- Epäoikeudenmukainen palkkaus on museo- ja kulttuuriperintöalan vitsaus, joka alkaa jo opiskeluvaiheessa. Palkkojen korjaus on aloitettava harjoittelupalkoista ja katkaistava pienten palkkojen perinne. Uusi kunta-alan palkkaohjelma onneksi korjaa tilannetta kunnissa, Museoalan ammattiliitto sanoo.
Museoalan ammattiliitto MAL haluaa korjauksen museoalan harjoittelupalkkoihin.
- Moni museoalan opiskelija joutuu tekemään opintoihinsa kuuluvat työharjoittelut palkatta. Varsinkin ammattikorkeakouluissa palkattomat harjoittelut mielletään ennemmin säännöksi kuin poikkeukseksi. Näin luodaan pohja ”alipalkkauralle”, joka jatkuu eläkeikään saakka, sanoo Museoalan ammattiliiton toiminnanjohtaja Katariina Mäkelä.
- Kuluneen kevään aikana kunta-alan työriita nostatti laajaa keskustelua, ja eri alipalkkaryhmät ovat oikeutetusti nostaneet esille huonon palkkatasonsa. Tässä alipalkattujenkin vertailussa museoala edustaa pohjalukemia: ylemmän korkeakoulututkinnon edellyttävän tehtävän keskipalkka kuntasektorilla oli viimeisimmän tilaston mukaan 2 853 euroa kuukaudessa. Yksityisissä museoissa palkat ovat vielä pienemmät, Mäkelä huomauttaa.
Museoalan ammattiliitto on alan edunvalvojana nostanut esiin museo- ja kulttuuriperintötyön vaatiman asiantuntijuuden ja palkkauksen välistä räikeää ristiriitaa. Touko-kesäkuussa MAL julkaisi museoalan asiantuntijoiden omakohtaisia kertomuksia Lakkotarinoita-kampanjassa.
Kunta-alalle allekirjoitettiin 8.6. uudet kolmivuotiset työ- ja virkaehtosopimukset sekä viiden vuoden palkkaohjelma. Museoalan ammattiliitto MAL ja sen kattojärjestö Akavan Erityisalat pitivät välttämättömänä palkkaohjelmaa, jolla korjataan alipalkattujen asiantuntija-ammattien palkkausta kuntasektorilla.
- Palkkaohjelman tarvetta olemme ajaneet sitkeästi usean vuoden ajan ja olemmekin iloisia, että vihdoin saamme parannettua edes kunta-alan asiantuntijoidemme palkkausta, Katariina Mäkelä sanoo.
Palkattoman harjoittelun kautta alipalkattuun asiantuntijatehtävään
Museoalan ammattiliitto tuo esiin, että alipalkkauksen ensi askeleet otetaan jo alan opiskeluvaiheessa, jolloin perinne ja kirjoittamaton sääntö on, ettei harjoittelusta tarvitse maksaa palkkaa.
- Korkeakouluharjoittelijoiden odotetaan suorittavan jopa usean kuukauden mittaisia, asiantuntijatason tehtäviä sisältäviä ja opintojen loppuvaiheeseen sijoittuvia harjoittelujaksoja ”opintopistepalkalla”, sanoo projektityöntekijä Maija Talja Museoalan ammattiliitosta.
- Käsitykset työelämästä alkavat vääristyä heti alkuunsa, kun museoalan tulevien ammattilaisten ura alkaa työlainsäädännön ja työehtosopimusten ulkopuolelle sijoittuvista palkattomista harjoitteluista. Niistä on luontevaa jatkaa alipalkattuihin asiantuntijatehtäviin.
- Harjoittelijoiden haavoittuvaa asemaa käytetään hyväksi. Koska tulijoita harjoittelijoiksi on, työnantajat katsovat, ettei tarvitse maksaa. Peräänkuulutamme vastuullisuutta työnantajilta, Talja ja Mäkelä sanovat.
Akavan Erityisalojen ammattijärjestöjen suositus on, että harjoittelusta maksetaan aina palkkaa. Jotta harjoittelut kerryttäisivät työttömyysturvaa, tulee palkkauksen olla vähintään 1 283 euroa kuukaudessa (2022).
Alan arvostuksen tulee näkyä palkkauksessa
Museoalan korkeakoulutetut asiantuntijat ovat vastuussa kulttuuriperinnön säilymisestä ja välittymisestä tuleville sukupolville. Jotta museot pystyisivät täyttämään yhteiskunnallisen tehtävänsä, ne tarvitsevat osaavia, koulutettuja asiantuntijoita nyt ja tulevaisuudessa.
Museotyö ansaitsee arvostusta, jonka tulee näkyä myös palkkauksessa. Yksi askelma matkalla ylös palkkakuopasta on alan sisäinen asennemuutos. Tarjoamalla opiskelijoille palkallisia harjoittelujaksoja museoalan työnantajat osoittavat, että alan asiantuntijat ovat oikeudenmukaisen palkan arvoisia myös tulevaisuudessa. Museoalan opiskelijat ovat kulttuuriperinnön tulevia asiantuntijoita, joilla on paljon annettavaa työelämälle jo ennen valmistumistaan.
Museoalan ammattiliitto MAL julkaisee syksyllä 2022 museoalan harjoittelukyselyyn pohjautuvan ohjeistuksen hyvään museoharjoitteluun. Ohjeistuksen tarkoituksena on jakaa hyviä käytäntöjä onnistuneeseen museoharjoitteluun niin harjoittelijoiden, harjoittelupaikkojen kun korkeakoulujen näkemyksiin pohjautuen.
Lisätietoja:
Katariina Mäkelä, toiminnanjohtaja, Museoalan ammattiliitto MAL, p. 040 774 7620, katariina.makela@museoalanammattiliitto.fi
Maija Talja, projektityöntekijä, Museoalan ammattiliitto MAL, p. 040 838 0739, maija.talja@museoalanammattiliitto.fi
Kuntasektorin uudesta sopimuksesta lisätietoja:
Jaakko Korpisaari, neuvottelupäällikkö, Akavan Erityisalat, p. 040 777 9422, jaakko.korpisaari@akavanerityisalat.fi
Artikkelikuva:
Alipalkka-mielenilmaus Senaatintorilla Helsingissä 5.4.2022. Kuva: Pekka Rousi
Ajankohtaista
Amos Rexin tapaus herättää huolta museoalan henkilöstöpolitiikan suunnasta
Amos Rexin tilanne on mediatietojen perusteella arvioituna poikkeuksellinen suomalaisella museo- ja kulttuuriperintöalalla. Tapaus nostaa esiin vakavia kysymyksiä työntekijöiden kohtelusta, henkilöstöpolitiikasta ja alan osaamisen turvaamisesta tulevaisuudessa.
– Kulttuuriperintöalalle ei tarvita irtisanoutumispaketteihin nojaavaa henkilöstöpolitiikkaa.
Museologian merkitys museoammattilaisille
Museologian tulevaisuus -seminaarissa Museo- ja kulttuuriperintöalan ammattiliitto MAL ry:n toiminnanjohtaja Katariina Mäkelän puheessa luotiin katsaus museologian oppiaineeseen Suomessa ja sen merkitykseen alan ammattilaisille. MAL on yksi Jyväskylän yliopiston museologian apulaisprofessuurin taloudellisista tukijoista.
Kokoelmien parissa työskentelevä, hae syksyn työnohjausryhmään — tarjoamme vertaistukea ja oppimisen iloa!
Kokoelman parissa työskentelevä, kaipaatko vertaistukea ja vertaisoppimista? Hae jäsenistämme koottavaan kokoelma-ammattilaisten työnohjausryhmään syksyllä 2025.
Mielipidekirjoituksemme Helsingin Sanomissa: Historian käsittely ei ole ongelmatonta Suomessakaan
Demokraattisessa yhteiskunnassa on tärkeä huolehtia siitä, että museoihin ja historiantutkijoihin ei kohdistu poliittista painostusta eikä tutkimusrahoitusta ohjata poliittisin perustein, kirjoittavat MAL:n järjestökoordinaattori Tuulia-Tuulia Tummavuori ja Historioitsijat ilman rajoja -yhdistyksen pääsihteeri Heta Hedman.
Mielipidekirjoituksemme Aamulehteen: Kulttuuripalvelujen vaikutus ihmisten arkeen on valtava – Ne synnyttävät hyvinvointia
Tampereen yt-neuvottelut eivät saa vaarantaa peruspalvelua, kirjoittavat toiminnanjohtajat Jussi Näri, Nea Leo ja Katariina Mäkelä.
Akavan Erityisalojen terveiset budjettiriiheen: Kansalaisten hyvinvoinnista ei pidä enää leikata
Akavan Erityisalat vaatii budjettiriihen päätöksiltä tasapuolisuutta. Kansalaisten sivistys- ja hyvinvointipalveluja uhkaavia lisäleikkauksia ei tule toteuttaa.
Museo- ja kulttuuriperintöalan ammattiliitto on huolissaan Gazassa yhä jatkuvasta kriisistä
Museo- ja kulttuuriperintöalan ammattiliitto on huolissaan Gazassa yhä jatkuvasta kriisistä
Pitkittynyt kriisi on äärettömän epäinhimillinen. Väkivalta ja raakuudet täytyy saada loppumaan. Inhimillisen hädän lisäksi olemme huolissamme kulttuuriperinnön tilasta.
Kannanotto: Vaikeata historiaa pitää voida käsitellä museoissa
Museoita koskeva poliittinen ohjaus on noussut keskusteluun presidentti Trumpin hallinnon ilmoitettua USAn julkisia museoita koskevista ”puhdistuksista”.
– Uutiset Yhdysvalloista pöyristyttävät. On varmistettava, etteivät vastaavat museoita koskevat sensuuripyrkimykset leviä Suomeen.
Lausuntomme hallituksen esitykseen työsopimuslain muuttamisesta
Museoviraston julkaiseman museotilaston mukaan noin 15 prosenttia kokoaikaisesta museoammatillisesta henkilöstöstä työskentelee määräaikaisessa työsuhteessa. Huomionarvoista on, että meidän alallamme on jo nyt ollut huomattavasti enemmän määräaikaisuuksien ketjuttamisia kuin muilla korkeasti koulutetuilla verrokkialoilla.
Työsuojeluverkosto: Liukuva työaika ja saldokäytännöt? Kysely, käy vastaamassa!
Museoalan työsuojeluverkoston pieni kesäkysely kartoittaa alan käytäntöjä liukuvan työajan ja saldokäytäntöjen suhteen. Käy vastaamassa!
- « Edellinen
- 1
- 2
- 3
- 4
- …
- 29
- Seuraava »