4.3.2022 – MAL
Valtion henkilöstölle saavutettiin julkisen sektorin ensimmäinen neuvottelutulos määräajassa 28.2.2022. Palkkaratkaisu noudattaa yleistä linjaa. Perhevapaissa edettiin.
Valtion sopimusratkaisu (1.3.2022-29.2.2024) on kaksivuotinen niin, että jälkimmäinen vuosi on ns. optiovuosi. Ensimmäisen vuoden palkankorotus toteutetaan 2 prosentin yleiskorotuksena 1.6.2022 lukien. Virastokohtaista erää ei siis tule 2022. Jos vuoden 2023 palkankorotuksista ei päästäisi sopuun 21.12.2022 mennessä, virka- ja työehtosopimus on irtisanottavissa ja päättyisi jo 28.2.2023.
"Ensimmäisen vuoden palkankorotus toteutetaan 2 prosentin yleiskorotuksena 1.6.2022 lukien."
Valtion virka- ja työehtosopimuksen piirissä on käytännössä valtion koko henkilöstö 78 000 virkamiestä ja työntekijää. Sopimusta sovelletaan laajasti myös yksityisellä sektorilla esim. järjestöissä ja säätiöissä.
Akavalaisia edusti sopimusneuvotteluissa JUKO, joka on samalla julkisen sektorin suurin neuvottelujärjestö.
Varsin hyvä tulos
Akavan Erityisalojen valtion neuvottelukunta piti neuvottelutulosta jäsenistöllemme edullisena.
– Palkkaratkaisu vastaa hyvin työmarkkinoiden linjoja ja varmistamme tällä jäsenistömme reaalipalkkojen pysymisen tässä ajassa, kertoo työmarkkinalakimies Kari Eskola Akavan Erityisaloista.
– Akavan Erityisalat osallistui tiiviisti JUKOn neuvottelutyöhön ja koko neuvotteluprosessiin, joka kesti kaikkineen lähes puolitoista vuotta. Saimme nostetuksi neuvottelupöytään myös meille erittäin keskeisiä tavoitteita kuten perhevapaauudistuksen palkallisuuden ja matka-ajan korvaamisen.
Perhevapaa-tavoitteet toteutuivat osittain
– Perhevapaissa onnistuimme siinä, että synnyttävä vanhempi eli äiti säilyttää nykyiset palkalliset vapaansa ja toisen vanhemman eli isän palkallinen jakso nousee 6 päivästä 18 päivään. Sopimustekstit ovat nyt sukupuolineutraalit ja samalla adoptiovanhemmat on otettu huomioon ratkaisussa, Kari Eskola kertoo.
– Iso pettymys on, ettei valtiotyönantaja ollut valmis toteuttamaan vaatimustamme palkallisesta vanhempainvapaakuukaudesta molemmille vanhemmille. Vaatimuksemme oli linjassa lainsäätäjän tahdon kanssa lisätä molempien vanhempien hoitovastuuta ja se olisi samalla parantanut työmarkkinoiden tasa-arvoa.
– Rahoitukseen kaatui puolestaan hakemamme palkallinen omaishoitovapaa. Palkattomana omaishoitovapaa toki tulee osana perhevapaauudistusta voimaan 1.8.2022, mikä sekin on merkittävä työn ja yksityiselämän yhteensovittamista helpottava asia ja tulee tarpeeseen, toteaa Kari Eskola.
Lukuisia yksittäisiä pienempiä henkilöstön työelämää koskevia parannuksia saatiin sopimusteksteihin. Valtion työsuhteiset saavat jatkossa ilta- ja yötyölisät virkamiehiä vastaavasti ja virkamatka voi alkaa joustavammin myös vaikka vapaa-ajan asunnolta.
– Jaksotyötä tekevät eli tyypillisesti turvasektori sai merkittävän parannuksen vuosia hiertäneeseen keskeytyneen työajan kysymykseensä, mikä on tälle jukolaiselle jäsenistölle todella hieno asia. Sen sijaan tulevaan jää iso tavoitteemme saada edes jonkinlaista korvausta vapaa-ajalla työasioissa matkustamisesta, Eskola toteaa.
Ihan uutena asiana virka- ja työehtosopimus tarjoaa virastolle ja virkamiehelle/työntekijälle mahdollisuuden sopia 5 vuosilomapäivän vaihtamisesta rahaksi silloin, kun nämä vuosilomat ylittävät 25 päivää.
– JUKOn sisällä eri sektorien ja myös PROn ja JHL:n kesken yhteistyö toimi tälläkin kierrokselle hienosti. Valtiotyönantajaakin voi kyllä kiittää rohkeudesta ja kyvystä aidosti neuvotella keskellä kovia ulkomaailman paineita, kehaisee Kari Eskola.
Lue myös JUKOn uutinen 3.3.2022: Valtion 78 000 palkansaajalle uusi virka- ja työehtosopimus – palkankorotus kaikille
Lisätietoja: työmarkkinalakimies Kari Eskola, p.0201 235 367, kari.eskola@akavanerityisalat.fi
Teksti on Akavan Eritysialojen sivuilta.
Kirkon palkansaajille neuvottelutulos torstaina iltapäivällä
Lue lisää.
Yliopistosektorin sopimusneuvottelut jatkuivat torstaina
Lue lisää.
Kunta-alalla työskentelevä jäsenemme:
Kunta-alalla alkaa ylityö- ja vuoronvaihtokielto 7.3.
Ajankohtaista
Amos Rexin tapaus herättää huolta museoalan henkilöstöpolitiikan suunnasta
Amos Rexin tilanne on mediatietojen perusteella arvioituna poikkeuksellinen suomalaisella museo- ja kulttuuriperintöalalla. Tapaus nostaa esiin vakavia kysymyksiä työntekijöiden kohtelusta, henkilöstöpolitiikasta ja alan osaamisen turvaamisesta tulevaisuudessa.
– Kulttuuriperintöalalle ei tarvita irtisanoutumispaketteihin nojaavaa henkilöstöpolitiikkaa.
Museologian merkitys museoammattilaisille
Museologian tulevaisuus -seminaarissa Museo- ja kulttuuriperintöalan ammattiliitto MAL ry:n toiminnanjohtaja Katariina Mäkelän puheessa luotiin katsaus museologian oppiaineeseen Suomessa ja sen merkitykseen alan ammattilaisille. MAL on yksi Jyväskylän yliopiston museologian apulaisprofessuurin taloudellisista tukijoista.
Kokoelmien parissa työskentelevä, hae syksyn työnohjausryhmään — tarjoamme vertaistukea ja oppimisen iloa!
Kokoelman parissa työskentelevä, kaipaatko vertaistukea ja vertaisoppimista? Hae jäsenistämme koottavaan kokoelma-ammattilaisten työnohjausryhmään syksyllä 2025.
Mielipidekirjoituksemme Helsingin Sanomissa: Historian käsittely ei ole ongelmatonta Suomessakaan
Demokraattisessa yhteiskunnassa on tärkeä huolehtia siitä, että museoihin ja historiantutkijoihin ei kohdistu poliittista painostusta eikä tutkimusrahoitusta ohjata poliittisin perustein, kirjoittavat MAL:n järjestökoordinaattori Tuulia-Tuulia Tummavuori ja Historioitsijat ilman rajoja -yhdistyksen pääsihteeri Heta Hedman.
Mielipidekirjoituksemme Aamulehteen: Kulttuuripalvelujen vaikutus ihmisten arkeen on valtava – Ne synnyttävät hyvinvointia
Tampereen yt-neuvottelut eivät saa vaarantaa peruspalvelua, kirjoittavat toiminnanjohtajat Jussi Näri, Nea Leo ja Katariina Mäkelä.
Akavan Erityisalojen terveiset budjettiriiheen: Kansalaisten hyvinvoinnista ei pidä enää leikata
Akavan Erityisalat vaatii budjettiriihen päätöksiltä tasapuolisuutta. Kansalaisten sivistys- ja hyvinvointipalveluja uhkaavia lisäleikkauksia ei tule toteuttaa.
Museo- ja kulttuuriperintöalan ammattiliitto on huolissaan Gazassa yhä jatkuvasta kriisistä
Museo- ja kulttuuriperintöalan ammattiliitto on huolissaan Gazassa yhä jatkuvasta kriisistä
Pitkittynyt kriisi on äärettömän epäinhimillinen. Väkivalta ja raakuudet täytyy saada loppumaan. Inhimillisen hädän lisäksi olemme huolissamme kulttuuriperinnön tilasta.
Kannanotto: Vaikeata historiaa pitää voida käsitellä museoissa
Museoita koskeva poliittinen ohjaus on noussut keskusteluun presidentti Trumpin hallinnon ilmoitettua USAn julkisia museoita koskevista ”puhdistuksista”.
– Uutiset Yhdysvalloista pöyristyttävät. On varmistettava, etteivät vastaavat museoita koskevat sensuuripyrkimykset leviä Suomeen.
Lausuntomme hallituksen esitykseen työsopimuslain muuttamisesta
Museoviraston julkaiseman museotilaston mukaan noin 15 prosenttia kokoaikaisesta museoammatillisesta henkilöstöstä työskentelee määräaikaisessa työsuhteessa. Huomionarvoista on, että meidän alallamme on jo nyt ollut huomattavasti enemmän määräaikaisuuksien ketjuttamisia kuin muilla korkeasti koulutetuilla verrokkialoilla.
Työsuojeluverkosto: Liukuva työaika ja saldokäytännöt? Kysely, käy vastaamassa!
Museoalan työsuojeluverkoston pieni kesäkysely kartoittaa alan käytäntöjä liukuvan työajan ja saldokäytäntöjen suhteen. Käy vastaamassa!
- « Edellinen
- 1
- 2
- 3
- 4
- …
- 29
- Seuraava »