Museoalan ammattiliitto lausui Aineettoman kulttuuriperinnön toimenpideohjelmaan 2023-2028.
Suomi sopimuksen jäsenmaana
Aineettoman kulttuuriperinnön suojelusta tiedetään liian vähän, koska aineellisen kulttuuriperinnön suojelu on ollut pitkään etusijalla. Siksi on hyvä, että ohjelma on laadittu. Ohjelmasta tiedottamista auttaa myös se, että toimeenpanosuunnitelman kohteita tehdään tunnetuksi Elävän perinnön teemavuonna 2023 osana Euroopan kulttuuriympäristöpäiviä ja Unescon yleissopimuksen 20. juhlavuotta. Elävän perinnön teemavuodesta tulee viestiä aktiivisesti, mutta myös jatkaa viestintää aineettomasta kulttuuriperinnöstä teemavuoden jälkeenkin.
Osallistuminen aineettoman kulttuuriperinnön keräämiseen ja tallentamiseen mahdollistuu, kun eri yhteisöillä on tietoa, ja siten myös keinoja, tuoda elävää perintöä näkyväksi sekä tallentaa sitä. Viestinnän rooli onkin aineettoman kulttuuriperinnön keräämisessä erityisen tärkeä.
Toimijat aineettoman kulttuuriperinnön suojelutyössä
Museo- ja kulttuuriperintöalan toimijat ovat aineettoman kulttuuriperinnön suojelutyössä avainasemassa. Nämä vakiintuneet instanssit varmistavat aineettoman kulttuuriperinnön keräämisen, tallentamisen ja tutkimisen jatkuvuuden. Kuten toimeenpanosuunnitelmassa todetaan, on museoiden osallistava työ eri ryhmien ja yhteisöjen kanssa oleellista. Osallistava työ erilaisten kohtaamisten ja tapahtumien kautta on myös henkilöstöresursseja vaativaa työtä.
Yhteistyö vaatii jatkuvuutta ja palkattua asiantuntijahenkilöstöä, ja tämä on huomioitava määrärahoja jaettaessa. Vaikka vapaaehtoistyöllä on etenkin aineettoman kulttuuriperinnön eteenpäin kertomisessa merkittävä rooli, on dokumentointiin ja tutkimukseen osoitettava riittävästi ammattitaitoisia työntekijöitä. Elävän perinnön työ luo museoihin uudenlaisia toimintatapoja ja palveluita sekä avaa uudenlaisia yhteistyöverkostoja.
Toimenpiteissä aineeton kulttuuriperintö nostetaan vahvemmin alueellisten ja valtakunnallisten vastuumuseoiden toimintasuunnitelmiin ja siksi on tärkeää mahdollistaa toimijoille riittävät resurssit, jotta ohjelman tavoitteet voidaan toteuttaa.
Strateginen kehitys ja rahoitus
Kulttuuriperintötyön merkitys kasvaa yhteiskunnassa, kun yhä monimuotoisemmassa väestöpohjassa tarve tutustua, ymmärtää, arvostaa ja etenkin hyväksyä erilaisia kulttuureja ja tapoja kasvaa.
Muistiorganisaatiot ovat vastuussa kulttuuriperinnön turvaamisen ja digitaalisen saavutettavuuden kehittämisestä ja edistämisestä vastuualueellaan niin aineellisen, aineettoman kuin digitaalisen perinnön osalta. Aineettoman kulttuuriperinnön vaaliminen on nimenomaan henkilöresurssia vaativaa ja se on huomioitava riittävänä rahoituksena. Museo- ja kulttuuriperintöalan palkat ovat jo nykyisellään jäljessä muusta korkeasti koulutettujen palkkatasosta sekä − jopa alle maan keskipalkkojen.
Alalla on paljon myös määräaikaisuuksia eli on toivottavaa, että rahoitus ei olisi pelkästään hankepohjaista, vaan vakaampaa. Toimenpiteisiin onkin kirjattu hyvin, että rahoitusta etsitään aktiivisesti ja selvitetään myös valtionavustusten osalta lisärahoituksen mahdollisuutta. Ilman riittävää taloudellista resurssia ei toimenpiteitä pystytä toteuttamaan.
Koulutus ja kasvatus
Ihmisten välinen vuorovaikutus on perinteiden siirtymisen ja jatkuvan kehittymisen elinehto aineettoman kulttuuriperinnön elinvoimaisuuden säilymiselle. Koulutuksen, tutkimuksen ja muistiorganisaatioiden rooli aineettoman kulttuuriperinnön säilyttämisessä ja siirtämisessä on merkittävä. Korkeakoulut ovat tärkeässä roolissa taiteen ja kulttuurin tutkimiselle, ja kulttuuriperinnön asiantuntijoiksi kouluttaudutaan eri oppilaitoksissa. Ammatillisten oppilaitosten, korkeakoulujen ja yliopistojen resurssit on turvattava. Tiedeyliopistoilla on keskeinen asema sen varmistamisessa, että aineettoman kulttuuriperinnön dokumentointiin ja tallennukseen on jatkossakin asiantuntijoita.
Museoalan ammattiliitto kantaa huolta kulttuuriperintöaineiden tulevaisuudesta maamme korkeakouluissa. Rahoituksen niukkuus ei saa huonontaa kulttuuriperintöalan tulevaisuutta. Tarvitsemme tulevaisuudessakin koulutettuja asiantuntijoita huolehtimaan maamme kulttuuriperinnöstä.
Kattojärjestömme Akavan Erityisalat onkin nostanut esiin tarpeen Suomen humanististrategialle. Humanististrategian keskeinen kysymys on humanistisen tutkimuksen ja koulutuksen turvaaminen. Tämä edellyttää korkeakouluihin rahoitusmallia, joka ottaa nykyistä paremmin huomioon humanististen alojen ominaisuudet.
Tutkimus suojelutyön tukena
Tutkimusta aineettomaan kulttuuriperintöön liittyen tehdään yhä enemmän verkostoyhteistyönä, mutta korkeakoulut ja muistiorganisaatiot ovat vakiintuneita ja arvostettuja kulttuuriperintötyön kivijalkoja. Korkeakouluissa erityisesti kansatieteen, etnologian, folkloristiikan, antropologian, museologian, kulttuuripolitiikan, kulttuurintutkimuksen, kulttuuriperinnön tutkimuksen ja perinteentutkimuksen oppisisällöt ja tutkimukset ovat aineettoman kulttuuriperinnön tutkimuksen ja opetuksen keskiössä.
Suomessa korkeakoulutusta arvostetaan, mutta sen rahoitus on aina leikkuriuhan alla. Tälläkin hetkellä on käynnissä oppiaineiden yhdistämis- tai lakkauttamishankkeita. Epävarmuus tieteenalan jatkuvuudesta myös häiritsee käynnissä olevaa opetusta ja tutkimusta. Tulevaisuuden ollessa uhattu, on vaarana, että opiskelijat eivät enää hakeudu epävarmoille opintoaloille ja tutkijat hakeutuvat muualle. Tällöin koko oppiaineen tutkimus ja opetus vaarantuu ja lopulta kehitys voi myös vaikuttaa aineettoman kulttuuriperinnön arvostukseen ja tallentamiseen.
Toimenpiteissä on kirjattu, että seurataan elävään perintöön liittyvää tutkimusta. Korkeakoulujen resurssien ollessa uhan alla on erityisen tärkeää seurata tutkimushankkeiden tulevaisuutta ja jatkuvuutta.
Näkyvyys ja media
Museo- ja kulttuuriperintölaitoksilla on paljon viestintäosaamista ja eri kanavia, joiden kautta tavoittaa yleisöt. Strateginen ja vaikuttava viestintä ei kuitenkaan ole oman toimen ohella tehtävä toissijainen työ, vaan vaatii myös asiantuntijaresursseja. Nykypäivänä vaaditaan läsnäoloa ja vuorovaikutusta yhä useammalla kanavalla eli viestintäkin vaatii kohdennettua henkilöstöresurssia ja koulutusta.
Kansainvälinen yhteistyö
Kansainvälinen yhteistyö on tärkeää ja sitä tehdään monilla eri foorumeilla. Se tarjoaa verkottumisen ja osaamisen jakamisen lisäksi myös asiantuntijoille mahdollisuuksia kehittyä työssä.
Elävän perinnön merkitys nyky-yhteiskunnassa on entistä olennaisempi. Erilaisten kulttuurien vuoropuhelu ja ymmärtäminen edistää keskinäistä arvostusta ja edesauttaa jopa yhteiskuntarauhan säilyttämistä
Aineettoman kulttuuriperinnön merkitys yhteiskunnassa
Elävän perinnön merkitys nyky-yhteiskunnassa on entistä olennaisempi. Erilaisten kulttuurien vuoropuhelu ja ymmärtäminen edistää keskinäistä arvostusta ja edesauttaa jopa yhteiskuntarauhan säilyttämistä. Monet konfliktit voivat kulminoitua, jos ei ole oikeaa tietoa ja ymmärretään väärin.
Ihmisten välisen vuorovaikutuksen lisäksi elävällä kulttuuriperinnöllä on asema myös kestävän kehityksen näkökulmasta. Luontoarvot ja ihmisten luontosuhde ovat ajankohtaisempia kuin koskaan aikaisemmin. Kirjauksessa nostetaan tärkeä näkökulma myös kestävästä matkailusta. Valtion tuki on tärkeä aineettoman kulttuuriperintötyön suojelulle ja edistämiselle. Toimenpiteissä on hyvin huomioitu aineettoman kulttuuriperinnön mahdollisuudet yhteiskunnan voimavaratekijänä. Panostamalla aineettomaan kulttuuriperintötyöhön pystytään luomaan yhteiskuntaamme hyvinvointia, kestävää kehitystä sekä jopa ehkäisemään yhteiskuntarauhaa uhkaavia konflikteja.
Ajankohtaista
HS Mielipide: Säätiöittäminen heikensi Helsingin taidemuseon henkilöstön työehtoja
Museo- ja kulttuuriperintöalan ammattiliitossa haluamme nostaa keskusteluun nykyisen trendin, jossa kaupunkiorganisaatiosta irrotetaan toimintoja ja perustetaan erillisiä säätiöitä. Alun perin muutosten tavoitteena ei ollut säästää henkilöstökuluissa, vaan luoda ketteriä, nykyaikaisia toimintayksiköitä.
Säätiöittämisellä huononnetaan Helsingin taidemuseon työehtoja vastoin poliittisia lupauksia
Helsingin taidemuseo HAMin henkilöstö vastustaa säätiöittämisen tuomia heikennyksiä työehtoihin. – Kaupunki lupasi, että säätiömuoto ei tuo heikennyksiä. Museoalan palkat ovat matalia jo valmiiksi, sanoo Museo- ja kulttuuriperintöalan ammattiliitto MAL.
Sakset Seis! -kulttuuriadressi luovutettiin päättäjille
Lauantaina 5.4.2025 järjestettiin Sakset Seis! -mielenilmaus Helsingissä Senaatintorilla ja eri puolilla Suomea järjestettiin omia tapahtumia. Helsingin tapahtumassa luovutettiin päättäjille kulttuuriadressi, jonka on allekirjoittanut yli 103 000 kulttuurileikkauksia vastustavaa kansalaista.
Lausuntomme Taideteollisuusalan ammattitutkinnon tutkinnon perusteiden luonnokseen
Museo- ja kulttuuriperintöalalla tarvitaan monipuolista osaamista. Eri koulutusasteilla toteutettavat ja erityyppisiin osaamisprofiileihin sopivat opiskelumahdollisuudet tukevat tätä tarvetta. Alalla ollaan varsin kouluttautuneita, ja jo pelkästään toimintaympäristö luo omat osaamisvaatimuksensa.
Vaikean historian kyselyraportit on julkaistu!
Historia-alan ammattilaiset kokevat vaikeiden historiallisten aiheiden käsittelyn työssään kuormittavana ja kaipaavat enemmän tukea työhönsä. Asia ilmenee Historioitsijat ilman rajoja -yhdistyksen ja Museo- ja kulttuuriperintöalan ammattiliitto MAL:n kyselyistä historia-alan ammattilaisille.
Kiinnostaako museo- ja kulttuuriperintöalan edunvalvonta? Hae MALn hallitukseen!
Hallituksen jäsenenä olet jäsenistömme äänitorvi. Hallituksessa pääset näköalapaikalle käsittelemään museo- ja kulttuuriperintöalaa ravistelevia ajankohtaisia työelämä- ja yhteiskunnallisia kysymyksiä.
Jäsenblogi: Jalkautumisen voima ja hyvä mieli arkisessa taidemuseotyössä
MALn jäsenblogissa julkaistaan kirjoituksia, joissa pohditaan ajankohtaisia aiheita – työelämästä, alasta, ammatista. Vuoden 2025 ensimmäisessä jäsenblogissa kirjoittaja pohtii museoiden ja taiteen jalkautumista sekä erilaisia kohtaamisia, taiteen hyvinvointivaikutuksia ja vuorovaikutuksen merkitystä.
Helmikuun uutiskirje julkaistu!
Helmikuun jäsentiedote on lähetetty jäsenille sähköpostiin 27.2. Olethan saanut omasi? Aiheina muun muassa edunvalvontaa, TES-ajankohtaiset, tapahtumatärpit ja jäsenetuja!
Kansalaiskysely: Kirjastot, museot ja kulttuuri ovat kotikunnan elinvoimatekijöitä
Enemmistö suomalaisista seisoo tukevasti oman kuntansa kirjasto-, museo- ja kulttuuripalvelujen takana, kertoo juuri valmistunut kansalaiskysely. 79 % näkee nämä palvelut elin- ja vetovoimatekijöinä, joihin toivoo kotikunnaltaan panostusta.
Museo-opas, hae kevään työnohjausryhmään — tarjoamme vertaistukea ja oppimisen iloa!
MALn jäsen, kaipaatko vertaistukea ja vertaisoppimista? MAL järjestää ryhmätyönohjausta jäsenetuna. Seuraava ryhmä on suunnitteliia, ehdota uutta työnohjausryhmää!
- « Edellinen
- 1
- 2
- 3
- 4
- 5
- 6
- …
- 29
- Seuraava »