Hyvät kirjasto-, museo- ja kulttuuripalvelut ovat kunnalle tärkeä elinvoimatekijä, arvioi 86 prosenttia suomalaisista. Vähiten kulttuurimyönteisissä perussuomalaisissakin näin ajattelevien määrä on kasvanut selvästi viime vuosina. Kysely kertoo myös koronan pitkittymisen lisänneen kulttuurin kaipuuta.
Kulttuuri on kotipaikkakunnan vetovoimatekijä, johon tulee panostaa
Suomalaiset näkevät kulttuurin selkeästi oman kotipaikkakuntansa elinvoima- ja vetovoimatekijäksi, johon tulee panostaa. Näkemykset ovat pysyneet vuosikaudet vankan kulttuurimyönteisinä, kertoo Kantar TNS:n gallup.
Nyt keväällä tehdyn kyselyn mukaan neljän viidesosan (82 %) mielestä oman kotipaikkakunnan ”on panostettava hyviin kirjasto-, museo- ja kulttuuripalveluihin”.
Selkeä enemmistö (76 %) pitää kulttuuria kansalaisen peruspalveluna.
Valtaenemmistön (86 %) mielestä kyseessä on omalle kotipaikkakunnalle ”tärkeä elinvoimatekijä”.
Neljä viidesosa (80 %) kallistui sen kannalle, että ”hyvin toimivat kulttuuripalvelut ovat vetovoimatekijä, joka houkuttelee matkailijoita paikkakunnalle”.
Hyvät kulttuuripalvelut vaativat hyviä tekijöitä ja toteuttajia
Suurin osa suomalaisista tunnustaa myös sen, että hyvät kulttuuripalvelut vaativat hyviä tekijöitä ja toteuttajia.
Kun väitettiin, että ”laadukkaiden kulttuuripalvelujen tuottamisen edellytyksenä ovat koulutetut asiantuntijat”, useampi kuin kolme neljästä tutkimukseen osallistuneesta yhtyi ajatukseen.
Kulttuuriasenteet vaihtelevat puoluekannan mukaan
Vaatimus panostamisesta hyviin kirjasto-, kulttuuri- ja museopalveluihin on vahva kaikissa väestöryhmissä. Keskimääräistä useammin sen kuitenkin esittävät naiset, iäkkäät sekä kaupunkimaisessa ympäristössä asuvat.
Perussuomalaiset esittävät vaatimuksen lievemmin. Heistä keskimääräistä harvempi toivoo kotikunnan panostavan kulttuuripalveluihin.
Kulttuurimyönteisyyden ”syvimmän jakolinjan” voi sanoa kulkevan viher-vasemmiston ja perussuomalaisten välillä. Kokoomuksen ja keskustan kannattajat asettuvat välimaastoon.
Kulttuurimyönteisyys on lähes kaikilla tutkimuksen mittareilla pudonnut hieman edellisestä, vuoden 2019 gallupista.
Poikkeuksena ovat vastaukset elinvoimakysymykseen. Jonkin verran useampi totesi nyt hyvien kirjasto-, museo- ja kulttuuripalvelujen olevan omalle kotipaikkakunnalleen tärkeä elinvoimatekijä.
Erityisesti näkemys oli saanut huimasti lisää jalansijaa perusuomalaisten joukossa. Kun vuonna 2019 heistä 48 prosenttia oli jokseenkin tätä mieltä, tämän kevään mittauksessa näin ajattelevia oli 73 prosenttia. Myös vasemmistoliiton kannattajissa tämä näkemys oli vahvistunut entisestään.
- Ilahduttavaa on varsin vankka kulttuurimyönteisyys kaikissa puolueissa. Toivottavasti tämä lupaa vahvistuvia kuntien kulttuuri-, kirjasto- ja museopalveluita ympäri Suomen, arvioi toiminnanjohtaja Salla Luomanmäki Akavan Erityisaloista kuntavaalien alla.
- Myönteistä on myös se, että tunnistetaan osaamisen merkitys. Vain koulutetut ammattilaiset takaavat, että kunnissa on jatkossakin laadukkaat ja kehittyvät kirjasto-, kulttuuri- ja museopalvelut. Laatu ei synny itsestään, kunnon palvelut edellyttävät kunnon resursointia, Luomanmäki muistuttaa.
Kulttuurin kaipuu lisääntyi pandemian pitkittyessä
Koronasulkujen vaikutuksia kulttuurin kaipuuseen tutkittiin TNS Kantarin gallupin avulla sekä ensimmäisenä että toisena koronakeväänä. Pitkittynyt pandemia sai yhä useamman kaipaamaan kirjastoon, museoon, konserttiin ja kulttuuritapahtumiin.
Esimerkiksi museoiden ja konserttien kohdalla hyppäys on huomattava. Ensimmäisen koronasulun jälkeen museoon kaipasi erittäin paljon, paljon tai edes vähän 43 prosenttia. Toisena koronakeväänä näin vastanneiden määrä oli kivunnut 60 prosenttiin. Konserttien kohdalla vastaavat luvut olivat 52 prosenttia ja 67 prosenttia.
Kirjastoa kaivattiin eniten kumpanakin pandemiakeväänä. Tuoreimmassa mittauksessa 43 prosenttia suomalaisista tunsi paljon ja 74 prosenttia ainakin jonkin verran kaipuuta kirjastoon.
Tutkimusta varten haastateltiin yhteensä 1.007 henkilöä 26.2. – 5.3.2021 välisenä aikana. Aineisto kerättiin hyödyntäen Gallup Kanavaa. Kyseessä on Kantar TNS Oy:n kotitalouspaneeli, jossa erikseen rekrytoitu joukko vastaa kyselyihin viikoittain internetissä.
Tutkimuksen vastaajajoukko edustaa maamme 15 - 74 -vuotiasta väestöä pois lukien Ahvenanmaan maakunnassa asuvat. Tilastollinen virhemarginaali on keskimäärin 3,1 prosenttiyksikköä suuntaansa.
Tulokset ovat osa Kansalaisten käsitykset kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalveluista sekä hyvästä hallinnosta 2021 -tutkimusta, jota Kantar TNS on kulttuurin osalta tehnyt Akavan Erityisalojen toimeksiannosta vuodesta 2008.
Lisätietoja:
Salla Luomanmäki, toiminnanjohtaja, Akavan Erityisalat, puh. 040 700 7800, salla.luomanmäki@akavanerityisalat.fi
Jaakko Korpisaari, neuvottelupäällikkö, Akavan Erityisalat, puh. 040 777 9422, jaakko.korpisaari@akavanerityisalat.fi
Sakari Nurmela, tutkimusjohtaja, Kantar TNS Oy, puh. 040 578 5080, sakari.nurmela@kantar.com
Ajankohtaista
Jäsenblogi: Ikäsukupuolinen sensitiivisyys museossa
MALn jäsenblogissa julkaistaan kirjoituksia, joissa pohditaan ajankohtaisia aiheita – työelämästä, alasta, ammatista. Ensimmäisessä jäsenblogissa paneudutaan ikäsukupuoliseen sensitiivisyyteen museoissa.
Lue lisääMuseo- ja kulttuuriperintöalan ammattiliiton sääntömääräinen vuosikokous 14.5.2024
Museo- ja kulttuuriperintöalan ammattiliiton sääntömääräinen vuosikokous pidetään hybridikokouksena tiistaina 14. toukokuuta klo 16.00 alkaen. Jäsen, ilmoittauduthan kokoukseen 7.5. mennessä. Lämpimästi tervetuloa!
Lue lisääSuojattu: MALn vuosikokous – hallitushakijat esittelyssä!
Otetta ei näytetä, koska artikkeli on suojattu.
Lue lisääVastaa kyselyyn työstä vaikean historian parissa!
Museo- ja kulttuuriperintöalan ammattiliitto MAL ja Historioitsijat ilman rajoja Suomessa ry selvittävät historian parissa työskentelevien ammattilaisten kokemuksia vaikeiden historiallisten aiheiden käsittelystä museotyössä ja historiantutkimuksessa. Kyselyyn voi vastata 17.4.-12.5.2024 välisenä aikana.
Lue lisääKehysriihi: Kulttuurista leikkaamalla ei pelasteta Suomen taloutta
Kulttuuri- ja museoalan määrärahat ovat jälleen leikkausten kohteina. Kaavailtujen leikkausten osuus on valtion kokonaisbudjetissa marginaalinen, mutta niiden merkitys alan kasvulle, työllisyydelle ja saavutettavuudelle on valtava, sanovat Akavan Erityisalojen jäsenjärjestöt TAKU ja MAL.
Lue lisääJäsenten ääni kuuluviin – MALn jäsenblogi
MALn jäsenblogi on jäsenten oma kanava, jolla voi jakaa ajatuksia ajankohtaisista työelämän ilmiöistä. Aiheena voi olla monipuolisesti museo- ja kulttuuriperintöalan ammattilaisen tai alalle kouluttautuvan työelämään tai arkeen liittyvät kysymykset. Kaikki jäsenet ovat tervetulleita kirjoittamaan jäsenblogiin.
Lue lisääKiinnostaako museo- ja kulttuuriperintöalan edunvalvonta? Hae MALn hallitukseen!
Hallituksen jäsenenä olet jäsenistömme äänitorvi. Hallituksessa pääset näköalapaikalle käsittelemään museo- ja kulttuuriperintöalaa ravistelevia ajankohtaisia työelämä- ja yhteiskunnallisia kysymyksiä. Pääset sparraamaan edunvalvonta-asioita muiden hallituslaisten ja MALn toimihenkilöiden kanssa sekä myös osana laajemman ammattiyhdistysverkoston ja kattojärjestö Akavan Erityisalojen toimintaa.
Lue lisääYhdistelmätehtävät ovat kuntien kulttuurialan asiantuntija- ja esihenkilötehtävien ongelmana
Oripään kunta julkaisi rekrytointi-ilmoituksen, jossa haettiin alle 3 000 euron kuukausipalkalla kirjastonjohtajaa vastuunaan kirjasto-, museo- ja kulttuuritoimi, kunnan markkinointi, maahanmuuttotyö sekä hyvinvointilautakunnan esittelijän tehtävät. Rekrytointi kuvastaa yleistymässä olevaa yhdistelmätehtävien ongelmaa.
Lue lisääKulttuurista leikkaamalla ei pelasteta Suomen taloutta
Valtiovarainministeriö on julkaissut ehdotuksensa valtiontalouden kehyksiksi vuosille 2025–2028. Kulttuurin ja taiteen määrärahat ovat jälleen leikkausten kohteina. Kaavailtujen leikkausten osuus on valtion kokonaisbudjetissa marginaalinen, mutta niiden merkitys alan kasvulle, työllisyydelle ja saavutettavuudelle on puolestaan valtava.
Lue lisääNeuvottelut Kansallisgallerian työehtosopimuksesta alkoivat 28.2.
Kansallisgallerian työehtosopimus on voimassa 31. maaliskuuta saakka. Sopimuksen piiriin kuuluu noin 300 Kiasmassa, Ateneumissa ja Sinebrychoffin taidemuseossa työskentelevää henkilöä.
Kansallisgallerian työehtosopimuksesta neuvotellaan helmi–maaliskuussa.
- 1
- 2
- 3
- …
- 23
- Seuraava »