Museoalan harjoittelijan on saatava työstään palkkaa ja tehtävien tulee olla ammatillisesti mielekkäitä, linjaa Museoalan ammattiliitto tuoreessa harjoittelijasuosituksessaan. Liiton kyselyn mukaan vain joka toinen alan yliopisto-opiskelija ja joka neljäs ammattikorkeakouluopiskelija saa palkallisen harjoittelupaikan.
Museoalan ammattiliitto MAL on julkaissut raportin museoalan harjoittelukyselyiden tuloksista sekä siihen perustuvat hyvän museoharjoittelun suositukset.
- Teimme suositukset, koska opiskelijoita käytetään edelleen väärin ilmaistyövoimana. Viime päivinä museoalalla on keskusteltu paljon opiskelijoiden tekemästä palkattomasta työstä etenkin erilaisten tapahtumien järjestämisessä. Palkattomuus nakertaa osaltaan myös alan palkkakehitystä, toteaa toiminnanjohtaja Katariina Mäkelä Museoalan ammattiliitosta.
Kyselytuloksista paljastui selkeitä ongelmia harjoitteluiden palkkauksessa. Kyselyn tulosten perusteella vain joka toinen yliopisto-opiskelija ja joka neljäs ammattikorkeakouluopiskelija saa palkallisen harjoittelupaikan.
- Museoalan korkeakouluopinnoissa harjoittelut ovat usein pakollinen osa tutkintoa, joten tilanne on huolestuttava. Tilanne koetaan epäoikeudenmukaiseksi varsinkin ammattikorkeakouluopiskelijoiden parissa, sillä heillä ei ole mahdollisuutta saada oppilaitokseltaan harjoittelutukiseteliä kattamaan palkkakuluja. Harjoittelutuki on usein edellytys palkallisen harjoittelupaikan saamiselle, kertoo kyselyiden analyysista vastannut projektityöntekijä Maija Talja.
Kyselyssä nousi esille tilanteita, joissa opiskelija koki harjoittelunsa olleen edullinen vaihtoehto työntekijän palkkaamiseksi. MAL haluaa muistuttaa, että harjoittelu poikkeaa luonteeltaan tavallisesta työsuhteesta. Harjoittelun tarkoitus on mahdollistaa ammatillinen kehittyminen, ja harjoittelun aikaisten työtehtävien tulee tukea ensisijaisesti opiskelijan oppimistavoitteita.
Toinen selkeä kyselyaineistoissa esiin tullut ongelma palkattomuuden lisäksi oli puutteet harjoitteluista tehdyissä sopimuksissa, joista osa oli tehty vain suullisesti.
- Pelkkä suullinen sopiminen ei ole suositeltavaa, sillä silloin harjoittelijan asema ristiriitatilanteissa on heikko. Myös harjoittelupaikka hyötyy kirjallisesta sopimisesta, sillä se kirkastaa eri osapuolten vastuut kuten harjoittelijan vakuutusturvan, kertoo Museoalan ammattiliiton opiskelijatoiminnasta vastaava järjestökoordinaattori Tuulia-Tuulia Tummavuori.
Kun harjoittelu on palkallinen, solmitaan harjoittelijan ja työpaikan välinen työsopimus. Tämän lisäksi on suositeltavaa solmia erillinen harjoittelusopimus, jossa sopijaosapuolina ovat harjoittelija, oppilaitos ja harjoittelupaikka. Mikäli harjoittelu on palkaton, laaditaan ainoastaan harjoittelusopimus.
- Alan opiskelijat toivovat harjoittelultaan paitsi palkkaa, myös monipuolisia museoammatillisia tehtäviä, jotka ovat merkityksellisiä työnantajaorganisaation toiminnan kannalta, toteaa Tummavuori.
Kyselyn tulosten perusteella onnistuneen harjoittelukokemuksen muodostavat mielekkäät työtehtävät, harjoittelujakson palkallisuus ja riittävän pitkä kesto, hyvin toteutettu harjoittelun aikainen ohjaus sekä kokemus työyhteisöön kuulumisesta.
Erityisen tärkeää on kiinnittää huomiota harjoittelun työtehtäviin. Jos esimerkiksi museon avoinnapito tai tutustumisluontoiset tehtävät korostuvat harjoittelussa, harjoittelu koetaan puutteelliseksi.
- Alan opiskelijat toivovat harjoittelultaan paitsi palkkaa, myös monipuolisia museoammatillisia tehtäviä, jotka ovat merkityksellisiä työnantajaorganisaation toiminnan kannalta, toteaa Tummavuori.
***
Museoalan ammattiliitto MAL ry toteutti museoalan harjoittelukyselyt touko-kesäkuussa 2021. Kyselyiden tavoitteena oli kartoittaa museo- ja kulttuuriperintöalan harjoittelujen nykytilaa sekä asioita, jotka vaikuttavat onnistuneen tai puutteellisen harjoittelukokemuksen muodostumiseen. Kokonaisvaltaisen kuvan saamiseksi laadimme erilliset kyselyt harjoittelijoille, museoalan organisaatioille sekä korkeakouluille. Harjoittelijoiden kyselyyn saimme vastauksia 84 kappaletta, museoiden kyselyyn 18 kappaletta ja korkeakoulujen kyselyyn seitsemän kappaletta.
Lisätiedot:
Järjestökoordinaattori Tuulia-Tuulia Tummavuori, 040 554 7983, tuulia-tuulia.tummavuori@museoalanammattiliitto.fi
Toiminnanjohtaja Katariina Mäkelä, 040 774 7620, katariina.makela@museoalanammattiliitto.fi
Ajankohtaista
Museoalan ammattiliitto vaatii museoalan palkkatason korjaamista harjoittelupalkoista alkaen
Epäoikeudenmukainen palkkaus on museo- ja kulttuuriperintöalan vitsaus, joka alkaa jo opiskeluvaiheessa. Palkkojen korjaus on aloitettava harjoittelupalkoista ja katkaistava pienten palkkojen perinne. Uusi kunta-alan palkkaohjelma onneksi korjaa tilannetta kunnissa, Museoalan ammattiliitto sanoo.
Kesäkuun uutiskirje julkaistu!
Kesäkuun jäsentiedote on kilahtanut juuri äsken jäsenten sähköposteihin. Nyt kannattaa lukea: aiheina mm. etätyökysely ja kesän kulttuuriliput!
Huomio yhdenvertaisuuteen työelämässä
Yhdenvertaisuudella tarkoitetaan sitä, että kaikki ihmiset ovat samanarvoisia. Sukupuoli, ikä, etninen tai kansallinen alkuperä, kansalaisuus, kieli, uskonto tai muu vakaumus, mielipide, vamma, terveydentila, seksuaalinen suuntautuminen tai mikään muukaan henkilöön liittyvä syy ei tee meistä eriarvoisia eikä oikeuta muita huonompaan kohteluun. Syrjintäperusteet on kirjattu myös lakiin.
Kunta-alalle hyvätasoinen sopimus
Kunta-alalle on allekirjoitettu uudet kolmivuotiset työ- ja virkaehtosopimukset ja viiden vuoden palkkaohjelma. Sopimuksissa ovat mukana työnantaja Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT, Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ja Julkisen alan unioni JAU (JHL ja Jyty). Sote ry (Tehy ja Super) ei ole mukana sopimuksessa.
Lakkotarinoita-kampanja antoi äänen museotyön asiantuntijoille
MAL julkaisi touko-kesäkuun aikana seitsemän lakkotarinaa, joissa museoammattilaiset kertoivat, miksi osallistuivat tai tukivat kunta-alan lakkoa. Tarinoiden näkökulmat olivat monilta osin yhtenevät. Kulttuuriperinnön asiantuntijat ansaitsevat oikeudenmukaisen korvauksen tekemästään arvokkaasta työstä.
Museo- ja kulttuuriperintöalan etätyökysely käynnissä
Viime vuosina työn tekemisen murros on uudistanut tapaa tehdä töitä kaikilla aloilla. Uudet työn tekemisen mallit ovat alkaneet vakiinnuttaa paikkaansa myös museoalalla. Tässä kyselyssä kartoitamme etä- ja hybridityön nykytilaa ja tulevaisuutta museo- ja kulttuuriperintöalan tehtävissä. Toivomme kyselyyn vastauksia monipuolisesti alan eri työkentillä ja eri asemissa työskenteleviltä henkilöiltä.
Kunta-alalle neuvottelutulos
JUKO, JAU ja KT ovat saavuttaneet kunta-alan neuvottelutuloksen. Sopimuksen sisällöstä kerrotaan, jos kaikkien järjestöjen hallinnot hyväksyvät neuvottelutuloksen. JUKOn neuvottelukunnat ja hallitus kokoontuvat tiistaina 7. kesäkuuta. Akavan Erityisalojen hallinto käsittelee neuvottelutulosta osaltaan tänään maanantaina.
Lakkotarinoita-kampanja 2022: ”On todella tärkeää taistella misinformaatiota vastaan ja tuottaa oikeaa tietoa”
Korkeasti koulutettu museo- ja kulttuuriperintöalan asiantuntija ansaitsee oikeudenmukaisen palkan. Jotta alalla olisi jatkossakin tekijöitä, jotta kulttuuriperintömme ei tulisi uhatuksi. Julkaisemme keräämiämme lakkotarinoita.
Lakkotarinoita-kampanja 2022: ”Konservaattori asiantuntijana ja museotyön moniosaajana”
Korkeasti koulutettu museo- ja kulttuuriperintöalan asiantuntija ansaitsee oikeudenmukaisen palkan. Jotta alalla olisi jatkossakin tekijöitä, jotta kulttuuriperintömme ei tulisi uhatuksi. Julkaisemme keräämiämme lakkotarinoita.
Tärkeä osa minua -kampanja kertoo ammatti-identiteetin merkityksestä
Tärkeä osa minua -kampanjassa Akava jäsenjärjestöineen etsi ja jakoi tarinoita ammatti-identiteetin muodostumisesta ja merkityksestä.
- « Edellinen
- 1
- …
- 14
- 15
- 16
- 17
- 18
- …
- 29
- Seuraava »