Uutiset, Yleinen

Museo-opas on museokävijälle koko organisaation kasvot. Opas kohtaa kävijän ja tuo hänet kulttuurin äärelle. Moni museo-opas on kuitenkin joutunut etenkin korona-aikana vaikeaan tilanteeseen, kun työkeikat ovat loppuneet yhtäkkiä museoiden sulkemisen jälkeen.

Selvittääksemme millaista on museo-oppaan työ tänä päivänä Suomessa, toteutimme yhdessä Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKU ry kanssa opaskyselyn*, johon saimme yli 170 vastausta. Näistä vastauksista kävi ilmi, että museo-oppaat tekevät usein töitä useampaan museoon tai hankkivat täydennystä kuukausituloihinsa muista lähteistä.

Itsensätyöllistäjä vai työntekijä?

Epävarmuus on lisääntynyt paitsi oman toimeentulon, myös tulevaisuuden työnäkymien vuoksi pandemian aikana. Erityisesti oppaiden työnkuvassa tämä epävarmuus johtuu osittain tarjotuista työsopimuksista.

"Jokainen vapaailta on potentiaalinen tulonmenetys.”

Silpputyö, eli useista eri työpaikoista tai tulonlähteistä kertyvä toimeentulo, on tuttu ilmiö koko kulttuurikentällä, mutta museoissa se näkyy erityisen hyvin oppaiden arkipäivässä. Vaikka museot ovat melko vakiintuneita organisaatioita, sai noin kaksi kolmasosaa opaskyselyyn vastanneista alle puolet kuukausituloistaan opastamisesta. Osittain tämä johtunee tarjotuista työsopimuksista, jotka kannustavat osa-aikaisuuteen: kyselyyn vastanneet oppaat työskentelivät mm. keikkasopimuksen, nollatuntisopimuksen, määräaikaisen sopimuksen alla tai toimeksiantosopimuksella.

Osa-aikaisuus aiheuttaa painetta myös työn ja vapaa-ajan yhteensovittamisessa monelle museo-oppaalle.

"Jokainen vapaailta on potentiaalinen tulonmenetys. Valitsen siis itse ne päivät / tunnit, jolloin en halua tienata. Tämä saattaa laskea kuukausiansioitani sadoilla euroilla.”
- kyselyyn vastannut museo-opas

Monenlaisella eri sopimuksella työskentely tekee myös työehdoista neuvottelusta vaikeaa, vaikka kaikki kyselyssä nousseet sopimustyypit voidaankin laskea itsensätyöllistäjä-termin alle. Pohdinnan arvoista onkin miten samaa työtä voidaan tehdä niin erilaisilla sopimuksilla; toinen tekee työtä n. 12 € tuntipalkalla, kun taas toinen saa yhdestä tunnin opastuksesta 60 € korvauksen.

Työttömyysturva tasa-arvoista kaikille?

Kuinka itsensätyöllistäjä navigoi työttömyysturvaviidakossa, jos tai kun työt loppuvat? Kyselyyn vastanneista oppaista osa kertoi kohdanneensa vaikeuksia hakiessaan työttömyysturvaa tai sosiaalietuuksia. Ongelmallisena pidettiin esimerkiksi sitä, etteivät Kela, työttömyyskassat tai työttömyysturvaa koskevat säädökset ymmärrä oppaan työtä. Lisäksi työstä ilmoittaminen nykyisellä systeemillä koettiin vaikeaksi, koska työtuntien määrä vaihtelee jopa viikoittain merkittävästi.

”Museotöistä kertyvän työssäoloehdon laskeminen on välttämätön edellytys ansiosidonnaisen myöntämisen perusteena, mutta minulle järjettömän työläs prosessi, kun jokainen erillinen työsuoritus tunti tunnilta, viikko viikolta tulee raportoida.”
– kyselyyn vastannut museo-opas

Itsensätyöllistäjänä opas sijoittuu usein yrittäjän ja työntekijän välimaastoon, mikä aiheuttaa tulkinnallisia ongelmia tukia haettaessa. Yksi museo-opas esimerkiksi kertoi, että työnantaja ei laskenut häntä määräaikaiseksi työntekijäksi, mutta TE-toimisto oli nähnyt asian toisin. Pienipalkkainen ala myös kannustaa oppaita ottamaan vastaan viikonloppuvuoroja, joista saa enemmän tuntipalkkaa, mutta vähemmän työtunteja, joista lasketaan ansiosidonnaisen mahdollinen kertyminen.

”Yksi museo-opas kertoi, että työnantaja ei laskenut häntä määräaikaiseksi työntekijäksi, mutta TE-toimisto oli nähnyt asian toisin."

Työttömyysturvaa ei ole helppo ratkaista. Yksi mahdollinen helpotus museo-oppaille voisi olla, jos työttömyysturva sidottaisiin nykyisten tuntirajoitusten sijaan esimerkiksi kuukausituloihin. Tätä ehdotti maaliskuussa myös Sosiaali- ja terveysministeriön asettaman työryhmä, joka ehdotti päivärahan edellytykseksi vähintään 844€ tuloja kuuden kuukauden ajalta. Nykyisin ehto on 18 h työtä per viikko 26 kalenteriviikon ajan. Toinen mahdollinen ratkaisu museo-oppaiden työttömyysturvaan olisi määritellä uusiksi, millaisia tuntimääriä oppaalta odotetaan työssäoloehtojen täyttämiseksi. Museo-opas tekee sivistystyötä, kuten opettajat. Miksi siis opettajan työssäoloehto täyttyy 8h opetustyöstä viikossa, mutta museo-oppaiden minimi on 18h?

Tunnetko termit?

Keikkasopimus

Työsopimus on voimassa vain sovitun työkeikan ajan. Jokainen keikka muodostaa oman määräaikaisen työsuhteen.

Nollatuntisopimus / Vaihtelevan työajan työaikajärjestely

Työsopimuksessa minimityötuntien määräksi on sovittu nolla tuntia, joten työmäärä voi olla mitä vain 0-40h/vko välillä. Työsopimus voi olla määräaikainen tai toistaiseksi voimassa oleva.

Määräaikainen sopimus

Työsopimus, joka on voimassa tietyn määräajan. Määräaikaisuuden syy tulee olla kirjattu työsopimukseen ja se sitoo sekä työnantajaa että työntekijää.

Freelance-työsuhde

Työtä tehdään keikkasopimuksella. Työsopimus on voimassa vain sovitun työkeikan ajan. Jokainen keikka muodostaa oman määraaikaisen työsuhteen.

Freelance ei-työsuhteinen

Freelancer voi tehdä työtä myös ilman työsuhdetta. Kun kyseessä on ei-työsuhteinen freelancer, työ tehdään toimeksiantosopimuksella työkorvausta vastaan.

Itsensätyöllistäjä

Kattotermi, jonka alle lasketaan yleensä freelancerit, apurahansaajat, ammatinharjoittajat ja yksinyrittäjät. Itsensätyöllistäjä hankkii elantonsa myymällä omaa työtään ja osaamistaan joko työsopimuksen kautta tai yrittäjänä.