Akavan Erityisalat vaatii budjettiriihen päätöksiltä tasapuolisuutta. Kansalaisten sivistys- ja hyvinvointipalveluja uhkaavia lisäleikkauksia ei tule toteuttaa. Sen sijaan on aika puuttua pysähtynyttä yritystoimintaa säilyttäviin tukiin ja kaikkein hyvätuloisimpien verohelpotuksiin. Tämä olisi oikeudenmukainen, tulevaisuudenuskoa ja myös kasvua rakentava suunta. Ilman hyvinvointia ei synny kestävää kasvua.

Kuntien lisäleikkaukset vaarantaisivat kirjasto-, museo-, kulttuuri-, nuoriso-, liikunta- ja TE-palvelut

Mikäli valtionvarainministerin leikkausesitys toteutuisi, kuntien valtionosuuksiin kohdistuisi ankaria lisäleikkauksia. Uudet säästöt uhkaisivat mm. kuntien kirjasto-, museo-, kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntapalveluja, kansalaisopistoja, TE-palveluja sekä hallintoa.

Leikkaukset näihin palveluihin leikkaisivat suoraan myös kuntalaisten hyvinvointia, Akavan Erityisalat muistuttaa. Leikkauksia ei tule tehdä, jos paikkakunta halutaan säilyttää elinvoimaisena ja kehittyvänä.

Karsiminen jo valmiiksi alimitoitetuista TE-palveluista olisi kasvavan työttömyyden oloissa harkitsematonta ja lisäisi työttömyyttä – siis kustannuksia toisaalla.

Kansalaiset arvostavat tutkitusti kirjasto-, museo- ja kulttuuripalveluja. Ne koetaan todella laajasti omaa oppimista ja kehittymistä tukeviksi palveluiksi. Näin arvioi 79 % vastaajista Verianin kansalaiskyselyssä vuonna 2025. Peruspalveluksi kulttuurin määritteli 86 % kansalaisista.

Kotoutumisessa tarvitaan laadukkaita kielipalveluja

Akavan Erityisalat katsoo, ettei kuntien ja hyvinvointialueiden kotoutumiskorvauksia tule lakkauttaa.

Valtiovarainministeri on esittänyt, että kunnille ja hyvinvointialueille maksettavat, esimerkiksi kotoutumiskoulutukseen ja kielipalveluihin käytettävät kotoutumiskorvaukset lakkautetaan. Akavan Erityisalat pitää ehdotusta Suomen kotoutumispolitiikan vastaisena.

Maahanmuuttajien yhteiskuntaorientaatiosta ja kielikoulutuksesta nipistäminen lisää käytännössä kustannuksia muualle. Maahanmuuttajien kotoutuminen ja työllistyminen viivästyvät. Kanssakäymisessä ja asioinnissa väärinymmärrysten riski lisääntyy, jos tulkkauspalveluita heikennetään. Esimerkiksi sote-palveluissa vastaanottoajat pitenevät tai asioita joudutaan hoitamaan useaan kertaan. Niin viranomaisten kuin kotoutujien oikeusturva voi olla vaarassa.

Sote-järjestöiltä leikkaaminen lisää inhimillistä kärsimystä

Akavan Eritysalat yhtyy sosiaali- ja terveysjärjestöjen vetoomukseen sote-järjestöjä koskevien lisäleikkausten perumiseksi. Leikkaus syventäisi entisestään sosiaali- ja terveyspalveluiden kriisiä ja järjestöjen ahdinkoa. Eniten tästä kärsisivät tavalliset ihmiset, jotka saavat apua ja tukea järjestöiltä.

Järjestöt toimivat julkisia palveluita täydentävinä matalan kynnyksen toimijoina. Nyt säästöt uhkaavat samoja palvelujen tarvitsijoita, esimerkiksi ikääntyneitä tai köyhiä lapsiperheitä, kahdesta suunnasta, kun sekä järjestöt että julkinen sektori joutuvat leikkaamaan palvelujaan.

Tällä hallituskaudella sote-järjestöjen valtionavustuksista on jo päätetty leikata 36 %, eikä näidenkään leikkausten vaikutus ole vielä arvioitavissa. Tästä huolimatta valtiovarainministeri  on esittänyt avustusten leikkausten kasvattamista jopa 60 prosenttiin.

Hyvä hallinto on Suomen vahvuus

Akavan Erityisalat pitää huolestuttavana, että osa päättäjistä kokee ”helpoksi” leikata hallinnosta ja tukipalveluista. Näiden leikkausten perusteleminen ja vaikutusten arviointi jäävät usein ohuiksi.

Liitto muistuttaa, että sujuvien ja yhdenvertaisten julkisten palvelujen perustana ovat toimiva hallinto ja ammattimaiset tukipalvelut. Niiden asiantuntijat ovat usein näkymättömiä mahdollistajia, joiden työ tukee ydintoimintojen sujuvuutta. Leikkausten sijaan hallinto ja tukipalvelut on resursoitava riittävästi kaikilla julkisen hallinnon tasoilla.

Kansalaisten silmissä hyvä hallinto näyttäytyy tärkeänä. 84 % suomalaisista arvioi tuoreessa kansalaiskyselyssä (Verian 2025), ettei Suomi menesty ilman hyvää hallintoa. Vielä suurempi osa kansalaisista (88 %) näkee, että hyvä julkinen hallinto on kansalaisten yhdenvertaisen kohtelun edellytys. Kansalaiset edellyttävät hallinnolta ennen kaikkea osaamista ja lainmukaisuutta.

Säästöt viranomaisviestinnästä vaarantavat demokratian ja kriisivalmiuden

Valtionhallinnon viestintäsuosituksen mukaan viestintä on olennainen osa strategista johtamista ja demokratian toteutumista, ja viranomaisilla on lain mukainen velvollisuus viestiä avoimesti toiminnastaan.

Ministeriöiden viestinnän keskittäminen valtioneuvoston kansliaan sekä jo tehdyt leikkaukset uhkaavat heikentää hallinnon kykyä viestiä strategisesti, asiantuntevasti ja tasapuolisesti eri hallinnonalat tuntien, Akavan Erityisalat sanoo. Tälläkin hallituskaudella on tehty useita kansalaisten elämään ja arkeen vaikuttavia lainsäädäntömuutoksia, joiden oikea-aikainen viestintä on demokratian edellytys.

Jos julkishallinto säästää viestinnästä, se säästää kansalaisten oikeudesta ymmärrettävään ja olennaiseen tietoon. Viestintä ei ole pelkkää tiedottamista, vaan viestinnän avulla turvataan yhteiskunnan toimivuus ja kriisivalmius – kuten koronapandemia osoitti.

Opetushallituksen merkitystä ei ymmärretä

Akavan Erityisalojen mielestä Opetushallituksen lakkauttamisesta käyty keskustelu osoittaa, ettei sen laajentuneita tehtäviä ymmärretä.

Opetushallitus huolehtii siitä, että kasvatus, opetus ja opiskelu tapahtuvat kaikkialla Suomessa lakien mukaisesti ja yhdenvertaisin periaattein. Tämän lisäksi virastolla on useita muita tehtäväkokonaisuuksia.

Akavan Erityisalat muistuttaa, että Opetushallituksen tehtävät ovat lakisääteisiä. Viraston tehtäväkenttä on valtava, koska sille on vuosien varrella keskitetty useita toimintoja, jotka hoidettiin ennen omissa virastoissaan.

Opetushallitus laajenee vuoden 2026 alusta jälleen, kun Kotimaisten kielten keskus Kotus yhdistyy siihen. Muutos on osaa mittavaa sivistyshallinnon virastouudistusta. Eduskunta hyväksyi lakiesityksen kesällä.

Akavan Erityisalat pitää huonona politiikkana, että päätetään valtavasta virastouudistuksesta ja samaan hengenvetoon kuullaan sen kanssa ristiriitaisia lakkauttamispuheita. Sekä fuusiot että leikkausten uhka ovat henkilöstölle iso kuormitustekijä. Valtion tulisi olla esimerkki hyvästä työnantajasta, ei huonosta ja poukkoilevasta.

***

Kyselyn on toteuttanut tutkimusyritys Verian Akavan Erityisalojen toimeksiannosta. 

Kansalaisten käsitykset kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalveluista sekä julkisesta hallinnosta 2025

Lisätietoja: toiminnanjohtaja Olli Kaure, Akavan Erityisalat, puh. 040 594 4063, olli.kaure@akavanerityisalat.fi

Ajankohtaista

Museoalan ammattiliitto vaatii museoalan palkkatason korjaamista harjoittelupalkoista alkaen

Kirjoittajalta MAL | 10.6.2022

Epäoikeudenmukainen palkkaus on museo- ja kulttuuriperintöalan vitsaus, joka alkaa jo opiskeluvaiheessa. Palkkojen korjaus on aloitettava harjoittelupalkoista ja katkaistava pienten palkkojen perinne. Uusi kunta-alan palkkaohjelma onneksi korjaa tilannetta kunnissa, Museoalan ammattiliitto sanoo.

Kesäkuun uutiskirje julkaistu!

Kirjoittajalta MAL | 9.6.2022

Kesäkuun jäsentiedote on kilahtanut juuri äsken jäsenten sähköposteihin. Nyt kannattaa lukea: aiheina mm. etätyökysely ja kesän kulttuuriliput!

Huomio yhdenvertaisuuteen työelämässä

Kirjoittajalta Katariina | 9.6.2022

Yhdenvertaisuudella tarkoitetaan sitä, että kaikki ihmiset ovat samanarvoisia. Sukupuoli, ikä, etninen tai kansallinen alkuperä, kansalaisuus, kieli, uskonto tai muu vakaumus, mielipide, vamma, terveydentila, seksuaalinen suuntautuminen tai mikään muukaan henkilöön liittyvä syy ei tee meistä eriarvoisia eikä oikeuta muita huonompaan kohteluun. Syrjintäperusteet on kirjattu myös lakiin.

Kunta-alalle hyvätasoinen sopimus

Kirjoittajalta MAL | 8.6.2022

Kunta-alalle on allekirjoitettu uudet kolmivuotiset työ- ja virkaehtosopimukset ja viiden vuoden palkkaohjelma. Sopimuksissa ovat mukana työnantaja Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT, Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ja Julkisen alan unioni JAU (JHL ja Jyty). Sote ry (Tehy ja Super) ei ole mukana sopimuksessa.

Lakkotarinoita-kampanja antoi äänen museotyön asiantuntijoille

Kirjoittajalta MAL | 8.6.2022

MAL julkaisi touko-kesäkuun aikana seitsemän lakkotarinaa, joissa museoammattilaiset kertoivat, miksi osallistuivat tai tukivat kunta-alan lakkoa. Tarinoiden näkökulmat olivat monilta osin yhtenevät. Kulttuuriperinnön asiantuntijat ansaitsevat oikeudenmukaisen korvauksen tekemästään arvokkaasta työstä.

Museo- ja kulttuuriperintöalan etätyökysely käynnissä

Kirjoittajalta MAL | 6.6.2022

Viime vuosina työn tekemisen murros on uudistanut tapaa tehdä töitä kaikilla aloilla. Uudet työn tekemisen mallit ovat alkaneet vakiinnuttaa paikkaansa myös museoalalla. Tässä kyselyssä kartoitamme etä- ja hybridityön nykytilaa ja tulevaisuutta museo- ja kulttuuriperintöalan tehtävissä. Toivomme kyselyyn vastauksia monipuolisesti alan eri työkentillä ja eri asemissa työskenteleviltä henkilöiltä.

Kunta-alalle neuvottelutulos

Kirjoittajalta MAL | 6.6.2022

JUKO, JAU ja KT ovat saavuttaneet kunta-alan neuvottelutuloksen. Sopimuksen sisällöstä kerrotaan, jos kaikkien järjestöjen hallinnot hyväksyvät neuvottelutuloksen. JUKOn neuvottelukunnat ja hallitus kokoontuvat tiistaina 7. kesäkuuta. Akavan Erityisalojen hallinto käsittelee neuvottelutulosta osaltaan tänään maanantaina.

Lakkotarinoita-kampanja 2022: ”On todella tärkeää taistella misinformaatiota vastaan ja tuottaa oikeaa tietoa”

Kirjoittajalta MAL | 3.6.2022

Korkeasti koulutettu museo- ja kulttuuriperintöalan asiantuntija ansaitsee oikeudenmukaisen palkan. Jotta alalla olisi jatkossakin tekijöitä, jotta kulttuuriperintömme ei tulisi uhatuksi. Julkaisemme keräämiämme lakkotarinoita.

Lakkotarinoita-kampanja 2022: ”Konservaattori asiantuntijana ja museotyön moniosaajana”

Kirjoittajalta MAL | 2.6.2022

Korkeasti koulutettu museo- ja kulttuuriperintöalan asiantuntija ansaitsee oikeudenmukaisen palkan. Jotta alalla olisi jatkossakin tekijöitä, jotta kulttuuriperintömme ei tulisi uhatuksi. Julkaisemme keräämiämme lakkotarinoita.

Tärkeä osa minua -kampanja kertoo ammatti-identiteetin merkityksestä

Kirjoittajalta MAL | 2.6.2022

Tärkeä osa minua -kampanjassa Akava jäsenjärjestöineen etsi ja jakoi tarinoita ammatti-identiteetin muodostumisesta ja merkityksestä.

henkilöstö kulttuuri kulttuuriperintövirasto kulttuuripolitiikka kulttuurivirasto kultuuriperintö lausunto museoala selkiyttää Suomi talous virastouudistus virkamies yhdenvertaisuus