaan noin 15 prosenttia kokoaikaisesta museoammatillisesta henkilöstöstä työskentelee määräaikaisessa työsuhteessa. Huomionarvoista on, että meidän alallamme on jo nyt ollut huomattavasti enemmän määräaikaisuuksien ketjuttamisia kuin muilla korkeasti koulutetuilla verrokkialoilla.
Työsuojeluverkosto: Liukuva työaika ja saldokäytännöt? Kysely, käy vastaamassa!
Museoalan työsuojeluverkoston pieni kesäkysely kartoittaa alan käytäntöjä liukuvan työajan ja saldokäytäntöjen suhteen. Käy vastaamassa!
- « Edellinen
- 1
- 2
- 3
- 4
- …
- 29
- Seuraava »