Sovintoehdotus menee nyt neuvotteluosapuolien hallintojen käsittelyyn. Vastauksensa neuvotteluosapuolet antavat sovittelulautakunnalle keskiviikkona 11.5. viimeistään kello 12.
Sovittelulautakunta jätti sovintoehdotuksensa kunta-alan työriitojen ratkaisemiseksi tiistaina 10. toukokuuta.
Lautakunta esittää kolmivuotista sopimusta. Kuluvan vuoden yleiskorotukseksi se esittää 2:ta prosenttia jokaiselle sopimuksen piirissä olevalle työntekijälle. Enintään 2 300 euron palkoissa korotus olisi kuitenkin vähintään 46 euroa kuukaudessa.
Tämän lisäksi myöhemmin tänä vuonna tulisi 0,5 prosentin korotus, joka maksetaan kaikille, jos kohdennuksesta ei päästäisi sopuun Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT:n ja pääsopijajärjestöjen kesken.
Vuosina 2023 ja 2024 palkankorotustaso noudattelisi yleistä linjaa, joka perustuisi kemianteollisuuden, teknologiateollisuuden ja AKT:n palkankorotusten keskiarvoon tai olisi vähintään 1,9 prosenttia.
Sovittelulautakunnan kolmevuotisessa sovintoehdotuksessa pienipalkkaisten työntekijöiden palkat nousevat muita enemmän. Sovintoehdotus tuottaa jokaiselle sopimuksen piiriin tulevalle työntekijälle kahden prosentin, mutta vähintään 46 euron suuruisen palkankorotuksen kuukaudessa.
Vuosina 2023 ja 2024 palkankorotustaso noudattelisi yleistä linjaa, joka perustuisi kemianteollisuuden, teknologiateollisuuden ja AKT:n palkankorotusten keskiarvoon tai olisi vähintään 1,9 prosenttia.
Viisivuotinen palkkaohjelma – yhteensä 5 prosenttia
Kunta-alan veto- ja pitovoiman lisäämiseksi sovittelulautakunta esittää viisivuotista palkkaohjelmaa, joka on kokonaisvaikutukseltaan yhteensä 5,1 prosenttia. Lautakunnan ehdottama ohjelma jakautuu vuosille 2023–2027.
2023: 1,2 prosenttia, 2024: 1,0 prosenttia, 2025: 0,8 prosenttia, 2026: 0,8 prosenttia ja 2027: 1,2 prosenttia.
Sovintoehdotus menee nyt neuvotteluosapuolien hallintojen käsittelyyn. JUKOn hallitus käsittelee esitystä keskiviikkona aamupäivällä.
Vastaus sovintoesityksestä on annettava sovittelulautakunnalle keskiviikkoon kello 12:een mennessä.
Kaikkiaan 425 000 palkansaajaa
Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO, Julkisen alan unioni JAU (JHL ja Jyty), Sosiaali- ja terveysalan neuvottelujärjestö SOTE (Super ja Tehy) sekä Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT ovat neuvotelleet kunta-alan uusista virka- ja työehtosopimuksista tammikuusta lähtien. Kuntasektorin sopimukset koskevat noin 425 000:ta palkansaajaa.
JUKO neuvottelee kuntasektorilla viisi sopimusta: Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen (KVTES), Kunnallisen opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimuksen (OVTES), Kunnallisen lääkärien virkaehtosopimuksen (LS), Kunnallisen teknisen henkilöstön virka- ja työehtosopimuksen (TS) sekä Sosiaali- ja terveydenhuollon työ- ja virkaehtosopimuksen (SOTE-sopimus).
Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT keskeytti kunta-alan neuvottelut jättämättä tarjousta 28. helmikuuta. Tuolloin päättyivät myös kunta-alan kaikkien virka- ja työehtosopimusten voimassaolot, ja siitä lähtien kunta-alan palkansaajat ovat olleet sopimuksettomassa tilassa.
Valtakunnansovittelija Vuokko Piekkala esitti sovittelulautakunnan asettamista sen jälkeen, kun palkansaajaosapuolet olivat hylänneet hänen sovintoesityksensä maaliskuun lopulla. Työministeri Tuula Haatainen päätti sovittelulautakunnasta ja sen kokoonpanosta 8. huhtikuuta. Yhdeksänhenkisen lautakunnan puheenjohtajana on toiminut työ- ja elinkeinoministeriön alivaltiosihteeri Elina Pylkkänen.
Kunta-alan neuvotteluosapuolet ovat olleet sovittelulautakunnan kuultavina 10. huhtikuuta lähtien. Lautakunnan piti jättää sovintoehdotuksensa jo huhtikuun lopulla, mutta tuolloin se lykkäsi päätöstään, koska katsoi neuvotteluosapuolten olleen erityisesti palkkauksen ja palkkausjärjestelmien kehittämisen osalta vielä liian kaukana toisistaan.
#neuvotellen2022 Twitterissä ja Facebookissa
**************
Teksti on julkaistu aiemmin JUKOryn sivuilla.
Ajankohtaista
Amos Rexin tapaus herättää huolta museoalan henkilöstöpolitiikan suunnasta
Amos Rexin tilanne on mediatietojen perusteella arvioituna poikkeuksellinen suomalaisella museo- ja kulttuuriperintöalalla. Tapaus nostaa esiin vakavia kysymyksiä työntekijöiden kohtelusta, henkilöstöpolitiikasta ja alan osaamisen turvaamisesta tulevaisuudessa.
– Kulttuuriperintöalalle ei tarvita irtisanoutumispaketteihin nojaavaa henkilöstöpolitiikkaa.
Museologian merkitys museoammattilaisille
Museologian tulevaisuus -seminaarissa Museo- ja kulttuuriperintöalan ammattiliitto MAL ry:n toiminnanjohtaja Katariina Mäkelän puheessa luotiin katsaus museologian oppiaineeseen Suomessa ja sen merkitykseen alan ammattilaisille. MAL on yksi Jyväskylän yliopiston museologian apulaisprofessuurin taloudellisista tukijoista.
Kokoelmien parissa työskentelevä, hae syksyn työnohjausryhmään — tarjoamme vertaistukea ja oppimisen iloa!
Kokoelman parissa työskentelevä, kaipaatko vertaistukea ja vertaisoppimista? Hae jäsenistämme koottavaan kokoelma-ammattilaisten työnohjausryhmään syksyllä 2025.
Mielipidekirjoituksemme Helsingin Sanomissa: Historian käsittely ei ole ongelmatonta Suomessakaan
Demokraattisessa yhteiskunnassa on tärkeä huolehtia siitä, että museoihin ja historiantutkijoihin ei kohdistu poliittista painostusta eikä tutkimusrahoitusta ohjata poliittisin perustein, kirjoittavat MAL:n järjestökoordinaattori Tuulia-Tuulia Tummavuori ja Historioitsijat ilman rajoja -yhdistyksen pääsihteeri Heta Hedman.
Mielipidekirjoituksemme Aamulehteen: Kulttuuripalvelujen vaikutus ihmisten arkeen on valtava – Ne synnyttävät hyvinvointia
Tampereen yt-neuvottelut eivät saa vaarantaa peruspalvelua, kirjoittavat toiminnanjohtajat Jussi Näri, Nea Leo ja Katariina Mäkelä.
Akavan Erityisalojen terveiset budjettiriiheen: Kansalaisten hyvinvoinnista ei pidä enää leikata
Akavan Erityisalat vaatii budjettiriihen päätöksiltä tasapuolisuutta. Kansalaisten sivistys- ja hyvinvointipalveluja uhkaavia lisäleikkauksia ei tule toteuttaa.
Museo- ja kulttuuriperintöalan ammattiliitto on huolissaan Gazassa yhä jatkuvasta kriisistä
Museo- ja kulttuuriperintöalan ammattiliitto on huolissaan Gazassa yhä jatkuvasta kriisistä
Pitkittynyt kriisi on äärettömän epäinhimillinen. Väkivalta ja raakuudet täytyy saada loppumaan. Inhimillisen hädän lisäksi olemme huolissamme kulttuuriperinnön tilasta.
Kannanotto: Vaikeata historiaa pitää voida käsitellä museoissa
Museoita koskeva poliittinen ohjaus on noussut keskusteluun presidentti Trumpin hallinnon ilmoitettua USAn julkisia museoita koskevista ”puhdistuksista”.
– Uutiset Yhdysvalloista pöyristyttävät. On varmistettava, etteivät vastaavat museoita koskevat sensuuripyrkimykset leviä Suomeen.
Lausuntomme hallituksen esitykseen työsopimuslain muuttamisesta
Museoviraston julkaiseman museotilaston mukaan noin 15 prosenttia kokoaikaisesta museoammatillisesta henkilöstöstä työskentelee määräaikaisessa työsuhteessa. Huomionarvoista on, että meidän alallamme on jo nyt ollut huomattavasti enemmän määräaikaisuuksien ketjuttamisia kuin muilla korkeasti koulutetuilla verrokkialoilla.
Työsuojeluverkosto: Liukuva työaika ja saldokäytännöt? Kysely, käy vastaamassa!
Museoalan työsuojeluverkoston pieni kesäkysely kartoittaa alan käytäntöjä liukuvan työajan ja saldokäytäntöjen suhteen. Käy vastaamassa!
- « Edellinen
- 1
- 2
- 3
- 4
- …
- 29
- Seuraava »