Museoalan ammattiliitto kutsuttiin 31.5.2021 kuntaministeri Sirpa Paateron pyöreän pöydän keskusteluun yhdessä Akavan Erityisalojen, Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKOn sekä Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKU ryn, Nuoriso- ja liikunta-alan asiantuntijat Nuoli ryn ja Kuntien asiantuntijat Kumula ryn kanssa.
Teams-yhteyden kautta toteutetussa tilaisuudessa käytiin keskusteluja hyvässä hengessä pohtien yhteisen tavoitteen toteuttamista; miten turvataan kuntien kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalvelut ja kuntalaisten hyvinvointi jatkossakin.
Museoalan ammattiliiton puheenvuorossa nostettiin esiin seuraavaa:
Museot ovat tulevaisuudessakin tärkeitä kuntien hyvinvointipalveluja ja vetovoimatekijöitä
Museoista yli puolet on kuntien omistamia ja kunnat ovat tärkeitä tukijoita myös yksityisille museoille. SOTE-uudistuksen jälkeen kunnilla ja alueilla on entistä keskeisempi rooli museotoiminnan turvaajina; niin ylläpitäjinä, tukijoina kuin kehittäjinä.
Kestävä rahoitus museoiden lisääntyvien tehtävien resursoimisessa edellyttää riittävää julkista rahoitusta, museoiden omarahoitusta ei voi enää nostaa – museot ovat innovoineet omarahoituspuolen maksimiin maksullisten palveluiden ja yritysyhteistyönkin osalta.
Alalla on suuri huoli resurssien riittävyydestä. Arpajaislakiuudistus ja kuntien kiristyvä talous, korona sekä maakunta- ja sote-uudistus ja esimerkiksi TE-toimistojen palvelujen siirtäminen kuntien vastuulle luovat todellisia uhkakuvia museokentän talouden tulevaisuudelle.
Korkeakoulutettujen museoammattilaisten palkkataso on jäänyt huomattavasti alle kuntien keskipalkan ja alalla on jo vaikeuksia saada rekrytoitua osaavaa henkilökuntaa
Museopoliittisessa ohjelmassa 2030 painotetaan ammattitaitoisen henkilökunnan roolia. Museoalalla palkat ovat kipukohta.
Esimerkkinä kunnat, joissa ylempää korkeakoulututkintoa vaativassa tehtävässä työskentelevän museoamanuenssin kokonaisansio on noin 2 850 euroa/kk, kun kaikkien kunta-alalla työskentelevien kokonaisansio on keskimäärin 3 315 euroa/kk. Ylemmän korkeakoulututkinnon edellyttävässä tehtävässä palkka on vajaa 500 euroa pienempi kuin keskimäärin kunta-alalla!
Palkkakuopan todellisuus iskee silmille vielä rajummin, jos palkkaa vertaa muihin ylempää korkeakoulututkintoa edellyttäviin tehtäviin, tällöin ero on jo nelinumeroinen.
Jotta palkkatasoa voitaisiin työmarkkinaneuvotteluissa korottaa, tarvitaan riittävän julkisen rahoituksen kohdentamista museoalalle. Ja tämän rahan tulee myös päätyä museotyön hyväksi.
Museoiden tuomat positiiviset taloudelliset vaikutukset kunnille ovat merkittäviä
Museoiden toiminta kasvattaa sijaintialueensa taloudellista toimeliaisuutta; kuntien panostus museoihin palaa moninkertaisena takaisin. Museot tuovat kuntiin verotuloja työllistäjinä suoraan ja myös välillisesti.
Valovoimainen museo palvelee sekä alueen asukkaita että houkuttelee kotimaisia ja ulkomaisia matkailijoita. Monille matkailijoille museot ovat ensisijainen tutustumiskohde ja ilman niiden olemassaoloa moni matka jäisi toteutumatta.
Hyvinä esimerkkeinä kotimaasta pienten paikkakuntien museot; Outokummun kaivosmuseossa on kävijöitä kaksi kertaa kunnan asukasmäärä ja Mäntässä Serlachius-museo houkuttelee jopa 10 kertaa kunnan asukasmäärän kävijöitä.
Ja jokainen kävijä tuo kuntaan tuloja myös museon ulkopuolelle. Kuntien kannattaa panostaa museoihin.
Museoiden tehtäväkenttä on laajentunut koko 2000-luvun, mutta rahoitus ei ole seurannut mukana
Museopoliittisen ohjelman tavoitteiden toteuttamista edistäisi museoiden rahoituspohjan laajeneminen siten, että se vastaisi nykyistä paremmin museoiden eri sektoreille ulottuvia tehtäväalueita (esimerkiksi hyvinvointi, oppiminen, matkailu).
Museotoiminnalla on vahva yhteiskunnallinen rooli. Museoiden tehtävässä korostuu vastuu kulttuuriperinnön säilyttämisestä myös tuleville polville.
Laajentuneen tehtäväkentän myötä museoiden perustehtävä ei kuitenkaan ole muuttumassa ja on edelleen perusteltua todeta, että kestävä rahoitus museoiden lisääntyvien tehtävien resursoimisessa edellyttää riittävää julkista rahoitusta, joka tukee museoiden tehtävää moniarvoisen ja demokraattisen yhteiskunnan rakentamisessa.
Museot tekevät paljon yhteistyötä koulutus- ja sosiaalisektorin sekä elinkeinoelämän ja erityisesti matkailuelinkeinon kanssa. Rahoituksessa tulisi huomioida tämä laajentunut tehtäväkenttä.
Museolaki ja kuntien kulttuuritoimintalaki ohjaavat toimintaa
Museoilla on myös lakisääteisiä tehtäviä, joiden resurssit täytyy olla kunnossa. Ennakoiva ja pitkäjänteinen valtionosuusrahoitus on tärkeä tuki toiminnan jatkuvuudelle ja sen kehittämiselle museopoliittisen ohjelman tavoitteiden mukaisesti.
Tehtävät ovat lakisääteisiä, mutta niihin käytettävät voimavarat ja laajuus ovat kunnan harkinnassa – kuitenkaan ilman kunnon resursseja ei pystytä hoitamaan edes lakisääteistä minimiä, saati panostaa palveluihin ja niiden kehittämiseen tai alueen vetovoiman ylläpitämiseen tai lisäämiseen.
Museoiden hyvinvointivaikutuksista on tutkittua tietoa
Hallitusohjelmatavoitteeksi on kirjattu eri hallinnonalojen yhteistyön vahvistaminen kulttuurin hyvinvointivaikutusten lisäämiseksi.
Taiteen ja kulttuurin merkityksestä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä on tutkimusnäyttöä. Tuore toukokuussa julkaistu Mieli ryn ja Museokortin tutkimus kertoo korona-ajan kulttuurin kaipuusta ja tuo esiin kulttuurin hyvinvointivaikutuksia: liki neljännes (25 %) vastaajista kokee kulttuuripalvelujen lievittävän ahdistuneisuutta tai masennusta ja viidennes (20 %) kokee palveluilla olevan vaikutuksia sosiaalisen syrjäytymisen vähentämiseen.
Museoalan ammattiliitosta kuntaministerin pyöreän pöydän keskusteluun osallistuivat puheenjohtaja Susanna Sääskilahti ja toiminnanjohtaja Katariina Mäkelä.
Ajankohtaista
Jäsenblogi: Johtamisesta ja johtajista
MALn jäsenblogissa julkaistaan kirjoituksia, joissa pohditaan ajankohtaisia aiheita – työelämästä, alasta, ammatista. Toisessa jäsenblogissa paneudutaan johtamiseen ja johtajiin.
Kesän 2024 kulttuurilippuja MALn jäsenille
MAL hankki kiintiön lippuja kesän kulttuuritapahtumiin eri puolille Suomea. Perinteiseen tapaan liput jaetaan kiinnostuneiden kesken, mutta mikäli halukkaita on enemmän, arvotaan liput kyseisestä tapahtumasta kiinnostuneiden kesken. Tänä kesänä kohteina mm. Savonlinna, Seinäjoki, Oulu, Pori, Jyväskylä, Tampere, Turku, Helsinki, Vantaa, Järvenpää, Joensuu ja Kaustinen sekä vapaavalintainen ”jokeri”. Jäsen, esitä toiveesi 13.6. mennessä.
MAL ryn vuosikokouspäätökset
Vuosikokous hyväksyi vuoden 2023 tilinpäätöksen sekä vuoden 2025 suunnitelmat. Kokouksessa valittiin myös uudet jäsenet MALn hallitukseen erovuoroisten tilalle.
Jäsenblogi: Ikäsukupuolinen sensitiivisyys museossa
MALn jäsenblogissa julkaistaan kirjoituksia, joissa pohditaan ajankohtaisia aiheita – työelämästä, alasta, ammatista. Ensimmäisessä jäsenblogissa paneudutaan ikäsukupuoliseen sensitiivisyyteen museoissa.
Museo- ja kulttuuriperintöalan ammattiliiton sääntömääräinen vuosikokous 14.5.2024
Museo- ja kulttuuriperintöalan ammattiliiton sääntömääräinen vuosikokous pidetään hybridikokouksena tiistaina 14. toukokuuta klo 16.00 alkaen. Jäsen, ilmoittauduthan kokoukseen 7.5. mennessä. Lämpimästi tervetuloa!
Suojattu: MALn vuosikokous – hallitushakijat esittelyssä!
Otetta ei näytetä, koska artikkeli on suojattu.
Vastaa kyselyyn työstä vaikean historian parissa!
Museo- ja kulttuuriperintöalan ammattiliitto MAL ja Historioitsijat ilman rajoja Suomessa ry selvittävät historian parissa työskentelevien ammattilaisten kokemuksia vaikeiden historiallisten aiheiden käsittelystä museotyössä ja historiantutkimuksessa. Kyselyyn voi vastata 17.4.-12.5.2024 välisenä aikana.
Kehysriihi: Kulttuurista leikkaamalla ei pelasteta Suomen taloutta
Kulttuuri- ja museoalan määrärahat ovat jälleen leikkausten kohteina. Kaavailtujen leikkausten osuus on valtion kokonaisbudjetissa marginaalinen, mutta niiden merkitys alan kasvulle, työllisyydelle ja saavutettavuudelle on valtava, sanovat Akavan Erityisalojen jäsenjärjestöt TAKU ja MAL.
Jäsenten ääni kuuluviin – MALn jäsenblogi
MALn jäsenblogi on jäsenten oma kanava, jolla voi jakaa ajatuksia ajankohtaisista työelämän ilmiöistä. Aiheena voi olla monipuolisesti museo- ja kulttuuriperintöalan ammattilaisen tai alalle kouluttautuvan työelämään tai arkeen liittyvät kysymykset. Kaikki jäsenet ovat tervetulleita kirjoittamaan jäsenblogiin.
Kiinnostaako museo- ja kulttuuriperintöalan edunvalvonta? Hae MALn hallitukseen!
Hallituksen jäsenenä olet jäsenistömme äänitorvi. Hallituksessa pääset näköalapaikalle käsittelemään museo- ja kulttuuriperintöalaa ravistelevia ajankohtaisia työelämä- ja yhteiskunnallisia kysymyksiä. Pääset sparraamaan edunvalvonta-asioita muiden hallituslaisten ja MALn toimihenkilöiden kanssa sekä myös osana laajemman ammattiyhdistysverkoston ja kattojärjestö Akavan Erityisalojen toimintaa.
- « Edellinen
- 1
- …
- 6
- 7
- 8
- 9
- 10
- …
- 30
- Seuraava »