Keskiviikkona 24. elokuuta kansainvälinen museoneuvosto ICOM hyväksyi yleiskokouksessaan Prahassa historiallisesti uuden museomääritelmän. ICOMin edellinen yleiskokous 2019 Kiotossa päättyi kiihkeään keskusteluun kiistanalaisesta luonnoksesta, joka ei lopulta onnistunut lämmittämään kansallisten, saati tieteellisten komiteoiden jäseniä.
Kiotossa ICOMin jäsenet osoittivat selvästi, etteivät olleet tyytyväisiä ehdotukseen: yli 70 % äänesti uuden museomääritelmästä tehdyn päätöksen lykkäämistä seuraavaan yleiskokoukseen. Tuolloinen puheenjohtaja Suay Aksoy kutsui päätöstä "yhdeksi demokraattisimmista ICOM:n historiassa", mutta siitä huolimatta kulissien takana syntyi paljon levottomuutta ja tyytymättömyyttä.
Tuosta tyytymättömyydestä ei enää ollut Prahassa jälkeäkään. Yleiskokouksessa esitellyn uuden museomääritelmäehdotuksen kannalle kääntyi huimat 487 kansallista ja tieteellistä komiteaa (92 % kaikista äänistä). Ilmapiiri yleiskokouksessa oli silminnähden helpottunut.
"Uusi museomääritelmä on sopusoinnussa museoiden roolissa tapahtuvien muutosten kanssa ja sillä tunnustetaan inklusiivisuuden, yhteisön osallistumisen ja kestävyyden merkitys", ICOM:n puheenjohtaja Alberto Garlandini luonnehti pian äänestystuloksen jälkeen.
"Uusi museomääritelmä on sopusoinnussa museoiden roolissa tapahtuvien muutosten kanssa ja sillä tunnustetaan inklusiivisuuden, yhteisön osallistumisen ja kestävyyden merkitys"
Itse koin määritelmän kattavana, yhteisöllisyyteen ja monimuotoisuuteen tähtäävänä ja ennen kaikkea kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisena. Vastasin ICOM Suomen hallituksen jäsenenä määritelmätyön toteutumista Suomessa ja suomalaisten museoammattilaisten sitouttamisesta osaksi määritelmätyötä. Sain siis nähdä prosessin toteutumisen aitiopaikalta.
Prahaan päättyi eräällä tapaa myös museomaailman kolme vuotta kestänyt identiteettikriisi.
Mielestäni 18 kuukautta kestänyt määritelmäprosessi oli kokonaisuudessaan kiehtova. Päämääränä oli sellaisen määritelmän laatiminen, joka kattaisi kaikkien maailman museoiden edut ja arvot – eli kerrassaan valtava tehtävä!
Kymmenet museoalan ammattilaiset auttoivat meitä tarjoamaan Suomen kontribuution museomääritelmäprosessin etenemisessä ja muodostamaan yhteisen äänen. Prosessi toteutettiin avoimesti työpajoissa, avoimilla vastauksilla, ICOMin omien kysymyksenasettelujen sekä kansainvälisen ICOM Define -komitean konsultaationa.
Vaikka prosessi ylsi lopulta läpinäkyvyydessään ja demokraattisuudessaan huippusuoritukseen, Prahassa olin henkisesti valmistautunut jopa vähän kriittisempään keskusteluun. Näyttää siltä, että olemme kaikesta huolimatta onnistuneet muodostamaan keskinäisen ymmärryksen pitkän ja kattavan maailmanlaajuisen kuulemisprosessin jälkeen, mistä olen oikein iloinen ja tyytyväinen.
Yksi vuonna 2019 ehdotetun määritelmän ilmaan roikkumaan jääneistä kysymyksistä oli tiettyjen arvojen lisääminen kuvaukseen: muun muassa demokraattisuuden, osallistamisen ja moniäänisyyden. Samalla Kiotosta liikkeelle lähtenyt prosessi toi esille konkreettisesti eron kabinettipäätösten ja toisaalta läpinäkyvästi saatujen tulosten välillä.
Vaikka uusi museomääritelmä on nyt hyväksytty, työ ei todellakaan ole ohi. Nyt meidän on käännettävä teksti suomeksi ja pohdittava tarkkaan jokaista sanaa vuorollaan. Jos määritelmäprosessi on jotain opettanut, kenties tähdellisimpänä sen, että avoimuudessa on ratkaisu; todennäköisesti mahdollisimman monen museon sitouttaminen mukaan käännöstyöhön voisi tuottaa jälleen parhaan tuloksen.
Tässäkään prosessissa ei olisi pärjätty ilman museoammattilaisten asiantuntevaa, tinkimätöntä ja itsereflektoivaa asennetta omaan työhönsä ja toimintaympäristönsä problematisointiin.
Ehdotus A (hylättiin Kioton yleiskokouksessa)
Museums are democratising, inclusive and polyphonic spaces for critical dialogue about the pasts and the futures. Acknowledging and addressing the conflicts and challenges of the present, they hold artefacts and specimens in trust for society, safeguard diverse memories for future generations and guarantee equal rights and equal access to heritage for all people. Museums are not for profit. They are participatory and transparent, and work in active partnership with and for diverse communities to collect, preserve, research, interpret, exhibit, and enhance understandings of the world, aiming to contribute to human dignity and social justice, global equality and planetary wellbeing.
Ehdotus B (hyväksyttiin Prahan yleiskokouksessa)
A museum is a not-for-profit, permanent institution in the service of society that researches, collects, conserves, interprets and exhibits tangible and intangible heritage. Open to the public, accessible and inclusive, museums foster diversity and sustainability. They operate and communicate ethically, professionally and with the participation of communities, offering varied experiences for education, enjoyment, reflection and knowledge sharing.
**Päivitys: Korjattu ehdotus A:n tekstimuoto oikeaksi 5.9.22 klo 13.00
Kirjoittaja Uula Neitola on Museoalan ammattiliiton hallituksen jäsen
Ajankohtaista
Museoalan ammattiliitto vaatii museoalan palkkatason korjaamista harjoittelupalkoista alkaen
Epäoikeudenmukainen palkkaus on museo- ja kulttuuriperintöalan vitsaus, joka alkaa jo opiskeluvaiheessa. Palkkojen korjaus on aloitettava harjoittelupalkoista ja katkaistava pienten palkkojen perinne. Uusi kunta-alan palkkaohjelma onneksi korjaa tilannetta kunnissa, Museoalan ammattiliitto sanoo.
Kesäkuun uutiskirje julkaistu!
Kesäkuun jäsentiedote on kilahtanut juuri äsken jäsenten sähköposteihin. Nyt kannattaa lukea: aiheina mm. etätyökysely ja kesän kulttuuriliput!
Huomio yhdenvertaisuuteen työelämässä
Yhdenvertaisuudella tarkoitetaan sitä, että kaikki ihmiset ovat samanarvoisia. Sukupuoli, ikä, etninen tai kansallinen alkuperä, kansalaisuus, kieli, uskonto tai muu vakaumus, mielipide, vamma, terveydentila, seksuaalinen suuntautuminen tai mikään muukaan henkilöön liittyvä syy ei tee meistä eriarvoisia eikä oikeuta muita huonompaan kohteluun. Syrjintäperusteet on kirjattu myös lakiin.
Kunta-alalle hyvätasoinen sopimus
Kunta-alalle on allekirjoitettu uudet kolmivuotiset työ- ja virkaehtosopimukset ja viiden vuoden palkkaohjelma. Sopimuksissa ovat mukana työnantaja Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT, Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ja Julkisen alan unioni JAU (JHL ja Jyty). Sote ry (Tehy ja Super) ei ole mukana sopimuksessa.
Lakkotarinoita-kampanja antoi äänen museotyön asiantuntijoille
MAL julkaisi touko-kesäkuun aikana seitsemän lakkotarinaa, joissa museoammattilaiset kertoivat, miksi osallistuivat tai tukivat kunta-alan lakkoa. Tarinoiden näkökulmat olivat monilta osin yhtenevät. Kulttuuriperinnön asiantuntijat ansaitsevat oikeudenmukaisen korvauksen tekemästään arvokkaasta työstä.
Museo- ja kulttuuriperintöalan etätyökysely käynnissä
Viime vuosina työn tekemisen murros on uudistanut tapaa tehdä töitä kaikilla aloilla. Uudet työn tekemisen mallit ovat alkaneet vakiinnuttaa paikkaansa myös museoalalla. Tässä kyselyssä kartoitamme etä- ja hybridityön nykytilaa ja tulevaisuutta museo- ja kulttuuriperintöalan tehtävissä. Toivomme kyselyyn vastauksia monipuolisesti alan eri työkentillä ja eri asemissa työskenteleviltä henkilöiltä.
Kunta-alalle neuvottelutulos
JUKO, JAU ja KT ovat saavuttaneet kunta-alan neuvottelutuloksen. Sopimuksen sisällöstä kerrotaan, jos kaikkien järjestöjen hallinnot hyväksyvät neuvottelutuloksen. JUKOn neuvottelukunnat ja hallitus kokoontuvat tiistaina 7. kesäkuuta. Akavan Erityisalojen hallinto käsittelee neuvottelutulosta osaltaan tänään maanantaina.
Lakkotarinoita-kampanja 2022: ”On todella tärkeää taistella misinformaatiota vastaan ja tuottaa oikeaa tietoa”
Korkeasti koulutettu museo- ja kulttuuriperintöalan asiantuntija ansaitsee oikeudenmukaisen palkan. Jotta alalla olisi jatkossakin tekijöitä, jotta kulttuuriperintömme ei tulisi uhatuksi. Julkaisemme keräämiämme lakkotarinoita.
Lakkotarinoita-kampanja 2022: ”Konservaattori asiantuntijana ja museotyön moniosaajana”
Korkeasti koulutettu museo- ja kulttuuriperintöalan asiantuntija ansaitsee oikeudenmukaisen palkan. Jotta alalla olisi jatkossakin tekijöitä, jotta kulttuuriperintömme ei tulisi uhatuksi. Julkaisemme keräämiämme lakkotarinoita.
Tärkeä osa minua -kampanja kertoo ammatti-identiteetin merkityksestä
Tärkeä osa minua -kampanjassa Akava jäsenjärjestöineen etsi ja jakoi tarinoita ammatti-identiteetin muodostumisesta ja merkityksestä.
- « Edellinen
- 1
- …
- 14
- 15
- 16
- 17
- 18
- …
- 29
- Seuraava »