Museoalan ammattiliitto kutsuttiin tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikon pyöreän pöydän ääreen 16.9.2020 keskustelemaan taide- ja kulttuurialan tulevaisuuden näkymistä.

Etäkokouksena pidettyyn pyöreän pöydän keskusteluun oli kutsuttu kulttuurialalta useita eri järjestöjä.

Valmistauduimme ministeriön keskusteluun osallistumalla Tapahtumateollisuus ry:n ja Music Finlandin aloitteesta 14.9. toteutettuun yhteiseen Zoom-tapaamiseen, jossa eri järjestöt kertoivat niistä huolista ja näkökulmista, joita aikoivat tuoda pyöreän pöydän keskustelussa esille. Keskustelun tavoitteena oli löytää yhteistä näkökulmaa.

 

Yhteisinä tavoitteina esiin nousivat mm.

  • Valtion koronatoimet (museoalalla korona vei pääsymaksutuloja ja työtä etenkin asiakaspalvelupuolella, mutta esim. tapahtuma-alalla koronan aiheuttamat menetykset ovat olleet huomattavasti suurempia).
  • Todettiin, että kulttuurilupausta on tärkeä pitää esillä (kulttuuribudjetin osuudeksi 1 % budjetista).
  • Veikkauksen voittovarat tulee turvata budjetissa.
  • Poikkihallinnollisuus nousi myös esiin eli kulttuurin ei pitäisi olla vain Opetus- ja kulttuuriministeriön alaista toimintaa, kun se nivoutuu hyvinkin laajasti ja monialaisesti yhteiskunnan eri toimintoihin.
  • Kuntatalouden ahdingon vaikutukset kulttuurin rahoitukseen koettiin yhteisesti huolestuttavana.
  • Lisäksi digitaalisuus ja sen kehittäminen nousi esiin keskusteluissa; koronan aiheuttamaa digiloikkaa on tehty usealla alalla.
  • Myös työllistäjänä kulttuurialan todettiin vahvistavan ekologista ja kestävän kehityksen kulttuuria koko yhteiskunnassa.

Pyöreän pöydän keskustelua varten me kysyimme myös jäseniltämme kommentteja ministeriön meille etukäteen esittämiin kysymyksiin. Kysymykset koskivat valtiovallan toimia alan edistämiseksi lyhyellä ja pitkällä aikavälillä, alan itsensä toimia kulttuurin ja oman alan toiminnan edistämiseksi sekä taiteen ja kulttuurin merkitystä yleensäkin koronaepidemiasta toipumisessa.

Iso kiitos kaikille kyselyymme vastanneille – saimme hyvän käsityksen alan tilanteesta ja pystyimme viemään terveiset ministeriöön.

 

MALn puheenvuorossa toiminnanjohtaja Katariina Mäkelä nosti esiin mm. seuraavaa:

Lyhyellä aikavälillä
- Museo- ja kulttuuriperintöalan toimintaedellytykset on turvattava hätärahoituksella, jos koronan toinen ja kolmas aalto tulee. Koronavirusepidemia on aiheuttanut pääsymaksujen pienentymistä - ja etenkin asiakaspalveluhenkilöstön työttömyyttä - ja tätä tulee kompensoida.

Pitkällä aikavälillä
- Museopoliittisen ohjelman mukaisesti museoalan rahoitus on turvattava. Kansallisten kulttuurilaitosten toimintaedellytykset on mahdollistettava jatkossakin ja budjettirahoituksesta on kompensoitava veikkausvoittovarojen pieneneminen.

Rahoitusta tulee olla myös toimintaan eikä vain palkka- ja kiinteistökulujen minimitasoon. Museoalan palkat ja palkkakehitys ovat jääneet jälkeen muista julkisen alan korkeasti koulutettujen palkoista. Henkilöstön kouluttautumismahdollisuuksia ja kansainvälistä yhteistyötä tulee painottaa. Alan houkuttavuuden kannalta on keskeistä, että palkkataso on kilpailukykyinen.

Konkreettisen tason toimenpiteenä esimerkiksi museoiden tilakustannukset voisivat olla verovapaita tai kulttuuritilat voitaisiin vapauttaa kiinteistöverosta.

Mitä ala voi itse tehdä?
-Museo voi toimia yhdistävänä tekijänä monenlaisen uuden asian kokeiluun ja esille tuomiseen. Vielä koronapandemian aikana museoala voi kehittää verkkoläsnäoloaan ja edistää myös kokoelmien digitointia sekä niiden saavutettavaksi saattamista yleisöilleen erilaisten palveluiden kautta.  Myös museon toimintoja voidaan esitellä verkon välityksellä. Digitaalinen kokoelma ei kuitenkaan korvaa museokäynnin kokemusta, joten molempia tarvitaan. Museoalan resursseilla on vaikeaa luoda sellaisia digipalveluita, jotka pystyvät kilpailemaan muun tarjonnan kanssa, tai joista oltaisiin valmiita maksamaan.

Taiteen ja kulttuurin merkitys koronasta toipumisessa:
- Koronaepidemiasta toipumisessa jo se, että museot voidaan pitää auki ja että tapahtumia järjestetään, pitää yllä toivoa ja tunteen siitä, että poikkeustilasta huolimatta voi elää lähes normaalia arkea. Museoilla on kaikille eri elämäntilanteessa oleville annettavaa.

Museosektori voi luoda toivoa ja uskoa huomiseen; se voi näyttelypolitiikallaan ja tapahtumillaan avata sitä, miten historian aikana muutoksista on selvitty ja menty eteenpäin.

Lisätiedot:

Katariina Mäkelä
toiminnanjohtaja
katariina.makela(at)museoalanammattiliitto.fi

Liitteet:

Lataa MALn taustapaperi pdf-tiedostona

Ajankohtaista

Museoalan ammattiliitto vaatii museoalan palkkatason korjaamista harjoittelupalkoista alkaen

Kirjoittajalta MAL | 10.6.2022

Epäoikeudenmukainen palkkaus on museo- ja kulttuuriperintöalan vitsaus, joka alkaa jo opiskeluvaiheessa. Palkkojen korjaus on aloitettava harjoittelupalkoista ja katkaistava pienten palkkojen perinne. Uusi kunta-alan palkkaohjelma onneksi korjaa tilannetta kunnissa, Museoalan ammattiliitto sanoo.

Kesäkuun uutiskirje julkaistu!

Kirjoittajalta MAL | 9.6.2022

Kesäkuun jäsentiedote on kilahtanut juuri äsken jäsenten sähköposteihin. Nyt kannattaa lukea: aiheina mm. etätyökysely ja kesän kulttuuriliput!

Huomio yhdenvertaisuuteen työelämässä

Kirjoittajalta Katariina | 9.6.2022

Yhdenvertaisuudella tarkoitetaan sitä, että kaikki ihmiset ovat samanarvoisia. Sukupuoli, ikä, etninen tai kansallinen alkuperä, kansalaisuus, kieli, uskonto tai muu vakaumus, mielipide, vamma, terveydentila, seksuaalinen suuntautuminen tai mikään muukaan henkilöön liittyvä syy ei tee meistä eriarvoisia eikä oikeuta muita huonompaan kohteluun. Syrjintäperusteet on kirjattu myös lakiin.

Kunta-alalle hyvätasoinen sopimus

Kirjoittajalta MAL | 8.6.2022

Kunta-alalle on allekirjoitettu uudet kolmivuotiset työ- ja virkaehtosopimukset ja viiden vuoden palkkaohjelma. Sopimuksissa ovat mukana työnantaja Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT, Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ja Julkisen alan unioni JAU (JHL ja Jyty). Sote ry (Tehy ja Super) ei ole mukana sopimuksessa.

Lakkotarinoita-kampanja antoi äänen museotyön asiantuntijoille

Kirjoittajalta MAL | 8.6.2022

MAL julkaisi touko-kesäkuun aikana seitsemän lakkotarinaa, joissa museoammattilaiset kertoivat, miksi osallistuivat tai tukivat kunta-alan lakkoa. Tarinoiden näkökulmat olivat monilta osin yhtenevät. Kulttuuriperinnön asiantuntijat ansaitsevat oikeudenmukaisen korvauksen tekemästään arvokkaasta työstä.

Museo- ja kulttuuriperintöalan etätyökysely käynnissä

Kirjoittajalta MAL | 6.6.2022

Viime vuosina työn tekemisen murros on uudistanut tapaa tehdä töitä kaikilla aloilla. Uudet työn tekemisen mallit ovat alkaneet vakiinnuttaa paikkaansa myös museoalalla. Tässä kyselyssä kartoitamme etä- ja hybridityön nykytilaa ja tulevaisuutta museo- ja kulttuuriperintöalan tehtävissä. Toivomme kyselyyn vastauksia monipuolisesti alan eri työkentillä ja eri asemissa työskenteleviltä henkilöiltä.

Kunta-alalle neuvottelutulos

Kirjoittajalta MAL | 6.6.2022

JUKO, JAU ja KT ovat saavuttaneet kunta-alan neuvottelutuloksen. Sopimuksen sisällöstä kerrotaan, jos kaikkien järjestöjen hallinnot hyväksyvät neuvottelutuloksen. JUKOn neuvottelukunnat ja hallitus kokoontuvat tiistaina 7. kesäkuuta. Akavan Erityisalojen hallinto käsittelee neuvottelutulosta osaltaan tänään maanantaina.

Lakkotarinoita-kampanja 2022: ”On todella tärkeää taistella misinformaatiota vastaan ja tuottaa oikeaa tietoa”

Kirjoittajalta MAL | 3.6.2022

Korkeasti koulutettu museo- ja kulttuuriperintöalan asiantuntija ansaitsee oikeudenmukaisen palkan. Jotta alalla olisi jatkossakin tekijöitä, jotta kulttuuriperintömme ei tulisi uhatuksi. Julkaisemme keräämiämme lakkotarinoita.

Lakkotarinoita-kampanja 2022: ”Konservaattori asiantuntijana ja museotyön moniosaajana”

Kirjoittajalta MAL | 2.6.2022

Korkeasti koulutettu museo- ja kulttuuriperintöalan asiantuntija ansaitsee oikeudenmukaisen palkan. Jotta alalla olisi jatkossakin tekijöitä, jotta kulttuuriperintömme ei tulisi uhatuksi. Julkaisemme keräämiämme lakkotarinoita.

Tärkeä osa minua -kampanja kertoo ammatti-identiteetin merkityksestä

Kirjoittajalta MAL | 2.6.2022

Tärkeä osa minua -kampanjassa Akava jäsenjärjestöineen etsi ja jakoi tarinoita ammatti-identiteetin muodostumisesta ja merkityksestä.