Työyhteisöstä voimaa – minkälainen on hyvä työyhteisö ja miten työyhteisöstä pidetään huolta?
27.5.2025 – Katariina Mäkelä
MALn etkoille Porin Museopäivillä osallistui vajaa 20 museopäiväkävijää. Etkoilla keskusteltiin työyhteisöistä ja hyvän työyhteisön rakennuspalikoista. Keskustelun pohjaksi olimme luoneet kevyen kyselyn, jonka vastauksista alla pieni kooste.
Minkälainen on hyvä työyhteisö?
Kyselyssämme oli 10 väittämää, joista sai valita 3 vastaajan mielestä tärkeintä väittämää. Valinnanvaikeudesta nousi keskustelua; moni väittämä koettiin tärkeäksi osaksi työyhteisön toimivuutta. Kyselyn avulla haluttiin saada esiin nimenomaan ne kaikkein tärkeimpinä pidetyt asiat ja siksi vastaaja joutui pohtimaan väittämien järjestystä ja tekemään vaikeitakin valintoja.
Kolmen kärki kysymykseen ”Hyvä työyhteisö on mielestäni”:
- Huolehtii kaikkien työhyvinvoinnista ja jaksamisesta (71 %)
- Oikeudenmukainen (57 %)
- Hyvin johdettu (43 %)
Ääniä saivat myös ”Vuorovaikutteinen (36 %), Huomioi työntekijöiden erilaiset tavat toimia (29 %), Aidosti kuunteleva (21 %), Itseohjautuva (14 %), Joustaa tarvittaessa (7 %) ja Työkuorma jakautuu sopivasti työyhteisössä (7 %) saivat saman verran kannatusta. Tarkoituksenmukaisilla työvälineillä ei koettu olevan vaikutusta hyvään työyhteisöön, mikä onkin ymmärrettävää.
Työyhteisön riskit?
Työyhteisön riskeistä ja uhkista oli jälleen 10 väittämää, joista sai valita 3 omasta mielestään suurinta uhkaa tai riskiä työyhteisölle.
Kolmen kärki oli:
1) Epäkohdista ei uskalleta puhua (71 %)
2) Epätasa-arvoinen johtaminen (64 %)
3) Eri ”kuppikuntia” – jakautunut yhteisö (57 %)
Hieman vähäisempinä uhkina koettiin Yhteisiä toimintatapoja ei kunnioiteta (29 %), Taloudellinen epävarmuus (21 %) ja saman verran ääniä (14 %) saivat: Työkuorma jakautuu epätasaisesti, Keskinäinen kilpailu kovaa ja Epäkohdista puhujaa ei aidosti kuunnella. Yhtenä uhkana nostettiin vielä Työturvallisuudesta ei huolehdita tarpeeksi (7 %). Vaihtoehtoa Työvälineet ja tilat vanhanaikaiset ei nähty työyhteisön riskitekijänä.
Hyvä työyhteisö on avoin, reilu ja oikeudenmukainen, jossa vallitsee keskinäinen kunnioitus, luottamus ja vuorovaikutus.
Miten työyhteisöstä pidetään huolta?
Kysymyksessä sai jälleen valita kymmenestä väittämästä kolme. Vastaukset jakautuivat hieman tasaisemmin, mutta kolmen kärki nousi melko selkeästi. Vastaajien mielestä työyhteisöstä pidetään parhaiten huolta huomioimalla seuraavat:
1) Avoin vuorovaikutus (64 %)
2) Työhyvinvointi on osa työyhteisön toiminnan perusteita (57 %)
3) Epäkohtiin puututaan (50 %)
Neljänneksi tärkeimpänä nähtiin työyhteisön johtaminen – asiantuntijoiden johtaminen (36 %). Seuraavaksi hyvän työyhteisön rakennuspalikaksi valittiin Sovitut toimintatavat, joita yhdessä noudatetaan (29 %) ja Joustavuutta tarpeen mukaan (21 %). Saman verran ääniä (14 %) saivat Palkitseminen oikeudenmukaista ja Sopiva työkuorma. Vähiten ääniä saivat Säännölliset kehityskeskustelut (huomioidaan yksilölliset tarpeet) 7 % ja Työvälineet ja -paikka asianmukaiset (7 %).
Vapaa sana - minkälainen hyvä työyhteisö on?
Kyselyssä pyydettiin kertomaan myös omin sanoin minkälainen hyvä työyhteisö on? Pyysin tekoälyä laatimaan tiivistelmän näistä vapaan sanan vastauksista.
AI-Tiivistelmä hyvästä työyhteisöstä:
Hyvä työyhteisö on avoin, reilu ja oikeudenmukainen, jossa vallitsee keskinäinen kunnioitus, luottamus ja vuorovaikutus. Siellä uskalletaan keskustella avoimesti myös vaikeista asioista ja tuetaan toisia ammatillisesti sekä henkisesti. Yhteisö on kannustava, läpinäkyvä ja turvallinen, missä jokainen otetaan huomioon yksilönä, ja erilaisuus hyväksytään.
Tällaisessa työyhteisössä on hyvä ilmapiiri, jossa voidaan jopa nauraa yhdessä – esimerkiksi huumori (myös hurtti huumori) toimii merkkinä hyvästä yhteishengestä. Työntekijät pysyvät työssään mielellään, sillä he kokevat yhteisön tukevan heidän jaksamistaan ja elämänmuutoksiaan, ja ovat valmiita kehittämään toimintatapoja yhdessä.
Yhteistä on myös tavoitteellisuus ja eteenpäin katsova asenne, jossa vastuuta jaetaan ja pelisäännöistä sovitaan yhdessä.
Kyselyssä sai antaa palautetta myös MALn toiminnasta
Kiitos tekemästänne työstä!
Teette ihanaa ja arvokasta työtä Jatkakaa samaan MALliin!
Jatkakaa hyvää työtä! Hyvin menee!
Palautteen antaminen ja sen saaminen on myös tärkeää – näillä palautteilla voi MALn toimisto taas jatkaa hyvillä mielin edunvalvontatyötä. Iso kiitos kaikille etkoilla mukana olleille ja työhyvinvointia yhdessä pohtineille. Työ jatkuu!
Ajankohtaista
Amos Rexin tapaus herättää huolta museoalan henkilöstöpolitiikan suunnasta
Amos Rexin tilanne on mediatietojen perusteella arvioituna poikkeuksellinen suomalaisella museo- ja kulttuuriperintöalalla. Tapaus nostaa esiin vakavia kysymyksiä työntekijöiden kohtelusta, henkilöstöpolitiikasta ja alan osaamisen turvaamisesta tulevaisuudessa.
– Kulttuuriperintöalalle ei tarvita irtisanoutumispaketteihin nojaavaa henkilöstöpolitiikkaa.
Museologian merkitys museoammattilaisille
Museologian tulevaisuus -seminaarissa Museo- ja kulttuuriperintöalan ammattiliitto MAL ry:n toiminnanjohtaja Katariina Mäkelän puheessa luotiin katsaus museologian oppiaineeseen Suomessa ja sen merkitykseen alan ammattilaisille. MAL on yksi Jyväskylän yliopiston museologian apulaisprofessuurin taloudellisista tukijoista.
Kokoelmien parissa työskentelevä, hae syksyn työnohjausryhmään — tarjoamme vertaistukea ja oppimisen iloa!
Kokoelman parissa työskentelevä, kaipaatko vertaistukea ja vertaisoppimista? Hae jäsenistämme koottavaan kokoelma-ammattilaisten työnohjausryhmään syksyllä 2025.
Mielipidekirjoituksemme Helsingin Sanomissa: Historian käsittely ei ole ongelmatonta Suomessakaan
Demokraattisessa yhteiskunnassa on tärkeä huolehtia siitä, että museoihin ja historiantutkijoihin ei kohdistu poliittista painostusta eikä tutkimusrahoitusta ohjata poliittisin perustein, kirjoittavat MAL:n järjestökoordinaattori Tuulia-Tuulia Tummavuori ja Historioitsijat ilman rajoja -yhdistyksen pääsihteeri Heta Hedman.
Mielipidekirjoituksemme Aamulehteen: Kulttuuripalvelujen vaikutus ihmisten arkeen on valtava – Ne synnyttävät hyvinvointia
Tampereen yt-neuvottelut eivät saa vaarantaa peruspalvelua, kirjoittavat toiminnanjohtajat Jussi Näri, Nea Leo ja Katariina Mäkelä.
Akavan Erityisalojen terveiset budjettiriiheen: Kansalaisten hyvinvoinnista ei pidä enää leikata
Akavan Erityisalat vaatii budjettiriihen päätöksiltä tasapuolisuutta. Kansalaisten sivistys- ja hyvinvointipalveluja uhkaavia lisäleikkauksia ei tule toteuttaa.
Museo- ja kulttuuriperintöalan ammattiliitto on huolissaan Gazassa yhä jatkuvasta kriisistä
Museo- ja kulttuuriperintöalan ammattiliitto on huolissaan Gazassa yhä jatkuvasta kriisistä
Pitkittynyt kriisi on äärettömän epäinhimillinen. Väkivalta ja raakuudet täytyy saada loppumaan. Inhimillisen hädän lisäksi olemme huolissamme kulttuuriperinnön tilasta.
Kannanotto: Vaikeata historiaa pitää voida käsitellä museoissa
Museoita koskeva poliittinen ohjaus on noussut keskusteluun presidentti Trumpin hallinnon ilmoitettua USAn julkisia museoita koskevista ”puhdistuksista”.
– Uutiset Yhdysvalloista pöyristyttävät. On varmistettava, etteivät vastaavat museoita koskevat sensuuripyrkimykset leviä Suomeen.
Lausuntomme hallituksen esitykseen työsopimuslain muuttamisesta
Museoviraston julkaiseman museotilaston mukaan noin 15 prosenttia kokoaikaisesta museoammatillisesta henkilöstöstä työskentelee määräaikaisessa työsuhteessa. Huomionarvoista on, että meidän alallamme on jo nyt ollut huomattavasti enemmän määräaikaisuuksien ketjuttamisia kuin muilla korkeasti koulutetuilla verrokkialoilla.
Työsuojeluverkosto: Liukuva työaika ja saldokäytännöt? Kysely, käy vastaamassa!
Museoalan työsuojeluverkoston pieni kesäkysely kartoittaa alan käytäntöjä liukuvan työajan ja saldokäytäntöjen suhteen. Käy vastaamassa!
- « Edellinen
- 1
- 2
- 3
- 4
- …
- 29
- Seuraava »