Enemmistö suomalaisista seisoo tukevasti oman kuntansa kirjasto-, museo- ja kulttuuripalvelujen takana, kertoo juuri valmistunut kansalaiskysely. 79 % näkee nämä palvelut elin- ja vetovoimatekijöinä, joihin toivoo kotikunnaltaan panostusta. Eri puolueita kannattavien käsitykset poikkeavat kuitenkin selvästi. Kansalaiskyselyn toteutti tammikuussa tutkimuslaitos Verian Akavan Erityisalojen toimeksiannosta.
Hyvät kirjasto-, museo- ja kulttuuripalvelut ovat kotipaikkakunnalle tärkeä elinvoiman lähde. Hyvin toimivina ne ovat myös vetovoimatekijöitä, jotka houkuttelevat paikkakunnalle matkailijoita. Näin arvioi 79 % suomalaisista. Yhtä moni vaatii, että oman kotikunnan on panostettava näihin palveluihin.
Kirjasto, museo ja kulttuuri nähdään hyvin selkeästi oman kunnan elinvoimatekijöinä ja matkailuvaltteina
- Kirjasto, museo ja kulttuuri nähdään hyvin selkeästi oman kunnan elinvoimatekijöinä ja matkailuvaltteina. Tämä näkemys näyttää pysyvän vuodesta toiseen enemmistön kantana, vaikka kriittisiäkin ääniä kuuluu, arvioi johtaa juristi Jenni Salonen Akavan Erityisaloista nyt yhdeksättä kertaa toistetun kansalaiskyselyn tuloksia.
- Kirjasto-, museo- ja kulttuuripalvelujen koetaan tukevan myös omaa hyvinvointia. Näiden palvelujen nähdään tarjoavan mahdollisuuksia esimerkiksi oppimiseen ja kehittymiseen. Noin 79 % arvioi kyselyssämme näin. Panostuksia kulttuuriin vaaditaan varmasti myös tämän henkilökohtaisen, itselle hyvää tekevän kokemuksen vuoksi.
- Oman kunnan lähipalveluina tuotetut kirjasto- ja kulttuuripalvelut luovat myönteistä yhteisöllisyyttä ja auttavat meitä pysymään henkisesti toimintakykyisinä. Voi sanoa, että nämä palvelut ovat osaltaan tukemassa henkistä kriisinkestävyyttämme, Jenni Salonen pohtii.
Vaikka tulokset kertovat edelleen vahvasta kulttuurimyönteisyydestä, luvuissa on pitkällä aikavälillä tarkasteltuna laskeva trendi. Esimerkiksi kirjasto-, museo- ja kulttuuripalvelujen verotukea kannattavien määrä on pudonnut 13 prosenttiyksikköä vajaassa vuosikymmenessä.
Puoluekantojen mukaan näkyy selkeitä eroja asenteissa. Vihreät ja vasemmistoliiton kannattajat erottuvat kautta linjan kulttuurimyönteisillä arvioilla. Toista laitaa edustavat perussuomalaiset.
Puoluenäkemykset käyvät selväksi kun vertaa täysin samaa mieltä -vastauksia. Esimerkiksi perussuomalaisista 5 % on täysin sitä mieltä, että kirjasto- ja kulttuuripalveluja tulee tukea verovaroin. Vasemmistoliiton kannattajilla vastaava luku on 63 %.
Koronapandemiasta toivuttu
- On ilahduttavaa, että kulttuurin käyttö on palannut pandemiaa edeltävälle tasolle. Käyttäjien määrä on noussut. Tämä koskee muun muassa museoita, musiikkitapahtumia ja festivaaleja, teatteria sekä taidenäyttelyitä. Tuoreet luvut muistuttavat ennen koronaa mitattuja. Myös kirjastoja käyttää nyt yhtä suuri osa kuin ennen koronaa, sanoo neuvottelupäällikkö Jaakko Korpisaari Akavan Erityisaloista sanoo.
- Kirjaston osalta huomio kiinnittyy siihen, että sillä on edelleen leimallisesti kaikenlaisia kansalaisia asiakkainaan. Kirjasto on ihanteidensa mukaisesti koko kansan kirjasto.
Akavan Erityisalat edustaa valtaosaa kuntien kirjasto-, museo- ja kulttuurialojen sekä hallinnon ja viestinnän ammateissa toimivista akavalaisista. He ovat järjestäytyneet Akavan Erityisalojen eri jäsenjärjestöihin. Museo- ja kulttuuriperintöalan ammattiliitto MAL ry on Akavan Erityisalojen jäsenjärjestö. Kuntasektorin palkkaneuvotteluissa heitä edustaa Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry.
Näin tutkimus tehtiin:
Tutkimusta varten haastateltiin yhteensä 1 026 henkilöä 17.-19.1.2025. Aineisto kerättiin Verianin käyttämän kotitalouspaneelin kautta.
Vastaajajoukko edustaa maamme 18 vuotta täyttänyttä väestöä poislukien Ahvenanmaan maakunnassa asuvat. Tilastollinen virhemarginaali on koko aineiston tasolla enimmillään 3,1 prosenttiyksikkä suuntaansa. Kulttuurikysymysten osalta tutkimus toteutettiin nyt yhdeksännen kerran. Tutkimukset on joka kerran toteuttanut Verian (ent. Kantar Public).
Linkki tutkimusaporttiin
Lisätietoja:
neuvottelupäällikkö Jaakko Korpisaari, Akavan Erityisalat, kunta- ja hyvinvointialuesektorien edunvalvonta, puh. 040 777 9422
johtava juristi Jenni Salonen, Akavan Erityisalat, puh. 050 596 7963
toiminnanjohtaja Katariina Mäkelä, Museo- ja kulttuuriperintöalan ammattiliitto MAL ry, katariina.makela@malry.fi, puh. 040 7747 620
Ajankohtaista
Lähetimme eduskunnalle kortin arpajaislaista
Yleishyödyllinen työ ansaitsee vakaan rahoituksen! Lähetimme yhdessä Akavan Erityisalojen ja neljän muun ammattijärjestön kanssa kansanedustajille kortin, jolla herättelemme keskustelua Veikkauksen pelituotoista ja arpajaislaista.
Merjan muistoa kunnioittaen
Museoalan ammattiliiton entinen puheenjohtaja Merja Herranen nukkui pois 21.3.2021. Merja toimi MALn puheenjohtajana vuodet 2001 – 2014. Kiitämme Merja Herrasta ansiokkaasta elämäntyöstä museoalan hyväksi ja otamme osaa omaisten ja läheisten suruun.
MAL Ilta-Sanomien kulttuuriliitteessä 27.3. : Kulttuuripalvelut ovat tärkeä osa kunnan viihtyvyyttä
Vaikuttamistyömme yhdessä Akavan Erityisalojen, Kuntien asiantuntijat Kumula ry:n ja Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKU ry:n kanssa oli esillä Ilta-Sanomien kulttuuriliitteessä 27.3.2021. Muistutimme kulttuuripalvelujen merkityksestä kuntien elinvoimaisuudelle.
”Opastyö on ja pysyy niin pitkään kuin olen työelämässä”
Mirja Nevalainen on työskennellyt museo-oppaana jo 25 vuotta. ”Jotkut saattavat pitää työtä ohimenevänä työuran ilmiönä. Minulla se on ja pysyy, niin pitkään, kun työtä teen”, hän kertoo. Museoalalle Mirja päätyi alun perin teatteritieteiden opintojen kautta.
Päivittyvät COVID19-uutiset
Olemme saaneet paljon yhteydenottoja jäseniltä koronavirustilanteeseen liittyyen. Tänne päivitetään viimeisin tiedotuksemme ja ohjeistus koronaan liittyen.
”Parasta museoalalla on, että saa tehdä työtä, josta nauttii”
Jaakko Ervasti on maisterivaiheen arkeologian opiskelija, joka on lapsesta saakka ollut kiinnostunut historiasta. Ensimmäiset alan työkokemukset ovat vahvistaneet tunnetta siitä, että museotyö on se oikea suunta työelämässä.
Insinööritoimistosta museoalalle: kulttuuriympäristötyö vei Katariinan mukanaan
Korjausrakentamisen tutkija Katariina Ruuska-Jauhijärvi työskentelee Kymenlaakson museossa. Aiempi työ insinööritoimistossa vaihtui museotyöhön, kun museolain uudistus avasi uusia haasteita museokentältä.
Pysyvyyttä ja ylisukupolvisuutta – museoalalla työ on aidosti merkityksellistä
Annika Utriainen työskentelee asiakaspalvelusta ja -kokemuksesta vastavana kehittämispäällikkönä Merikeskus Vellamossa. Työssään hän luo kohtaamisia eri aikojen ihmisten välille.
Museoalalle vetää monipuoliset työtehtävät ja jatkuva uuden oppiminen
Pyhän Olavin pyhiinvaellusreitti -hankkeen projektipäällikkönä työskentelevä Jarmo Korhonen on luomassa Pohjois-Pohjanmaan ensimmäistä rakennettua pyhiinvaellusreittiä. Korhoselle museoalalla työskentely mahdollistaa jatkuvaa uuden oppimista.
Hae mukaan kevään 2021 ryhmätyönohjaukseen!
Kaipaatko tilaisuutta keskustellaksesi omasta työstäsi? Pohditko työssäsi motivaatiota, työssä jaksamista, omaa ajankäyttöäsi? Hae MALn työnohjausryhmään, jossa pääset keskustelemaan muiden alan ammattilaisten kesken sekä työnohjaajan johdolla.
- « Edellinen
- 1
- …
- 26
- 27
- 28
- 29
- 30
- Seuraava »