Mitkä asiat ovat tärkeimpiä, kun mietitään työhyvinvointia ja työssä jaksamista koko työyhteisön näkökulmasta? Mitä vaaditaan esihenkilöiltä ja johtamiselta, mitä työyhteisön kaikilta jäseniltä?

 

MALn etkot Museopäivillä kokosivat toistakymmentä osallistujaa pohtimaan hyvän työyhteisön rakennuspalikoita. Osallistujia oli eri puolilta Suomea, erilaisista tehtävistä ja työyhteisöistä. Etkojen tavoitteena oli pohtia yhdessä, miten voisimme kannustaa museo- ja kulttuuriperintöalan työpaikkoja, ja etenkin työyhteisöjä, parhaaseen mahdolliseen työhyvinvointiin.

 

Mikä haastaa tämän päivän työyhteisöjä?

Koronaepidemian ja erilaisten sulkujen ja säädösten jälkeen etätyö, läsnätyö ja hybridityö nousi keskusteluissa suurimmaksi haasteeksi työyhteisöjen näkökulmasta. Etätyö on tullut jäädäkseen eikä paluuta menneeseen enää ole.

Mutta miten erilaiset toimenkuvat, työyhteisöt ja johtaminen saadaan sovitettua yhteen niin, että kaikki kokevat olevansa osa yhteisöä ja kaikkien ääni kuullaan? Hybridityö haastaa työyhteisöt ja niissä toimimisen sekä johtamisen ihan uudella tavalla.

 

Mistä hyvä työyhteisö muodostuu?

Toimiva työyhteisö on työssä viihtymisen ja pysymisen edellytys. Työyhteisöllä on merkitystä myös työn sujuvuuteen ja laatuun. Omaa työyhteisöään voi aina kehittää ja tehdä paremmaksi.

MALn toimisto oli kerännyt etukäteen keskustelun tueksi kolmen A4-arkin verran avainsanoja, jotka kuvaavat hyvää työyhteisöä sekä työyhteisötaitoja, joita jokaisella olisi hyvä olla tai joihin kannattaa kiinnittää huomiota ja kehittää. Sanoja tai väittämiä oli yhteensä 66 ja niistä sai valita 5–8 kpl omasta mielestään tärkeimpiä.

 

Hyvässä työyhteisössä on:

”Vaikutusmahdollisuuksia omaan työhön ja työyhteisön toimintaan”.
Tämä väittämä sai eniten rasteja kaikista väittämistä.

Lisäksi hyvä työyhteisö on myös tasa-arvoinen, oikeudenmukainen, työn kuormitus ja mitoitus on kunnossa, ja jossa sitoutuminen, työn johtaminen, ryhmään kuulumisen tunne ja vuorovaikutus ovat kunnossa. Myös arjen kohtaamisen merkitys ja (rakentava) huumori valittiin tärkeiksi tekijöiksi.

Hyvää työyhteisö nähtiin myös kannustavana; sellaisena, jossa tieto kulkee ja kaikkia arvostetaan. Hyvät työolosuhteet, ammattitaitoiset ja osaavat tekijät ja luottamus nostettiin myös sanoista ja väittämistä esiin.

Ammattietiikka, työstä annetaan ja saadaan palautetta ja kiitosta, kunnioitetaan yhteisiä toimintatapoja ja toimitaan reilusti ja oikeudenmukaisesti. Kaikki työyhteisön jäsenet ovat tervetulleita, eikä juoruilla. Muutokset nähtiin myös mahdollisuuksina oppia.

Yksittäisinä nostoina korostuivat vielä erilaisuuden hyväksyminen, luova, avoin ja yhdenvertainen työyhteisö sekä yhteiset arvot tai arvojen kunnioittaminen. Työhyvinvointia tukee myös se, että työterveyshuoltoon pääsee matalalla kynnyksellä ja tukea saa muutenkin.

Hyvässä työyhteisössä tukea myös annetaan toisille. Hyvässä työyhteisössä työpaikalla on selkeät tavoitteet, työntekijöiden vaihtuvuus on pientä, kaikki tulevat mielellään töihin. Työpaikka on kaikilta osin turvallinen ja kaikilla on vastuu yhteisestä tekemisestä.

”Vaikutusmahdollisuuksia omaan työhön ja työyhteisön toimintaan”.

Hyviä työyhteisötaitoja:

Hyvän työyhteisön määrittelemisen lisäksi avainsanoissa oli kirjattu myös hyviä työyhteisötaitoja.

Kärkeen työyhteisötaidoissa nousi tervehtiminen. Eli niinkin pienellä eleellä kuin työkaverin moikkaamisella (tai moikkaamatta jättämisellä!) on vaikutus työyhteisön hyvinvointiin.

 

Myös myönteinen suhtautuminen asioihin ja ihmisiin ja pois negatiivisuudesta - ei vellota vaikeuksissa sekä ratkaisukeskeisyys nousivat kärkeen työyhteisötaidoissa. Lisäksi henkilö, jolla on hyvät työyhteisötaidot, antaa toisille tilaa tehdä oma työnsä, jakaa osaamistaan sekä pyytää apua ja vastaanottaa apua. Jokainen pystyy myös omalla toiminnallaan parantamaan työyhteisön ilmapiiriä, kun kunnioittaa asioiden käsittelyn oikeaa aikaa, paikkaa ja tapaa, on valmis muuttamaan omaa toimintaansa ja tekee myös itsearviointia, varmistaa, että on ymmärtänyt oikein sekä osaa vaihtaa näkökulmaa.

Kärkeen työyhteisötaidoissa nousi tervehtiminen. Eli niinkin pienellä eleellä kuin työkaverin moikkaamisella (tai moikkaamatta jättämisellä!) on vaikutus työyhteisön hyvinvointiin.

Etkoillamme oli valmiita sanoja ja väittämiä edellä mainittujen ja osallistujien valitsemien lisäksi paljon muitakin, ja niitä kaikkia tarvitaan hyvän työyhteisön rakentamisessa ja ylläpitämisessä.

 

Miksi työyhteisöllä on niin suuri merkitys?

Hyvässä työyhteisössä on edellä mainittujen asioiden lisäksi myös sosiaalinen pääoma korkealla.  Sosiaalinen pääoma koostuu ryhmään kuulumisen tunteesta, luottamuksesta, yhteisistä arvoista sekä vastavuoroisuudesta.  Lääketieteen lisensiaatti Tuula Oksanen on selvittänyt väitöskirjassaan sosiaalisen pääoman terveysvaikutuksia työyhteisössä.

Sosiaalinen pääoma edistää terveyttä: Työntekijät kokevat terveytensä paremmaksi, jos työpaikalla on paljon sosiaalista pääomaa. Terveyden huononemisen riski on jopa 80 % suurempi niillä, joiden työyhteisössä sosiaalista pääomaa ei juuri ole.
(Turun yliopisto, Workplace Social Capital and Employee Health Oksanen, Tuula (2009-11-07).

Tulevaisuudessa työyhteisön toimivuus ja ilmapiiri ovat erityisen tärkeitä, jotta työpaikka pystyy houkuttelemaan parhaat mahdolliset osaajat, jotka myös voivat hyvin ja pysyvät työssä.

Kiitos kaikille MALn etkoille osallistuneille hyvästä keskustelusta! Jatkamme työtä museo- ja kulttuuriperintöalan työpaikkojen työhyvinvoinnin kehittämisessä. Syksyllä on luvassa myös etätyökyselymme tuloksia.

 

Ajankohtaista

Kannettava tietokone ja kirjoittajan kädet

Jäsenblogi: Ikäsukupuolinen sensitiivisyys museossa

Kirjoittajalta MAL | 2.5.2024

MALn jäsenblogissa julkaistaan kirjoituksia, joissa pohditaan ajankohtaisia aiheita – työelämästä, alasta, ammatista. Ensimmäisessä jäsenblogissa paneudutaan ikäsukupuoliseen sensitiivisyyteen museoissa.

Lue lisää
Vuosikokous 2024

Museo- ja kulttuuriperintöalan ammattiliiton sääntömääräinen vuosikokous 14.5.2024

Kirjoittajalta MAL | 29.4.2024

Museo- ja kulttuuriperintöalan ammattiliiton sääntömääräinen vuosikokous pidetään hybridikokouksena tiistaina 14. toukokuuta klo 16.00 alkaen. Jäsen, ilmoittauduthan kokoukseen 7.5. mennessä. Lämpimästi tervetuloa!

Lue lisää
Kuva kannettavan tietokoneen näytöstä, jossa käynnissä Teams-kokous

Suojattu: MALn vuosikokous – hallitushakijat esittelyssä!

Kirjoittajalta MAL | 19.4.2024

Otetta ei näytetä, koska artikkeli on suojattu.

Lue lisää

Vastaa kyselyyn työstä vaikean historian parissa!

Kirjoittajalta MAL | 17.4.2024

Museo- ja kulttuuriperintöalan ammattiliitto MAL ja Historioitsijat ilman rajoja Suomessa ry selvittävät historian parissa työskentelevien ammattilaisten kokemuksia vaikeiden historiallisten aiheiden käsittelystä museotyössä ja historiantutkimuksessa. Kyselyyn voi vastata 17.4.-12.5.2024 välisenä aikana.

Lue lisää
Kehyksissä teksti kulttuurileikkauksista

Kehysriihi: Kulttuurista leikkaamalla ei pelasteta Suomen taloutta 

Kirjoittajalta MAL | 15.4.2024

Kulttuuri- ja museoalan määrärahat ovat jälleen leikkausten kohteina. Kaavailtujen leikkausten osuus on valtion kokonaisbudjetissa marginaalinen, mutta niiden merkitys alan kasvulle, työllisyydelle ja saavutettavuudelle on valtava, sanovat Akavan Erityisalojen jäsenjärjestöt TAKU ja MAL.

Lue lisää
Henkilö kirjoittaa kannettavalla tietokoneella

Jäsenten ääni kuuluviin – MALn jäsenblogi

Kirjoittajalta MAL | 9.4.2024

MALn jäsenblogi on jäsenten oma kanava, jolla voi jakaa ajatuksia ajankohtaisista työelämän ilmiöistä. Aiheena voi olla monipuolisesti museo- ja kulttuuriperintöalan ammattilaisen tai alalle kouluttautuvan työelämään tai arkeen liittyvät kysymykset. Kaikki jäsenet ovat tervetulleita kirjoittamaan jäsenblogiin.

Lue lisää

Kiinnostaako museo- ja kulttuuriperintöalan edunvalvonta? Hae MALn hallitukseen!

Kirjoittajalta MAL | 28.3.2024

Hallituksen jäsenenä olet jäsenistömme äänitorvi. Hallituksessa pääset näköalapaikalle käsittelemään museo- ja kulttuuriperintöalaa ravistelevia ajankohtaisia työelämä- ja yhteiskunnallisia kysymyksiä. Pääset sparraamaan edunvalvonta-asioita muiden hallituslaisten ja MALn toimihenkilöiden kanssa sekä myös osana laajemman ammattiyhdistysverkoston ja kattojärjestö Akavan Erityisalojen toimintaa.

Lue lisää
Yhdistelmätehtävät ovat kuntien kulttuurialan asiantuntija- ja esihenkilötehtävien ongelmana -teksti vihreällä taustalla

Yhdistelmätehtävät ovat kuntien kulttuurialan asiantuntija- ja esihenkilötehtävien ongelmana

Kirjoittajalta MAL | 20.3.2024

Oripään kunta julkaisi rekrytointi-ilmoituksen, jossa haettiin alle 3 000 euron kuukausipalkalla kirjastonjohtajaa vastuunaan kirjasto-, museo- ja kulttuuritoimi, kunnan markkinointi, maahanmuuttotyö sekä hyvinvointilautakunnan esittelijän tehtävät. Rekrytointi kuvastaa yleistymässä olevaa yhdistelmätehtävien ongelmaa.

Lue lisää
Mies lapioi kolikoita

Kulttuurista leikkaamalla ei pelasteta Suomen taloutta 

Kirjoittajalta MAL | 8.3.2024

Valtiovarainministeriö on julkaissut ehdotuksensa valtiontalouden kehyksiksi vuosille 2025–2028. Kulttuurin ja taiteen määrärahat ovat jälleen leikkausten kohteina. Kaavailtujen leikkausten osuus on valtion kokonaisbudjetissa marginaalinen, mutta niiden merkitys alan kasvulle, työllisyydelle ja saavutettavuudelle on puolestaan valtava. 

Lue lisää
Vihreällä taustalla Kansallisgallerian TES-neuvottelut käynnissä.

Neuvottelut Kansallisgallerian työehtosopimuksesta alkoivat 28.2.

Kirjoittajalta MAL | 1.3.2024

Kansallisgallerian työehtosopimus on voimassa 31. maaliskuuta saakka. Sopimuksen piiriin kuuluu noin 300 Kiasmassa, Ateneumissa ja Sinebrychoffin taidemuseossa työskentelevää henkilöä.
Kansallisgallerian työehtosopimuksesta neuvotellaan helmi–maaliskuussa.

Lue lisää
ammattilainen mal moniosaaja museoala työyhteisö työyhteisötaidot