Museoalan ammattiliitto: Oppaiden silpputyöehtoihin tarvitaan korjaus 

Museo-oppaat ovat korkeakoulutettuja ammattilaisia, joista useimmat tekevät työtä epävarmoilla nolla- tai keikkasopimuksilla. Osaaminen ei näy palkassa eikä läheskään kaikesta tehdystä työstä makseta, ilmenee Museoalan ammattiliiton kyselystä.

- Museo-opas on museokävijälle koko organisaation kasvot. Opas kohtaa kävijän ja tuo hänet kulttuurin äärelle. Työ vaatii alan korkean koulutuksen ja huomattavia pedagogisia taitoja, sanoo Museoalan ammattiliiton toiminnanjohtaja Katariina Mäkelä.

- Museo-oppaan työn vaativuus ei näy silppuisissa työehdoissa ja huonossa palkassa, joista useimmat oppaat kyselymme mukaan kärsivät.

Akavan Erityisalojen tavoitteena on, että opastyö saataisiin liiton neuvotteleman yksityisten museoiden työehtosopimuksen piiriin.

- Tällä hetkellä ainoastaan tuntityössä tulee noudattaa työehtosopimuksen vähimmäispalkkoja, mutta tämä ei ole opastyön näkökulmasta oikea hinnoitteluperuste. Työehtosopimus ei nykyisellään koske alle 18 tuntia viikossa työskenteleviä, mikä on ilman muuta työntekijöiden kannalta heikkous. Museotyönantajien tulisikin nähdä opastyön arvo pidemmällä tähtäimellä koko toiminnalle, toteaa työmarkkinalakimies Kari Eskola Akavan Erityisaloista.

-  Jo pikaisella aikataululla tuotamme oppaiden työehtojen kohentamiseksi museoille suosituksen, kertoo toiminnanjohtaja Katariina Mäkelä.

Asiantuntijatyö, joka ei elätä

Museoalan ammattiliiton ja Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKUn tuoreen kyselyn mukaan yli puolet museo-oppaista toimii keikka- tai nollasopimuksilla. Vain viidesoasalla on pysyvä kokopäivätyö. Kyselyyn vastasi 175 museo-opasta.

Kyselyn mukaan oppaat eivät pääsääntöisesti saaneet kielilisää, vaikka suurin osa hoiti opastuksia useammalla kuin yhdellä kielellä. 87 % opasti vähintään kahdella kielellä ja kolmella kielellä opastavia oli 30 %.

Myöskään korkea koulutus tai työvuodet eivät näkyneet palkassa. Oppaista yli 65 % oli suorittanut ylemmän korkeakoulututkinnon ja 35 % alemman korkeakoulututkinnon. Tuntipalkka vaihteli paljon mediaanituntipalkan ollessa 15 euroa. Pienin ilmoitettu tuntipalkka oli 7,50 euroa.

Noin puolet kyselyyn vastanneista kertoi perehtyvänsä opastusmateriaaleihin vapaa-ajallaan ja palkatta.

Oppaat tekivät myös harmaata työtä. Noin puolet kyselyyn vastanneista kertoi perehtyvänsä opastusmateriaaleihin vapaa-ajallaan ja palkatta. Keikkatyöläisinä he jäivat myös usein paitsi henkilöstöeduista ja koulutuksesta. Heidän kanssaan ei myöskään käyty esimerkiksi tavoite- tai kehityskeskusteluita kuten muun henkilöstön kanssa.

- Museot ovat melko vakiintuneita organisaatioita. Silti niille välttämättömien oppaiden työ koostuu silpusta, jolla ei yksinään elä. Noin kaksi kolmasosaa opaskyselyymme vastanneista sai alle puolet kuukausituloistaan opastamisesta, kertoo toiminnanjohtaja Mäkelä.

Oppaiden työnkuvat vaihtelivat paljon ja osa tehtävistä kuuluisi selvästi museon muihin tehtäväkokonaisuuksiin. Oppaat kokivat kyselyn mukaan myös huonoa arvostusta ja erillisyyttä museon muusta työyhteisöstä.

- Hyviäkin esimerkkejä on runsaasti, mutta jotkut museoista tuntuvat käyttävän oppaiden työpanosta ad hoc -periaatteella. Korkeakoulutettua, työnantajan ehdoilla joustavaa, halpaa ja haavoittuvaa resurssia käytetään aika surutta hyväksi etenkin tilanteessa, jossa rahoitus on vaakalaudalla, Mäkelä sanoo.

- Samaan aikaan useampi museo-opas kertoi kokeneensa oudoksi sen, ettei hänen asiantuntijuuttaan hyödynnetty museoissa esimerkiksi uusia näyttelyitä suunnitellessa. Juuri oppailla on usein hyvä tuntuma museokävijöiden tarpeisiin ja toiveisiin.

Työttömyysturvan euroistaminen voi hyödyttää oppaita

Museoalan ammattiliiton kyselyyn vastanneista oppaista osa kertoi kohdanneensa vaikeuksia hakiessaan työttömyysturvaa tai sosiaalietuuksia.

- Oppaat ovat pudonneet turvaverkon silmukoiden läpi pääasiassa työtuntien epäsäännöllisyyden ja laskemistavan vuoksi. Työttömyysturva ei ole välttämättä toteutunut, jos työssäoloehtoa kerryttäväksi työksi on laskettu vain opastukset eikä näkymätöntä valmistelutyötä. Tunnit eivät ole riittäneet, Mäkelä kuvailee.

- Työttömyysturvan sitominen kuukausituloihin eli euroistaminen voi tässä mielessä olla parannus useille silpputyötä tekeville oppaille. Tarvitsemme tästä työttömyysturvan uudistuksesta vielä kuitenkin lisää tietoa, Mäkelä arvioi.

> Museo-opaskyselyn raportti: Näkymätön asiantuntija?

Akavan Erityisalojen ja Palvelualojen työnantajat Palta ry:n väliset neuvottelut yksityisten museoiden työehtosopimuksesta alkavat viikolla 7.

Lisätietoja:

Katariina Mäkelä, toiminnanjohtaja, Museoalan ammattiliitto MAL, p. 040 774 7620, katariina.makela@museoalanammattiliitto.fi

Yksityisten ja valtion museoiden työehdot: Kari Eskola, työmarkkinalakimies, Akavan Erityisalat, p. 040 590 5693, kari.eskola@akavanerityisalat.fi

Kuntasektorin museoiden työehdot: Jaakko Korpisaari, neuvottelupäällikkö, Akavan Erityisalat, p. 040 777 9422, jaakko.korpisaari@akavanerityisalat.fi