12.10.2021 – Katariina Mäkelä
Kulttuurialaa on koetellut korona. Nyt myös Veikkauksen tuottojen väheneminen ja pelihaittojen ehkäisy iskee alan talouteen entistä voimakkaammin. Kulttuuriministeriön aamuisessa tiedotustilaisuudessa kerrottiin Veikkausvoittovarojen vähenemisen vaikutuksista ja leikkauslistoista. "Kylmää kyytiä kulttuurille", todettiin useammassa puheenvuorossa.
Opetus- ja kulttuuriministeriö linjasi rahapelitoiminnasta rahoitusta saavien edunsaajien valtionrahoituksen leikkauslistat ensi vuodelle. Taiteeseen ja kulttuuriin osoitetut varat vähenevät 18,4 miljoonalla eurolla. Summa on pieni valtion budjetin mittakaavassa, mutta määräänsä isompi kulttuurialalla. Voikin pohtia mitä asioita priorisoidaan ja mihin halutaan poliittisesti käyttää yhteisiä verovaroja, kun kytkökset Veikkauksen tuottoihin katkaistaan ja panostukset peliongelmien ehkäisemiseksi paranevat.
Veikkausvoittovarojen aikaisempi vuosittainen kasvu on tuonut valheellistakin turvaa kulttuurialalle, kun samanaikaisesti budjettivaroista on kulttuurin osuutta voitu leikata. Veikkauksen tuotoilla on tuettu vuosia sellaisia aloja, joiden elinvoiman tulisi olla turvattu valtion budjetissa, ei rahapelaamisessa. Järjestelmän eettisyys on onneksi tarkastelun alla.
Tyrmäävä leikkauslista
Veikkaus Oy:n tulos laski 34 prosenttia koronavuonna 2020. Koronan myötä Veikkauksen tuotot ovat vähentyneet rajummin kuin ilman epidemiaa. Veikkausvoittovarojen menetystä kompensoidaan vuoteen 2023 saakka, mutta vuodelle 2024 ja sen jälkeen ei ole kirjauksia kompensaatioista. Rahapelituottojen osuus valtion rahoituksesta taiteeseen ja kulttuuriin oli ennen tulosromahdusta yli 50 prosenttia. Rahapelien voittovaroista rahoitusta saavien rahoituksen leikkaukset ovat vuonna 2023 verrattuna vuoteen 2020 (TA) 32,6 miljoonaa euroa (ja vuonna 2022 leikkausta 18,4 miljoonaa).
Valtion budjettikehyksen puolelta rahoitettavia lakisääteisiä kohteita ovat esim. Museoviraston toimintamenot ja museoiden ja taiteen perusopetusta antavien oppilaitosten valtionosuudet, näyttelypalkkiot ja Kansallisgallerian kokoelman (kansalliskokoelma) kartuttaminen. Rahapelitoiminnan leikkaukset eivät koske rahoituslain mukaisia valtionosuuksia ja avustuksia museoille, mikä on museoiden näkökulmasta lohdullista.
Leikkauksia ei ole tehty juustohöylällä kaikilta saajilta, vaan kohteita on tarkasteltu erikseen. Esimerkiksi yleinen 15 prosentin leikkaus koskee mm. avustuksia valtakunnallisille museo- ja perinnealan järjestöille, rakennustaiteen ja muotoilun edistämiseen, kuntien ja alueellisen kulttuuritoiminnan kehittämiseen sekä eräille erikoismuseoille. Lisäksi 5 prosentin leikkaus Kansallisgallerialle, 10 prosentin leikkaus avustuksiin museoille ja kulttuuriperintöhankkeisiin, 11 prosentin leikkaus kansainvälisten kulttuuriperintösopimusten toimeenpanoon. Ja 25 prosentin leikkaus avustuksista kulttuurimatkailun kehittämiseen. Kokonaan lopetetaan tuki vähälevikkiselle kirjallisuudelle ja kulttuurilehtien tilaustuki kirjastoille.
"Järkyttävät leikkaukset, totesi ministeri Kurvinen."
Järkyttävät leikkaukset, totesi ministeri Kurvinen. Hallitusviisikolta ei näillä näkymin ole tulossa enempää rahaa kulttuurille. Seuraaville vuosille on vielä tulossa kompensaatioita, mutta jatko on auki. Rahapelituottojen osuus kulttuuriin ohjatuista varoista on kasvanut vuosien saatossa ja nyt kolahtaa sekä koronan takia vähentyneet tuotot että peliongelmien ottaminen oikeasti tikun nokkaan.
Kurvinen totesikin, että kulttuurin tärkeys pitäisi nähdä ja varata määrärahat budjettiin ilman kytköstä rahapeleihin. Pelituottojen menetys on korvattava valtion budjetista. Tätä olemme me MAL:ssa myös tuoneet esiin jo useampana vuotena.
Tiedotustilaisuuteen osallistui yli 70 kulttuurialan edustajaa. Keskusteluissa korostui tyrmistys, ahdistus ja jopa raivo. Kiitosta sai tilaisuuden järjestäminen ja avoimuus ikävien asioiden kertomisessa. Huoli leikkausten vaikutuksista kulttuuritoimintojen ohella nousi niin työllisyyteen, tuleviin sukupolviin kuin sosiaalisiin vaikutuksiin yhteiskunnassa. ”Kulttuurin alas ajaminen ei lohduta peliongelmista kärsivää, veikkaan että päinvastoin” totesi yksi osallistuja tilaisuuden chat-osiossa.
Kulttuurin rahoituksessa puhutaan pienistä summista kokonaisuudessa. Kulttuuri kuitenkin tutkitusti tuottaa enemmän hyvää kuin siihen sijoitetaan. Kulttuurin kehittämisen tulisi olla prioriteetti ja siihen tarvitaan poliittista tahtoa. Löytyykö sitä?
Kirjoittaja Katariina Mäkelä on Museoalan ammattiliiton toiminnanjohtaja.
Ajankohtaista
HS Mielipide: Hallituksen leikkaukset rampauttavat kulttuuriperintöalan
Kirjoitimme Helsingin Sanomiin:
Museo- ja kulttuuriperintöala on seurannut huolissaan hallituksen leikkauspolitiikkaa. Jo ennestään ala on elänyt suu säkkiä myöten – korkeasti koulutettujen ammattilaisten palkat laahaavat jäljessä, ja kiinteistökulut kohoavat koko ajan.
Ei pelkkiä seiniä! – Mielenosoitus 2.9.
Leikkaus henkilöstöstä on leikkaus Suomen kulttuuriperinnöstä! Maanantaina 2.9. klo 16.30 osoitamme mieltä Museoviraston leikkauksia vastaan Kansallismuseon edessä. Kansallismuseo on remontissa, mutta kulttuuriperintömme tarvitsee muutakin kuin seinät!
Maan hallitus on lyhytnäköisesti hylkäämässä kulttuurin
Kulttuuri- ja museoalojen potentiaali maamme elinvoiman lähteenä ja työllistäjänä jää hyödyntämättä, mikäli ennakoidut leikkaukset budjettiriihessä toteutuvat. Uhkana ovat kulttuurialoja vuosiksi näivettävät irtisanomiset.
Tutustu vähimmäispalkkasuosituksiin
Museo- ja kulttuuriperintöalan ammattiliitto on mukana vähimmäispalkkasuosituksissa (Historian, kirjallisuuden, kulttuuriaineiden ja vieraiden kielten FM-tutkinnon ja HuK-tutkinnon suorittaneet). Vähimmäispalkkasuosituksia voi käyttää tukena palkkaneuvotteluissa.
Työsuojeluverkosto: Työn priorisointi – kuka päättää? Ennakkokysely, käy vastaamassa!
Museoalan työsuojeluverkosto:
Museoiden niukkenevat resurssit vaikuttavat työtehtävien priorisointiin. Kuka vastaa priorisointipäätösten tekemisestä? Käy vastaamassa kyselyymme ja kerro omat kokemuksesi.
Museonjohtaja, hae syksyn työnohjausryhmään — tarjoamme vertaistukea ja oppimisen iloa!
Museonjohtaja, kaipaatko vertaistukea oman työsi kehittämiseksi? Hae jäsenistämme koottavaan museonjohtajien työnohjausryhmään, jossa pohditaan ja kehitetään omaa työtä osaavan työnohjaajan johdolla.
Jäsenblogi: Johtamisesta ja johtajista
MALn jäsenblogissa julkaistaan kirjoituksia, joissa pohditaan ajankohtaisia aiheita – työelämästä, alasta, ammatista. Toisessa jäsenblogissa paneudutaan johtamiseen ja johtajiin.
Kesän 2024 kulttuurilippuja MALn jäsenille
MAL hankki kiintiön lippuja kesän kulttuuritapahtumiin eri puolille Suomea. Perinteiseen tapaan liput jaetaan kiinnostuneiden kesken, mutta mikäli halukkaita on enemmän, arvotaan liput kyseisestä tapahtumasta kiinnostuneiden kesken. Tänä kesänä kohteina mm. Savonlinna, Seinäjoki, Oulu, Pori, Jyväskylä, Tampere, Turku, Helsinki, Vantaa, Järvenpää, Joensuu ja Kaustinen sekä vapaavalintainen ”jokeri”. Jäsen, esitä toiveesi 13.6. mennessä.
MAL ryn vuosikokouspäätökset
Vuosikokous hyväksyi vuoden 2023 tilinpäätöksen sekä vuoden 2025 suunnitelmat. Kokouksessa valittiin myös uudet jäsenet MALn hallitukseen erovuoroisten tilalle.
Jäsenblogi: Ikäsukupuolinen sensitiivisyys museossa
MALn jäsenblogissa julkaistaan kirjoituksia, joissa pohditaan ajankohtaisia aiheita – työelämästä, alasta, ammatista. Ensimmäisessä jäsenblogissa paneudutaan ikäsukupuoliseen sensitiivisyyteen museoissa.
- « Edellinen
- 1
- …
- 5
- 6
- 7
- 8
- 9
- …
- 30
- Seuraava »