Museologian tulevaisuus -seminaarissa Museo- ja kulttuuriperintöalan ammattiliitto MAL ry:n toiminnanjohtaja Katariina Mäkelän puheessa luotiin katsaus museologiaan ja sen merkitykseen alan ammattilaisille. MAL on yksi Jyväskylän yliopiston museologian apulaisprofessuurin taloudellisista tukijoista.

 

"Hyvää iltapäivää! Lämmin kiitos kutsusta – on hienoa olla täällä kuulemassa puheenvuoroja ja keskustelua museologiasta. Itse pohdin puheenvuorossani museologian merkitystä alan ammattilaisille", aloitti toiminnanjohtaja Katariina Mäkelä puheenvuoronsa.

Edustamani organisaatio Museo- ja kulttuuriperintöalan ammattiliitto MAL ry on yli 50-vuotias järjestö, joka valvoo museo- ja kulttuuriperintöalalla toimivien ammattilaisten ja alalle opiskelevien etuja ja oikeuksia.

Järjestömme perustivat aikoinaan aktiiviset museoalan ammattilaiset. Heillä oli tavoitteita ja visioita siitä, miten alan ja nimenomaan alan ammattilaisten edunvalvontaa tehdään yhdessä ja jäsenlähtöisesti. Tämä punainen lanka ohjaa myös meidän nykyistä toimintaamme. MALn jäsenistä valittu hallitus ja me palkatut toimihenkilöt seuraamme aktiivisesti alan muutoksia ja reagoimme niihin ennakoivasti.

Muutama vuosi sitten suunnittelimme museoalan osaamiskyselyä yhdessä Jyväskylän yliopiston museologian oppiaineen ja Suomen museoliiton kanssa. Samalla keskustelimme myös museologian professuurin tulevaisuudesta. Työelämäprofessori Leena Paaskoski teki todella ansiokkaasti ja pitkäjänteisesti työtä rahoituksen löytämiseksi ja tämän yhteistyömme kautta nousi esiin myös mahdollisuus professuurin taloudelliseen tukemiseen.

Tukeminen sopii hyvin MALn strategiaan. Me haluamme tukea alalle suuntaavien ja alan ammattilaisten mahdollisuuksia oppimiseen ja ammatissa kehittymiseen. Tätä tarkoitusta varten MAL myöntää jäsenilleen koulutustukea ja apurahoja. Näitä tukia hakee usein alalla jo työskentelevä ammattilainen täydentämään omaa osaamistaan. Ja hakemuksissa on monesti nimenomaan museologia opintojen kohteena. Perusteluissa on avattu tarvetta muun muassa seuraavasti:

”Vaikka olen museoalalla töissä oleva historioitsija, minulla ei ole museologian opintoja. Koen, että ne lisäisivät osaamistani ja ymmärrystäni alan teorioista ja käytännöistä.”

”Museologian opinnoista on hyötyä työpaikkoja hakiessa.”

” Toivon opintojen aikana myös päivitystä tietämykseeni museoalasta ja museoiden toiminnasta. Toivon oppimani tarjoavan minulle uusia näkökulmia ja toimintamalleja, joita voin hyödyntää nykyisessä työssäni.”

”Kurssista on hyötyä myös verkostoitumisen kannalta.”

 

Museologian oppiaineen osalta MALn aiemmat sukupolvet ovat tehneet ansiokkaasti yhteistyötä oppiaineen perustamiseksi Suomessa.

Museologian oppiaineen osalta MALn aiemmat sukupolvet ovat tehneet ansiokkaasti yhteistyötä oppiaineen perustamiseksi Suomessa.

Puhettani varten palasin jälleen kerran MALn 50-vuotisjuhlajulkaisun äärelle. Uula Neitolan kirjoittamassa ”Museoammattilaisen mukana” teoksessa kerrotaan myös museologian oppiaineen alkuvaiheista Suomessa.

Jo yhdistyksen ensimmäisen puheenjohtajan Knut Draken aikana MALn tavoitteissa oli vaikuttaa siihen, että Suomessa olisi mahdollisuus suorittaa erityinen museotutkinto. Tuolloin ammattiliiton edunvalvonnassa nousivat kärkeen ennen kaikkea museoalan koulutusta koskevat kysymykset, ja liitto aloitti aktiivisen yhteydenpidon sekä jäseniin että opetusministeriön ja korkeakoulujen suuntaan koulutusuudistusten aikaansaamiseksi.

MALn seuraava puheenjohtaja Kerttu Itkonen asetti ensitöikseen toimikunnan tutkimaan museotutkinnon tarpeellisuutta ja tutkinnon muotoa. Toimikunnan valmistaman kyselyn avulla kartoitettiin museoiden senhetkistä harjoittelu- ja koulutustilannetta sekä suhtautumista järjestelmälliseen koulutukseen ja erilliseen museotutkintoon. Toimikunta totesi kyselyn perusteella, että vain osalle harjoittelijoista järjestettiin harjoittelun alussa kurssi, joka saattoi olla harjoittelijan ainoa kosketus museoalan koulutukseen. Positiivista signaalia osoitti kyselystä saatu tieto, jonka mukaan mahdollisen museotutkinnon suunnittelussa pidettiin tarpeellisena ottaa mukaan opetusministeriö, korkeakoulut, Suomen Museoliitto, MAL sekä eri alojen museot ja maakuntamuseot.

Eläkkeelle jääneen museologian professori Janne Vilkunan mukaan museologian opetuksen aloittamista ryhdyttiin vaatimaan 1970-luvulla, jolloin katsottiin, että voidakseen olla mukana muuttuvassa ja kehittyvässä yhteiskunnassa, tuli alan olla tieteellisen tutkimuksen kohteena.

Vuosikymmen lopussa vuonna 1979 MAL esitti työvoimaministeriön julkaisussa ”Työ ja tulevaisuus” museoalaa koskevan esittelyn:

”Museotehtävissä tarvitaan hyvä teoreettinen pohjakoulutus ja alan käytännön tuntemus. Kiinnostus yleisiin elintapoihin, ihmisen elinympäristöön ja yhteiskuntaan yleensä on eduksi museoalalla menestymiseksi. Nykyaika vaatii museotyöntekijöiltä avarakatseista ajan virtausten seuraamista, jotta he kykenisivät arvioimaan, mikä kulloinkin on taltioimisen arvoista. Museovirkailijat joutuvat työssään myös hoitamaan suhdetoimintaa tiedotusvälineisiin ja suureen yleisöön päin. Näissä tehtävissä on tarpeen kyky ilmaista itseään sujuvasti niin suullisesti kuin kirjallisestikin.”

Museologiassa on annettu opetusta lukuvuodesta 1983–84 alkaen täällä Jyväskylän yliopistossa. Ensimmäinen museologinen virka oli Jyväskylään 1989 perustettu museologian yliassistentuuri, joka muutettiin vuonna 1998 professuuriksi, minkä myötä opinnot laajenivat syventäviin ja jatko-opintoihin.

Museologian tavoitteena oli alusta alkaen tukea ja kehittää museoalan ammattilaisuutta ja luoda teoreettinen ja osin käytännöllinen pohja museotyötä varten.

Museologian tavoitteena oli alusta alkaen tukea ja kehittää museoalan ammattilaisuutta ja luoda teoreettinen ja osin käytännöllinen pohja museotyötä varten. Myös tutkimuksen merkitys alalle on merkittävä ja sen jatkuminen oli yksi perustelu MALn myöntäessä tukea apulaisprofessuuria varten. Tämän totesi MALn nykyinen puheenjohtaja Riina Linna keväällä julkaistussa Jyväskylän yliopiston tiedotteessa:

-Professuurilla on tärkeä tehtävä alan korkeakoulutuksessa, mutta myös alan tutkimuksen kehittämisessä. MAL haluaa mahdollistaa tämän alalle ja sen kehittämiselle keskeisen työn jatkumisen Suomessa.

Museologian opinnot antavat museoaineiden opiskelijoille tarvittavat valmiudet työskennellä erityyppisissä museoissa sekä näkökulmia museotyön kehittämiseen. Uula Neitola toteaakin MALn juhlajulkaisussa museologiasta seuraavasti: Leikillisesti sitä voi pitää akateemisten oppiaineiden joukossa eräänlaisena ammattitutkintona, sillä se antaa teoreettiset valmiudet toimia useimmissa museoalan asiantuntijatehtävissä.

Museologia onkin alati kehittyvä oppiaine, se elää mukana ajassa ja tekijöissään; museoalan moniosaajissa, joita museologia yhdistää.

Museologia onkin alati kehittyvä oppiaine, se elää mukana ajassa ja tekijöissään; museoalan moniosaajissa, joita museologia yhdistää. Opiskelijoiden taustat ja elämäntilanteet vaihtelevat, osa on suoraan lukiosta yliopistoon suunnanneita, osalla on jo yliopistokoulutus ja monipuolinen kokemus alan tehtävistä, mutta museologian opinnot ovat puuttuneet. Paljon on myös täydennyskoulutusta suorittavia museoalan ammattilaisia, joiden osaamispohja ja työkokemus on tullut ehkä ammattitutkinnon tai erikoisammattitutkinnon kautta, mutta museologian yliopisto-opinnot tukevat ja laajentavat osaamista.

Museologia on myös osa ammattikorkeakoulututkintoja sekä erikoisammatti- ja ammattitutkintoja – oppiaine ja museologinen ajattelu - onkin museoalan eri osa-alueiden asiantuntijoita yhdistävä ”liima”. Museologian yliopistollisen opetuksen myötä ymmärrettiin, että ainoa kaikille museoille yhteinen oppiaine on museologia.

Kun museologia saatiin yliopistossa opetettavaksi oppiaineeksi, alkoi MAL tuottaa opiskelijoille suunnattua työelämäinformaatiota, ja tämä työ jatkuu tänäkin päivänä.

Museologian merkitys museoammattilaisille on näkynyt myös Jyväskylän yliopistossa järjestetyissä museologian seminaareissa. Seminaari on ollut harvinainen yliopistomaailmassa, koska se on lähes kokonaisuudessaan ollut opiskelijoiden itsensä järjestämä, ja yliopisto-opettaja Minna Mäkinen on toiminut seminaarien työmyyränä opiskelijoiden tukena.

”Ajatuksena oli kutsua ehkä 20–30 museoihmistä Jyväskylään ja haalia ylioppilastalon yläkertaan patjoja, joiden päällä olisimme istuskelleet ja puhuneet museologiasta. Kun lähdimme toteuttamaan ensimmäistä seminaaria, siitä tuli kuitenkin heti kaksipäiväinen ja osallistujiakin oli 150. Olimme ylpeitä, että paikalle tuli paljon museoihmisiä ja museologian opiskelijoita eri yliopistoista, sillä koettiin tärkeäksi saada museoihmiset sinne keskustelemaan kanssamme”, Mäkinen kertoo MALn juhlajulkaisussa.

Ensimmäisessä Museologian seminaarissa 1996 pohdittiin, millaisella koulutuksella voi mennä töihin museoalalle. Tuolloin puhuttiin paljon folkloristiikasta ja että onko suullisen perinteen koulutuksen saaneella asiaa museoon. Näin pohdittiin liki 30 vuotta sitten!

Verkostoituminen on ollut yksi tärkeimpiä seminaarin sivutuotoksia. Seminaari on antanut yhteisen forumin, jossa opiskelijat ja ammattilaiset ovat kohdanneet toisiaan. MAL on ollut tukemassa Museologian seminaarin järjestelyjä sen alusta alkaen.

Koronavuodet seurauksineen ovat aiheuttaneet haasteita seminaarin jatkolle, mutta toivon, että saisimme seminaarin yhdessä puhallettua taas henkiin. MAL on valmis olemaan siinä museologian tukena, kuten aiemminkin!

Museo- ja kulttuuriperintöalan ammattiliittoa ei olisi ilman ajatusta museon ammattilaisuudesta ja samalla lailla ajattelevien ihmisten yhteisestä intressistä kehittää alaa ja sen ammattilaisuutta.

Museo- ja kulttuuriperintöalan ammattiliittoa ei olisi ilman ajatusta museon ammattilaisuudesta ja samalla lailla ajattelevien ihmisten yhteisestä intressistä kehittää alaa ja sen ammattilaisuutta. Museoprofessio onkin kehittynyt ja monipuolistunut melkoisesti. Myös museologian kehitys oppiaineena on vahvistanut ammatillista ymmärrystä.

Ammatillisen identiteetin rakentuminen alkaakin jo opiskeluaikana ja jatkuu työelämässä. Ammatti-identiteetti muotoutuu kokemuksen, oppimisen ja itsetuntemuksen lisääntymisen myötä, myös vuorovaikutuksessa muiden kanssa.

Jyväskylän yliopiston museologian oppiaineen toteuttaman kyselyn mukaan museologian opinnot ovat museoammatillisen osaamisen ja identiteetin perusta. Museologian opinnoista on tullut museoalan ”pääsyvaatimus”, joka on alalle työllistymisen ehto. Osa vastaajista oli opiskellut museologiaa varmuuden vuoksi, jotta ei sulje mitään uramahdollisuuksia pois. Vastauksissa toisaalta myös kiiteltiin, että museologia oli ainoa oppiaine yliopistossa, joka antoi ylipäänsä eväitä työelämään ja työuran pohtimiseen, toteaa museologian yliopistonopettaja Arja Turunen Jyväskylän yliopistolta artikkelissa, joka on julkaistu Museo-lehdessä. Hän jatkaa: Ne, jotka olivat opiskelleet museologiaa oltuaan jo jonkin aikaa työelämässä, kiittelivät opintojen antaneen uutta perspektiiviä työhön juuri teoreettisuuden kautta. Opintojen kautta heille oli hahmottunut, millainen museoala on laajempana kokonaisuutena ja mikä oman työn rooli on siinä.

Aiemmin jo totesin, että MAL myöntää jäsenilleen koulutustukea ja että museologian osuus tukihakemuksissa on merkittävä.

Nykyisin moni hyödyntää teknologiaa työn tukena. Syötinkin tekoälylle sadan MALn koulutustukihakemuksen aiheet, ja se tunnisti opiskelun keskittyvän erityisesti kulttuuriperintöön, museologiaan ja työelämässä kehittymiseen. Tekoäly listasi ja avasi opintojen aihetta mielenkiintoisesti, mutta en tässä uppoudu enempää koulutustukihakemuksiin.

Kysyin tekoälyltä myös museologian merkityksestä museoammattilaisille - tämän puheenvuoroni aiheesta - ja sain seuraavanlaisen tiivistelmän:

Museologia tarjoaa museoammattilaisille:

  • Teoreettisen pohjan kokoelmien hallintaan, näyttelytoimintaan ja museopedagogiikkaan.
  • Ymmärryksen museon roolista yhteiskunnassa, sen eettisistä velvollisuuksista ja kulttuuriperinnön säilyttämisestä.
  • Valmiuksia johtamiseen, viestintään ja digitalisaation hyödyntämiseen.
  • Mahdollisuuden kasvaa yhteiskunnalliseksi vaikuttajaksi.

Tekoäly siis kiteytti sen, minkä moni museologian opiskelija ja ammattilainen jo tietää: museologia ei ole vain teoriaa, vaan käytännöllinen ja kokonaisvaltainen lähestymistapa, joka tukee ammatillista kasvua.

Museologian oppiainetta luotsaa nyt Jyväskylän yliopiston apulaisprofessori Johanna Engvist. On hienoa, että meillä on museologia aktiivisesti mukana yliopisto-opetuksessa ja tutkimuksessa. MAL on myös jatkossa valmis tekemään yhteistyötä alan koulutuksen eteen. Onnittelemme Johannaa tärkeästä tehtävästä museologian parissa!

Kiitos!

MAL ry:n toiminnanjohtaja Katariina Mäkelän puheenvuoro museologian juhlaseminaarissa 2.9.2025

**********************

Museologian apulaisprofessuurin lahjoittajien kunniaksi järjestetyssä seminaarissa käsiteltiin museologian ja museoiden tulevaisuutta, mahdollisuuksia ja merkitystä. Tilaisuuden avasi Jyväskylän yliopiston rehtori Jari Ojala. Museologian apulaisprofessorina aloitti elokuussa 2025 Johanna Enqvist.

 

Ohjelma 2.9.2025

klo 11:00–11:15 Tilaisuuden avaus, rehtori Jari Ojala

klo 11:15–11:45 Museologian suuntia, museologian apulaisprofessori Johanna Enqvist

klo 11:45–12:00 Museologia museoiden perustana, museologian työelämäprofessori Leena Paaskoski

klo 12:00–12:15 Museo muuttuvassa maailmassa, Suomen museoliiton toimitusjohtaja Petra Havu

klo 12:15–12:30 Museologian merkitys museoammattilaisille, Museo- ja kulttuuriperintöalan ammattiliitto MAL ry:n toiminnanjohtaja Katariina Mäkelä

klo 12:30–13:30
Lounastauko

klo 13:30–13:40
Museoalan osaamistarpeet, Johanna Enqvist

klo 13:40–14:00
Paneelikeskustelu museoalan osaamisen kehittämisestä (pj. Johanna Enqvist), panelistien kommenttipuheenvuorot: Jyväskylän yliopiston etnologian professori Outi Fingerroos, Postimuseon museonjohtaja Sami Louekari, Museoviraston pääjohtaja Tiina Merisalo ja väitöskirjatutkija Anna Talasniemi.

klo 14:00–14:45
Paneeli- ja yleisökeskustelu

klo 14:45–15:00
Päätössanat, Musiikin, taiteen ja kulttuurin tutkimuksen laitoksen johtaja professori Heikki Hanka

 

Ajankohtaista

Palkkakysely 2022 museoalan ammattilaisille

Kirjoittajalta MAL | 5.12.2022

Museoalan ammattiliitto selvittää alan palkkatietoja edunvalvontatyön tueksi. Kysely on suunnattu kaikille työssäoleville museo- ja kulttuuriperintöalan ammattilaisille. Sinun ei tarvitse olla MALn jäsen voidaksesi vastata kyselyymme.

Voit vinkata kyselystä myös kollegallesi.

Muutoksen keskellä on aika vaikuttaa

Kirjoittajalta MAL | 5.12.2022

Luottamusmies on työpaikalla se tärkeä ihminen, jonka puoleen voit kääntyä työelämän ongelmatilanteissa. Luottamusmies ratkoo asioita yhdessä työnantajan kanssa, avaa suunsa muidenkin puolesta ja vie eteenpäin työehtojen hyvää toteutumista.

Marraskuun jäsenkirje julkaistu!

Kirjoittajalta MAL | 21.11.2022

Marraskuun jäsentiedote on lähetetty jäsenten sähköpostiin 17.11. Aiheina mm. apurahahaku, lausuntomme Kulttuurin tulevaisuustyöryhmän raportin ehdotuksiin seuraavalle hallituskaudelle, aluetapahtumien päivämääriä ja tietoa yksityisten museoiden henkilöstöedustajille.

Hae apurahaa museoalan jatko- ja täydennysopintoihin sekä opinnäytetöihin 1.12. mennessä

Kirjoittajalta MAL | 11.11.2022

Myönnämme kerran vuodessa haettavaa apurahaa jäsenille täydennys- ja jatkokoulutukseen sekä opinnäytetyöhön. Vuonna 2022 apurahaa myönnetään yhteensä 5000 € (yksi apuraha á 500 €). Hae apurahaa 1.12. mennessä.

Museoalan ammattiliitto pitää tärkeänä kulttuurin aseman turvaamista yli hallituskausien

Kirjoittajalta MAL | 7.11.2022

Lausuntomme Kulttuurin tulevaisuustyöryhmän raportin ehdotuksiin seuraavalle hallituskaudelle. Raportti on erittäin tärkeä, sillä supistuvien resurssien uhatessa on kulttuurin merkitys tiedostettava aikaisempaa isommin yhteiskunnallisena voimana, uudistajana ja hyvinvointitekijänä.

Lokakuun jäsenkirje julkaistu!

Kirjoittajalta MAL | 10.10.2022

Lokakuun jäsentiedote on lähetetty jäsenten sähköpostiin 7.10. Aiheina mm. Hyvinvointia syksyyn -tapahtumat, kannanotto opiskelijoiden harjoitteluista, aluetapahtumien päivämääriä ja infoa henkilöstöedustajille.

Museoalan ammattiliitto: Harjoittelijoita käytetään ilmaistyövoimana

Kirjoittajalta MAL | 7.10.2022

Museoalan harjoittelijan on saatava työstään palkkaa ja tehtävien tulee olla ammatillisesti mielekkäitä, linjaa Museoalan ammattiliitto tuoreessa harjoittelijasuosituksessaan. Liiton kyselyn mukaan vain joka toinen alan yliopisto-opiskelija ja joka neljäs ammattikorkeakouluopiskelija saa palkallisen harjoittelupaikan.

Hyvinvointia syksyyn: Metsämieli – Asahi – Yin ja Mindfulness -jooga- ja rentoutushetkiä (etänä)

Kirjoittajalta MAL | 5.10.2022

Syksy pimenee ja mieli kaipaa virkistystä. Tarjoammekin jäsenillemme myös tänä syksynä neljä etäyhteydellä toteutettavaa rentoutus- ja hyvinvointihetkeä, joiden toivomme tuovan voimia ja iloa syksyyn!

Museoalan ammattiliitto on nyt Green Office -toimisto!

Kirjoittajalta MAL | 4.10.2022

Meidät on hyväksytty mukaan WWF:n Green Office -järjestelmään. Olemme sitoutuneet noudattamaan Green Office -kriteereitä, ja toimistollemme on laadittu Green Office -sertifioitu ympäristöjärjestelmä.

Perinteinen jäsenetu: Akava-kalenteri 2023 – tilaa omasi ajoissa!

Kirjoittajalta MAL | 19.9.2022

Nyt on hyvä aika luoda katse tulevaan ja tilata jäsenetuna Akava-kalenteri 2023. Kalenteri on ilmainen MALn jäsenille, mutta se pitää tilata. Voit tilata kalenterin ennakkoon 31.10.2022 mennessä. Kalenterit postitetaan marraskuussa. Toimi ajoissa – älä unohda!

ammattilainen mal moniosaaja museoala työhyvinvointi työkalut työyhteisö työyhteisötaidot