Mistä on hyvä työyhteisö tehty? -MALn etkoilla Museopäivillä keskusteltiin tärkeästä aiheesta

Mitkä asiat ovat tärkeimpiä, kun mietitään työhyvinvointia ja työssä jaksamista koko työyhteisön näkökulmasta? Mitä vaaditaan esihenkilöiltä ja johtamiselta, mitä työyhteisön kaikilta jäseniltä?

MALn etkot Museopäivillä kokosivat toistakymmentä osallistujaa pohtimaan hyvän työyhteisön rakennuspalikoita. Osallistujia oli eri puolilta Suomea, erilaisista tehtävistä ja työyhteisöistä. Etkojen tavoitteena oli pohtia yhdessä, miten voisimme kannustaa museo- ja kulttuuriperintöalan työpaikkoja, ja etenkin työyhteisöjä, parhaaseen mahdolliseen työhyvinvointiin.

Mikä haastaa tämän päivän työyhteisöjä?

Koronaepidemian ja erilaisten sulkujen ja säädösten jälkeen etätyö, läsnätyö ja hybridityö nousi keskusteluissa suurimmaksi haasteeksi työyhteisöjen näkökulmasta. Etätyö on tullut jäädäkseen eikä paluuta menneeseen enää ole.

Mutta miten erilaiset toimenkuvat, työyhteisöt ja johtaminen saadaan sovitettua yhteen niin, että kaikki kokevat olevansa osa yhteisöä ja kaikkien ääni kuullaan? Hybridityö haastaa työyhteisöt ja niissä toimimisen sekä johtamisen ihan uudella tavalla.

Mistä hyvä työyhteisö muodostuu?

Toimiva työyhteisö on työssä viihtymisen ja pysymisen edellytys. Työyhteisöllä on merkitystä myös työn sujuvuuteen ja laatuun. Omaa työyhteisöään voi aina kehittää ja tehdä paremmaksi.

MALn toimisto oli kerännyt etukäteen keskustelun tueksi kolmen A4-arkin verran avainsanoja, jotka kuvaavat hyvää työyhteisöä sekä työyhteisötaitoja, joita jokaisella olisi hyvä olla tai joihin kannattaa kiinnittää huomiota ja kehittää. Sanoja tai väittämiä oli yhteensä 66 ja niistä sai valita 5–8 kpl omasta mielestään tärkeimpiä.

Hyvässä työyhteisössä on:

”Vaikutusmahdollisuuksia omaan työhön ja työyhteisön toimintaan”.
Tämä väittämä sai eniten rasteja kaikista väittämistä.

Lisäksi hyvä työyhteisö on myös tasa-arvoinen, oikeudenmukainen, työn kuormitus ja mitoitus on kunnossa, ja jossa sitoutuminen, työn johtaminen, ryhmään kuulumisen tunne ja vuorovaikutus ovat kunnossa. Myös arjen kohtaamisen merkitys ja (rakentava) huumori valittiin tärkeiksi tekijöiksi.

Hyvää työyhteisö nähtiin myös kannustavana; sellaisena, jossa tieto kulkee ja kaikkia arvostetaan. Hyvät työolosuhteet, ammattitaitoiset ja osaavat tekijät ja luottamus nostettiin myös sanoista ja väittämistä esiin.

Ammattietiikka, työstä annetaan ja saadaan palautetta ja kiitosta, kunnioitetaan yhteisiä toimintatapoja ja toimitaan reilusti ja oikeudenmukaisesti. Kaikki työyhteisön jäsenet ovat tervetulleita, eikä juoruilla. Muutokset nähtiin myös mahdollisuuksina oppia.

Yksittäisinä nostoina korostuivat vielä erilaisuuden hyväksyminen, luova, avoin ja yhdenvertainen työyhteisö sekä yhteiset arvot tai arvojen kunnioittaminen. Työhyvinvointia tukee myös se, että työterveyshuoltoon pääsee matalalla kynnyksellä ja tukea saa muutenkin.

Hyvässä työyhteisössä tukea myös annetaan toisille. Hyvässä työyhteisössä työpaikalla on selkeät tavoitteet, työntekijöiden vaihtuvuus on pientä, kaikki tulevat mielellään töihin. Työpaikka on kaikilta osin turvallinen ja kaikilla on vastuu yhteisestä tekemisestä.

”Vaikutusmahdollisuuksia omaan työhön ja työyhteisön toimintaan”.

Hyviä työyhteisötaitoja:

Hyvän työyhteisön määrittelemisen lisäksi avainsanoissa oli kirjattu myös hyviä työyhteisötaitoja.

Kärkeen työyhteisötaidoissa nousi tervehtiminen. Eli niinkin pienellä eleellä kuin työkaverin moikkaamisella (tai moikkaamatta jättämisellä!) on vaikutus työyhteisön hyvinvointiin.

Myös myönteinen suhtautuminen asioihin ja ihmisiin ja pois negatiivisuudesta - ei vellota vaikeuksissa sekä ratkaisukeskeisyys nousivat kärkeen työyhteisötaidoissa. Lisäksi henkilö, jolla on hyvät työyhteisötaidot, antaa toisille tilaa tehdä oma työnsä, jakaa osaamistaan sekä pyytää apua ja vastaanottaa apua. Jokainen pystyy myös omalla toiminnallaan parantamaan työyhteisön ilmapiiriä, kun kunnioittaa asioiden käsittelyn oikeaa aikaa, paikkaa ja tapaa, on valmis muuttamaan omaa toimintaansa ja tekee myös itsearviointia, varmistaa, että on ymmärtänyt oikein sekä osaa vaihtaa näkökulmaa.

Kärkeen työyhteisötaidoissa nousi tervehtiminen. Eli niinkin pienellä eleellä kuin työkaverin moikkaamisella (tai moikkaamatta jättämisellä!) on vaikutus työyhteisön hyvinvointiin.

Etkoillamme oli valmiita sanoja ja väittämiä edellä mainittujen ja osallistujien valitsemien lisäksi paljon muitakin, ja niitä kaikkia tarvitaan hyvän työyhteisön rakentamisessa ja ylläpitämisessä.

Miksi työyhteisöllä on niin suuri merkitys?

Hyvässä työyhteisössä on edellä mainittujen asioiden lisäksi myös sosiaalinen pääoma korkealla.  Sosiaalinen pääoma koostuu ryhmään kuulumisen tunteesta, luottamuksesta, yhteisistä arvoista sekä vastavuoroisuudesta.  Lääketieteen lisensiaatti Tuula Oksanen on selvittänyt väitöskirjassaan sosiaalisen pääoman terveysvaikutuksia työyhteisössä.

Sosiaalinen pääoma edistää terveyttä: Työntekijät kokevat terveytensä paremmaksi, jos työpaikalla on paljon sosiaalista pääomaa. Terveyden huononemisen riski on jopa 80 % suurempi niillä, joiden työyhteisössä sosiaalista pääomaa ei juuri ole.
(Turun yliopisto, Workplace Social Capital and Employee Health Oksanen, Tuula (2009-11-07).

Tulevaisuudessa työyhteisön toimivuus ja ilmapiiri ovat erityisen tärkeitä, jotta työpaikka pystyy houkuttelemaan parhaat mahdolliset osaajat, jotka myös voivat hyvin ja pysyvät työssä.

Kiitos kaikille MALn etkoille osallistuneille hyvästä keskustelusta! Jatkamme työtä museo- ja kulttuuriperintöalan työpaikkojen työhyvinvoinnin kehittämisessä. Syksyllä on luvassa myös etätyökyselymme tuloksia.