Akavan Erityisalat vaatii budjettiriihen päätöksiltä tasapuolisuutta. Kansalaisten sivistys- ja hyvinvointipalveluja uhkaavia lisäleikkauksia ei tule toteuttaa. Sen sijaan on aika puuttua pysähtynyttä yritystoimintaa säilyttäviin tukiin ja kaikkein hyvätuloisimpien verohelpotuksiin. Tämä olisi oikeudenmukainen, tulevaisuudenuskoa ja myös kasvua rakentava suunta. Ilman hyvinvointia ei synny kestävää kasvua.

Kuntien lisäleikkaukset vaarantaisivat kirjasto-, museo-, kulttuuri-, nuoriso-, liikunta- ja TE-palvelut

Mikäli valtionvarainministerin leikkausesitys toteutuisi, kuntien valtionosuuksiin kohdistuisi ankaria lisäleikkauksia. Uudet säästöt uhkaisivat mm. kuntien kirjasto-, museo-, kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntapalveluja, kansalaisopistoja, TE-palveluja sekä hallintoa.

Leikkaukset näihin palveluihin leikkaisivat suoraan myös kuntalaisten hyvinvointia, Akavan Erityisalat muistuttaa. Leikkauksia ei tule tehdä, jos paikkakunta halutaan säilyttää elinvoimaisena ja kehittyvänä.

Karsiminen jo valmiiksi alimitoitetuista TE-palveluista olisi kasvavan työttömyyden oloissa harkitsematonta ja lisäisi työttömyyttä – siis kustannuksia toisaalla.

Kansalaiset arvostavat tutkitusti kirjasto-, museo- ja kulttuuripalveluja. Ne koetaan todella laajasti omaa oppimista ja kehittymistä tukeviksi palveluiksi. Näin arvioi 79 % vastaajista Verianin kansalaiskyselyssä vuonna 2025. Peruspalveluksi kulttuurin määritteli 86 % kansalaisista.

Kotoutumisessa tarvitaan laadukkaita kielipalveluja

Akavan Erityisalat katsoo, ettei kuntien ja hyvinvointialueiden kotoutumiskorvauksia tule lakkauttaa.

Valtiovarainministeri on esittänyt, että kunnille ja hyvinvointialueille maksettavat, esimerkiksi kotoutumiskoulutukseen ja kielipalveluihin käytettävät kotoutumiskorvaukset lakkautetaan. Akavan Erityisalat pitää ehdotusta Suomen kotoutumispolitiikan vastaisena.

Maahanmuuttajien yhteiskuntaorientaatiosta ja kielikoulutuksesta nipistäminen lisää käytännössä kustannuksia muualle. Maahanmuuttajien kotoutuminen ja työllistyminen viivästyvät. Kanssakäymisessä ja asioinnissa väärinymmärrysten riski lisääntyy, jos tulkkauspalveluita heikennetään. Esimerkiksi sote-palveluissa vastaanottoajat pitenevät tai asioita joudutaan hoitamaan useaan kertaan. Niin viranomaisten kuin kotoutujien oikeusturva voi olla vaarassa.

Sote-järjestöiltä leikkaaminen lisää inhimillistä kärsimystä

Akavan Eritysalat yhtyy sosiaali- ja terveysjärjestöjen vetoomukseen sote-järjestöjä koskevien lisäleikkausten perumiseksi. Leikkaus syventäisi entisestään sosiaali- ja terveyspalveluiden kriisiä ja järjestöjen ahdinkoa. Eniten tästä kärsisivät tavalliset ihmiset, jotka saavat apua ja tukea järjestöiltä.

Järjestöt toimivat julkisia palveluita täydentävinä matalan kynnyksen toimijoina. Nyt säästöt uhkaavat samoja palvelujen tarvitsijoita, esimerkiksi ikääntyneitä tai köyhiä lapsiperheitä, kahdesta suunnasta, kun sekä järjestöt että julkinen sektori joutuvat leikkaamaan palvelujaan.

Tällä hallituskaudella sote-järjestöjen valtionavustuksista on jo päätetty leikata 36 %, eikä näidenkään leikkausten vaikutus ole vielä arvioitavissa. Tästä huolimatta valtiovarainministeri  on esittänyt avustusten leikkausten kasvattamista jopa 60 prosenttiin.

Hyvä hallinto on Suomen vahvuus

Akavan Erityisalat pitää huolestuttavana, että osa päättäjistä kokee ”helpoksi” leikata hallinnosta ja tukipalveluista. Näiden leikkausten perusteleminen ja vaikutusten arviointi jäävät usein ohuiksi.

Liitto muistuttaa, että sujuvien ja yhdenvertaisten julkisten palvelujen perustana ovat toimiva hallinto ja ammattimaiset tukipalvelut. Niiden asiantuntijat ovat usein näkymättömiä mahdollistajia, joiden työ tukee ydintoimintojen sujuvuutta. Leikkausten sijaan hallinto ja tukipalvelut on resursoitava riittävästi kaikilla julkisen hallinnon tasoilla.

Kansalaisten silmissä hyvä hallinto näyttäytyy tärkeänä. 84 % suomalaisista arvioi tuoreessa kansalaiskyselyssä (Verian 2025), ettei Suomi menesty ilman hyvää hallintoa. Vielä suurempi osa kansalaisista (88 %) näkee, että hyvä julkinen hallinto on kansalaisten yhdenvertaisen kohtelun edellytys. Kansalaiset edellyttävät hallinnolta ennen kaikkea osaamista ja lainmukaisuutta.

Säästöt viranomaisviestinnästä vaarantavat demokratian ja kriisivalmiuden

Valtionhallinnon viestintäsuosituksen mukaan viestintä on olennainen osa strategista johtamista ja demokratian toteutumista, ja viranomaisilla on lain mukainen velvollisuus viestiä avoimesti toiminnastaan.

Ministeriöiden viestinnän keskittäminen valtioneuvoston kansliaan sekä jo tehdyt leikkaukset uhkaavat heikentää hallinnon kykyä viestiä strategisesti, asiantuntevasti ja tasapuolisesti eri hallinnonalat tuntien, Akavan Erityisalat sanoo. Tälläkin hallituskaudella on tehty useita kansalaisten elämään ja arkeen vaikuttavia lainsäädäntömuutoksia, joiden oikea-aikainen viestintä on demokratian edellytys.

Jos julkishallinto säästää viestinnästä, se säästää kansalaisten oikeudesta ymmärrettävään ja olennaiseen tietoon. Viestintä ei ole pelkkää tiedottamista, vaan viestinnän avulla turvataan yhteiskunnan toimivuus ja kriisivalmius – kuten koronapandemia osoitti.

Opetushallituksen merkitystä ei ymmärretä

Akavan Erityisalojen mielestä Opetushallituksen lakkauttamisesta käyty keskustelu osoittaa, ettei sen laajentuneita tehtäviä ymmärretä.

Opetushallitus huolehtii siitä, että kasvatus, opetus ja opiskelu tapahtuvat kaikkialla Suomessa lakien mukaisesti ja yhdenvertaisin periaattein. Tämän lisäksi virastolla on useita muita tehtäväkokonaisuuksia.

Akavan Erityisalat muistuttaa, että Opetushallituksen tehtävät ovat lakisääteisiä. Viraston tehtäväkenttä on valtava, koska sille on vuosien varrella keskitetty useita toimintoja, jotka hoidettiin ennen omissa virastoissaan.

Opetushallitus laajenee vuoden 2026 alusta jälleen, kun Kotimaisten kielten keskus Kotus yhdistyy siihen. Muutos on osaa mittavaa sivistyshallinnon virastouudistusta. Eduskunta hyväksyi lakiesityksen kesällä.

Akavan Erityisalat pitää huonona politiikkana, että päätetään valtavasta virastouudistuksesta ja samaan hengenvetoon kuullaan sen kanssa ristiriitaisia lakkauttamispuheita. Sekä fuusiot että leikkausten uhka ovat henkilöstölle iso kuormitustekijä. Valtion tulisi olla esimerkki hyvästä työnantajasta, ei huonosta ja poukkoilevasta.

***

Kyselyn on toteuttanut tutkimusyritys Verian Akavan Erityisalojen toimeksiannosta. 

Kansalaisten käsitykset kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalveluista sekä julkisesta hallinnosta 2025

Lisätietoja: toiminnanjohtaja Olli Kaure, Akavan Erityisalat, puh. 040 594 4063, olli.kaure@akavanerityisalat.fi

Ajankohtaista

Liity jäseneksi tai kerro kaverille — voita 200 euron lahjakortti!

Kirjoittajalta MAL | 24.6.2021

Tänä kesänä kannattaa liittyä ammattiliittoon tai suositella jäsenyyttämme kaverille – Akavan Erityisalat arpoo palkintoina viisi kappaletta 200 euron K-lahjakortteja. Arvonnassa ovat mukana kaikki 18.6.-1.8.2021 liittyneet uudet jäsenet ja jäsenyyden suosittelijat.

”Nyt on kulttuurialan momentum”– MAL mukana ministeri Kurvisen pyöreässä pöydässä

Kirjoittajalta MAL | 22.6.2021

Museoalan viestinä korostimme ministeriöön korona-ajan tuomia haasteita nimenomaan henkilöstölle. Jo valmiiksi matalapalkkaiset, mutta korkeakoulutetut, asiantuntijat ovat olleet useampaan otteeseen lomautettuina tai kokonaan ilman töitä tai edes työttömyysturvaa.

Kesäkuun uutiskirje julkaistu!

Kirjoittajalta MAL | 15.6.2021

Aiheina muun muassa museoalan harjoittelu- ja koronakyselyt, museo-oppaiden työnkuva sekä tuleva yin-jooga ja rentoutushetki kesäkuussa ja elokuun saavutettavuuskoulutus. Jäsen, uutiskirjeen löydät sähköpostistasi.

Mitä museo-oppaille kuuluu – Museo-opas 2020-luvulla

Kirjoittajalta MAL | 10.6.2021

Selvitimme museo-oppaiden työskentelyolosuhteita yhdessä TAKU ry:n kanssa. Perkaamme kirjoitussarjassamme oppaiden kokemuksia. Viimeisessä kirjoituksessa pohdimme millainen on oppaan ammatti 2020-luvulla.

Keräämme tietoa museoalan harjoitteluista – vielä ehdit vastata!

Kirjoittajalta MAL | 9.6.2021

Keräämme tietoa museoalan harjoitteluista – haluamme kuulla niin harjoittelijoita, museoita kuin korkeakouluja! Museoiden ja korkeakoulujen vastausaikaa on pidennetty 18.6. saakka. Harjoittelijoiden osalta vastausaika päättyy 13.6.

Kysely: Suomalaiset mieltävät kirjasto-, museo- ja kulttuuripalvelut vahvasti elinvoimatekijöiksi

Kirjoittajalta MAL | 8.6.2021

Hyvät kirjasto-, museo- ja kulttuuripalvelut ovat kunnalle tärkeä elinvoimatekijä, arvioi 86 prosenttia suomalaisista. Vähiten kulttuurimyönteisissä perussuomalaisissakin näin ajattelevien määrä on kasvanut selvästi viime vuosina. Kysely kertoo myös koronan pitkittymisen lisänneen kulttuurin kaipuuta.

Museoalan opiskelija, et ole yksin työelämässä

Kirjoittajalta MAL | 2.6.2021

Museoalalla on eletty haastavia aikoja koronan mainingeissa, ja epävarmuudesta ovat kärsineet niin ammattilaiset kuin opiskelijat. Ammattijärjestön merkitys on korostunut vaikeana aikana, kirjoittaa Museoalan ammattiliiton järjestökoordinaattori Heta Hedman.

Museoiden säilyminen ja kehittyminen kuntapalveluna on taattava

Kirjoittajalta MAL | 31.5.2021

Museoista yli puolet on kuntien omistamia ja kunnat ovat tärkeitä tukijoita myös yksityisille museoille. SOTE-uudistuksen jälkeen kunnilla ja alueilla on entistä keskeisempi rooli museotoiminnan turvaajina; niin ylläpitäjinä, tukijoina kuin kehittäjinä

Taustalta näkyväksi – osaavat museoalan ammattilaiset

Kirjoittajalta MAL | 24.5.2021

Kunnat ovat merkittäviä työnantajia museo-, kirjasto-, kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalveluissa. Yhteisessä kampanjassa Akavan Erityisalojen kanssa nostamme kuntavaalien alla esiin ammattilaisia, jotka luovat kuntien laadukkaita palveluita.

Jäsen, muistathan palvelusi – uutta suuntaa uravalmennuksesta!

Kirjoittajalta MAL | 20.5.2021

Oletko hakemassa työtä tai pohditko uutta suuntaa urallesi? Maksuttomista urapalveluista saat tukea työnhakuun, apua urasuunnitteluun ja omassa työssä kehittymiseen sekä vahvistusta työhyvinvointiin. Tavattavissasi on myös työpsykologi.

henkilöstö kulttuuri kulttuuriperintövirasto kulttuuripolitiikka kulttuurivirasto kultuuriperintö lausunto museoala selkiyttää Suomi talous virastouudistus virkamies yhdenvertaisuus