Jäsenblogi: Museoalan tulevaisuus megatrendien valossa
30.4.2026 – MALn jäsenblogi 2/2026
MALn jäsenblogissa jäsenemme kirjoittavat ajankohtaisista havainnoistaan ja ajatuksistaan työelämästä. Vuoden 2026 toisessa jäsenblogissa kirjoittaja pohtii museoalan tulevaisuutta megatrendien valossa:
Suomen itsenäisyyden juhlavuoden rahasto SITRA julkisti alkuvuodesta vuoden 2026 megatrendit. Verkossakin julkaistussa Megatrendit 2026 -selvityksen mukaan meidän on Suomessa reagoitava ja varauduttava etenkin neljään eri kehityskulkuun. Blogissa omia ajatuksiani esitettyihin kehityskulkuihin.
Megatrendit 2026 ja museoala
Suomen itsenäisyyden juhlavuoden rahasto SITRA julkisti alkuvuodesta vuoden 2026 megatrendit. Minulla oli mahdollisuus osallistua yhteen lukuisista kisakatsomoista Rauman merimuseossa ja keskustella kuulemastani kollegojen kanssa heti tuoreeltaan. Esityksen jälkeen meitä raumalaisia puhututti aina ajankohtaisten ympäristökysymysten lisäksi erityisesti väestörakenteen muutokset ja sen vaikutukset meihin museoissa.
Museoissa ei eletä enää lintukodossa eikä puhuta suojatyöpaikoista vaan reagoidaan ympäröivään todellisuuteen siinä missä muutkin toimijat.
Huoli on kova ja todellinen ja vauhti totisesti kiihtyy, muuallakin kuin Matin ja Tepon hittibiisissä. Museoissa ei eletä enää lintukodossa eikä puhuta suojatyöpaikoista vaan reagoidaan ympäröivään todellisuuteen siinä missä muutkin toimijat. Pakkohan se on. Verkossakin julkaistussa Megatrendit 2026 -selvityksen mukaan meidän on Suomessa reagoitava ja varauduttava etenkin neljään eri kehityskulkuun, joista tässä omia ajatuksiani.
Suuntana pitkäikäisten yhteiskunta
Sitran mukaan tarvitaan ylisukupolvista oikeudenmukaisuutta, aktiiviseen vanhuuteen ja sukupolvien väliseen yhteiseloon panostamista sekä monimuotoisuuden näkemistä voimavarana.
Oman museourani alkuvuosina ja museolehtorina toimiessani muistan kuinka painotettiin lasten ja nuorten (tulevaisuuden museokävijöiden) kanssa toimimista. Museopedagogia oli opaskierrosten ja työpajojen suunnittelemista ja toteuttamista niillä resursseilla mitä oli saatavilla. Nyt puhutaan yleisötyöstä, jota kohdennetaan kaikkiin ikäluokkiin ja erityisryhmiin. Muistan kuinka vitsailimme Salon Veturitallin alkuaikoina hard core -opaskierrosten järjestämisestä ja rooliasuihin pukeutumisestä. Ja mitä tehdään tänään: queer-opastukset ja vaikkapa tampereenkieliset taidemuseokierrokset ovat jo arkipäivää! Tai että työtovereina on tänä päivänä maahanmuuttajia, muunsukupuolisia ja kaikenlaisten vähemmistökulttuurien edustajia. Ja hyvä niin.
Muistan kuinka vitsailimme Salon Veturitallin alkuaikoina hard core -opaskierrosten järjestämisestä ja rooliasuihin pukeutumisestä. Ja mitä tehdään tänään: queer-opastukset ja vaikkapa tampereenkieliset taidemuseokierrokset ovat jo arkipäivää!
Olemme avarakatseisia, suvaitsevaisia ja kaikin tavoin avoimia ja oppivaisia. Iso haaste meillä kaikilla tulee olemaan - ja kaikilla sektoreilla - ikäihmisten kasvava (ja vaativa) joukko. Aktiiviset ikäihmiset ovat tottuneita kulttuurin kuluttajia ja vaativia asiakkaita. Lisäksi iän tuomat fyysiset haasteet asettavat myös meille museoille paineita lisätä valaistusta, suurentaa näyttelytekstejä ja tehdä tiloista kaikin tavoin saavutettavampia. Haasteet ovat suuria myös taloudellisesti: ajatelkaapa vain vaikka maailmanperintökohde Vanhan Rauman katuja ja museorakennuksia, joihin ei ihan helposti lisäillä luiskia, hissejä tai nostimia. Mutta eipä niitä näy Venetsian kaduillakaan!
Muutaman kollegan kanssa visioimme jo vuosia sitten eläköityvämme arvokkaasti ja perustavamme täyden palvelun vanhainkodin, jossa niin sanotut saavutetut edut ja tutut tavat säilyisivät. Suunnittelimme tyylikästä hoivakotia fine dining -tasoisine keittiöineen ja hauskoine iltamineen. Mietimme jo kuinka invataksi kuljettaisi meitä eläkeelle siirtyneitä museonjohtajia näyttelyiden avajaistilaisuuksista toisiin, kuohuviinilasinpidike rollaattorissa tiukasti kiinni!
Suunnittelimme tyylikästä hoivakotia fine dining -tasoisine keittiöineen ja hauskoine iltamineen. Mietimme jo kuinka invataksi kuljettaisi meitä eläkkeelle siirtyneitä museonjohtajia näyttelyiden avajaistilaisuuksista toisiin, kuohuviinilasinpidike rollaattorissa tiukasti kiinni!
Maailmanjärjestyksen murros mittaa demokratian voiman
Demokratia vaatii nyt sitoutumista sen puolustamiseen ja uudistamiseen. Mahdollisuuksia löytyy muun muassa demokratiainnovaatioista ja kestävien informaatioympäristöjen rakentamisesta. Ihminen on sosiaalinen eläin ja haluaa vaikuttaa omiin elinoloihinsa. Osallistumisesta ja osallistamisesta on tehty nykymaailmassa yhä yleisempää ja aina vaan helpompaa. On itsetuntoa kohottavaa olla mukana vaikuttamassa asioihin, jotka kokee itselle tärkeäksi. On kuitenkin haastavaa olla kehityksessä mukana, omaksua uudet vaikutusmahdollisuudet, kanavat ja tavat ilman apua tai että se vie mennessään kuin Liisan kaninkoloon.
Demokratialla on myös kääntöpuolensa. Digitaalinen maailma ja helpot kanavat mahdollistavat välittömän vaikuttamisen, myös negatiivisessa mielessä. Pieniinkiin asioihin puututaan helposti, sanoitetaan asiat huolimattomasti ja aikaansaadaan iso haloo ja mielipaha. Hitaalla ja mietityllä viestimisellä on ollut puolensa, asiat ovat olleet harkittuja eikä suusta ole voinut päästää mitä tahansa - on ollut aikaa reagoida.
Keskustelin äskettäin (yliopisto)koulumaailman edustajan kanssa, joka kertoi nykyopiskelijoissa huomatun yleistyvän piirteen: kielikellot ovat palanneet kouluihin! Pienistäkin asioista mennään välittömästi antamaan palautetta korkeimmalle mahdollisimmalle taholle organisaatiossa, oli sitten kyse opetuksen tasosta tai siitä että opetushenkilöstöä on nähty paikallisessa ravintolassa - vapaa-ajallaan! Myös kielenkäytöstä, puheen sävystä tai vääristä termeistä tullaan kerkeästi huomauttelemaan. Opettaja tai esimies ei enää nauti “lähes jumalan asemasta” tai edes jonkinasteisesta kunnioituksesta. Resilienssi puuttuu?
Johtaako tämä kaikki äärimmäiseen varovaisuuteen, sensurointiin ja lopulta rohkeuden puutteeseen ja luovuuden vähenemiseen? Missä ovat tulevaisuuden hätkähdyttäjät: ARS, Metaxis tai Marko Suomen pitsipenis-näyttelyt, jos ei palautteen pelossa enää uskalleta kokeilla?
Ympäristökriisi pakottaa sopeutumaan ja uudistumaan
On lisättävä - eikä heikennettävä - luonnon elinvoimaa. On myös sopeuduttava siihen mitä on jo tapahtunut. Kiertotalous ja kierrättäminen on meille museoissa jo arkipäivää. Lajittelemme sujuvasti jätteet eri lokeroihinsa ja jäteastioihin myös museoissa. Näyttelyrakenteet tehdään kierrätysmateriaaleista ja hankitaan, jos mahdollista, valmiiksi käytettyinä. Tässä me olemme museoalalla aika hyviä! Eikä ehkä vähiten sen vuoksi että määrärahat useimmissa museoissa ovat sangen rajalliset. On pakko käyttää vanhaa ja keksiä miten nyhjätä lähes tyhjästä.
Myös luonnossa tapahtuvat muutokset saavat usein museoissa huomion näyttelyissä, niin luonnon-, kulttuuri- kuin taidemuseoissakin. Kuvilla, esineillä ja dokumenteilla kerrotaan tarinoita laajoille yleisölle, kasvatetaan ja opetetaan koko ajan. Historia opettaa. Monissa museoissa on myös hiljennetty tahtia, pidennetty näyttelyaikoja ja kevennetty kuormaa.
Kuka olisi vielä pari vuosikymmentä sitten kuvitellut ajavansa sähköpyörällä tai sähköautolla töihin?
Museorakennusten ja näyttelyiden energiankulutusta ja hiilijalanjälkeä seurataan ja uusia keinoja kehitetään kaikilla rintamilla. Kuka olisi vielä pari vuosikymmentä sitten kuvitellut ajavansa sähköpyörällä tai sähköautolla töihin?
Tekoäly mullistaa yhteiskunnan perustaa
Voimme muun muassa parantaa tuottavuutta ja tuoda kilpailuetua, mutta tekoälyn käyttöönotto on tehtävä vastuullisesti ja näkemyksellisesti.
Tekoäly on tullut lähes huomaamatta jokapäiväiseen työpäivään. Pikavauhtia. Tiedonhaussa ja käännöstöissä apu on jo arkipäivää ja onhan se nyt kätevää! Itseäni nauratti taannoin koulutustilaisuuden vetäjän suunnaton into antaa kaikki palaverimuistiot tekoälyn hoidettavaksi tai tutkimusaineiston vertailut ja yhteenvedot koostettavaksi tuosta noin vaan. Varsinkin kun, ainakin käännöksiä tehdessäni olen huomannut (vielä kouluttamattoman) tekoälyn olevan tuiki tietämätön ainakin suomalaisten etunimien sukupuolisuudesta. Saatikka että tekoäly ymmärtäisi kirjoitettua raumankielistä tekstiä!
Olen itse science fictionin suuri ystävä ja Star Trekin maailma on minulle unelmieni täyttymys ja malli tulevaisuudelle. Tekisin mielelläni tulevaisuuden museotyötä USS Enterpricen kaltaisella aluksella, jossa työtehtävä on juuri sinulle räätälöity juuri siinä missä olet parhaimmillasi ja osaavin.
Tekisin mielelläni tulevaisuuden museotyötä USS Enterpricen kaltaisella aluksella jossa työtehtävä on juuri sinulle räätälöity juuri siinä missä olet parhaimmillasi ja osaavin.
Menisin rohkeasti sinne missä ei ole kukaan vielä käynyt ja tutkisin käymättömiä korpimaita mitä parhaimmassa seurassa mitä hienoimmilla apuvälineillä. Silti, ainakin sarjaa pitkään seuranneena, ensimmäinen kontakti on aina niin sanotusti inhimillinen, face to face eikä siinä paljon tekoäly auta.
Hienoin koskaan näkemäni jakso lienee Star Trek The Next Generation: Darmok (Season 5, Episode 2), jossa toiseen kulttuuriin tutustuminen käydään kokonaan vertauskuvin, joita kenen tahansa vieraan on vaikea ymmärtää. Jakso käy hyvin oppitunnista myös ihmisten väliseen kommunikaatioon, ihan vaikka meillä täällä Suomessa.
Kirjoittaja: Taina Myllyharju, museointendentti, FM, tulevaisuudentutkija, Rauman taidemuseo.
* * * *
Kirjoitus kuuluu MALn jäsenblogi -sarjaan. Blogikirjoitukset ovat itsenäisiä tekstejä eivätkä täten edusta MALn virallista näkemystä tai kantaa.
Haluatko sinä kirjoittaa Jäsenblogiin? Lue lisää täältä.
Ajankohtaista
Kulttuurista leikkaamalla ei pelasteta Suomen taloutta
Valtiovarainministeriö on julkaissut ehdotuksensa valtiontalouden kehyksiksi vuosille 2025–2028. Kulttuurin ja taiteen määrärahat ovat jälleen leikkausten kohteina. Kaavailtujen leikkausten osuus on valtion kokonaisbudjetissa marginaalinen, mutta niiden merkitys alan kasvulle, työllisyydelle ja saavutettavuudelle on puolestaan valtava.
Neuvottelut Kansallisgallerian työehtosopimuksesta alkoivat 28.2.
Kansallisgallerian työehtosopimus on voimassa 31. maaliskuuta saakka. Sopimuksen piiriin kuuluu noin 300 Kiasmassa, Ateneumissa ja Sinebrychoffin taidemuseossa työskentelevää henkilöä.
Kansallisgallerian työehtosopimuksesta neuvotellaan helmi–maaliskuussa.
Helmikuun uutiskirje julkaistu!
Helmikuun jäsentiedote on lähetetty jäsenille sähköpostiin 23.2. Olethan saanut omasi? Aiheina muun muassa uudet jäsenedut eli MALn jäsenaamut ja työhyvinvointia tukeva palvelu eli lainattava äänenvahvistin.
Suomi tarvitsee antiikintutkimustaan
MAL:n hallituksen jäsen Uula Neitola avaa kirjoituksessaan antiikintutkimuksen merkitystä ja asemaa tieteenalana Suomessa – sekä syitä sille, miksi antiikin kulttuuriperinnön tutkimusta ja opetusta on uhannut alasajo useissa suomalaisissa yliopistoissa. Museo- ja kulttuuriperintöalan ammattiliitto MAL ry asettuu tukemaan Antiikintutkimuksen verkoston ja Helsingin yliopiston antiikintutkimuksen opiskelijoiden ainejärjestö Symposion ry:n tavoitetta säilyttää antiikin materiaalisen kulttuurin opetus Suomessa.
Lausuntomme hallituksen esitykseen työttömyysturvalain muuttamisesta
Ansiopäiväraha on tarkoitettu väliaikaiseksi taloudelliseksi tueksi työnhakijan työttömyysjaksoille. Museo- ja kulttuuriperintöalalla, kuten niin monella naisvaltaisella alalla, palkkataso on matala. Palkasta ei pysty säästämään eikä siten varautumaan mahdollisiin työelämäkatkoksiin. Työttömyysturva on nimenomaan turva työttömyyden ajalle.
Lausuntomme vientivetoista työmarkkinamallia ja sovittelujärjestelmän kehittämistä koskeviin hallitusohjelmakirjauksiin
Jos maan hallitus vahvistaa lain vientivetoisesta työmarkkinamallista, palkkaerojen kaventaminen ja
poistaminen tulee jatkossa mahdottomaksi julkisella sektorilla ja myös yksityisen sektorin
alipalkatuilla aloilla.
MAL on mukana Akavan vastatoimissa
MAL on Akavan Erityisalojen jäsenenä mukana keskusjärjestö Akavan ulosmarsseissa 6.2.2024 Helsingissä, Turussa ja Tampereella. Ulosmarsseilla vaadimme maan hallitusta palaamaan suomalaiselle neuvottelujen tielle ja etsimään tasapainoisempia vaihtoehtoja työelämäheikennyksille.
Mielipidekirjoituksemme Keskisuomalaiseen: Kuntatalous ei pelastu kulttuuria leikkaamalla
Kulttuuri-, museo- ja kirjastopalvelut ovat tärkeitä kaupunkilaisten hyvinvointia ja osallistumista edistäviä palveluja, joista leikkaaminen on lyhytnäköistä eikä pelasta vaikeaan tilanteeseen ajautunutta kuntataloutta.
Lausuntomme aikuiskoulutustuen ja vuorotteluvapaan lakkauttamisesitykseen
Voimassa olevaan museopoliittiseen ohjelmaan on kirjattu, että museotyö on moniammatillista ja vahvasti verkottunutta niin kotimaassa kuin kansainvälisestikin. Museoalan vahvuutena nähdään työntekijöiden korkea osaamisen taso, johon näyttelytoiminnan, kokoelmatyön, yleisötyön sekä tieto- ja asiantuntijapalveluiden laatu perustuu ja tätä osaamista halutaan ylläpitää ja kehittää.
- « Edellinen
- 1
- …
- 7
- 8
- 9
- 10
- 11
- …
- 30
- Seuraava »