Hallitusohjelman kirjaukset merkitsevät, että jäsenet tarvitsevat entistä enemmän apua ja kumppanuutta työelämäasioissa. Jo ammattiliiton jäsenyys on tapa vaikuttaa. Kirjoittajana Amalia Poutanen, yksityissektorin neuvottelupäällikkö, Akavan Erityisaloista.
Viime perjantaina (16.6.) julkaistiin maan hallitusohjelma. Hallitusohjelmassa on useita työelämää koskevia kirjauksia ja näyttää siltä, että hallituksen tavoitteena onkin muuttaa työelämän lainsäädäntöä ja myös sosiaaliturvaa monin eri tavoin.
Palkansaajien näkökulmasta nyt esille tuodut mahdolliset muutokset eivät vaikuta valoisilta. Esimerkiksi työntekijän henkilöperusteista irtisanomista halutaan helpottaa niin, että jatkossa irtisanomiseen riittäisi asiallinen syy (vrt. nyt: painava ja asiallinen syy), vuoden määräaikaiseen työsuhteeseen ei enää tarvittaisi perustetta (vrt. nyt: työsopimus on tehtävä toistaiseksi voimassa olevaksi, jos perustetta määräaikaisuudelle ei ole) ja ensimmäinen sairaslomapäivä olisi palkaton, ellei työehtosopimuksessa tai työsopimuksessa ole toisin sovittu. Lisäksi lakko-oikeutta halutaan rajata. Edellä mainittujen lisäksi hallitusohjelmakirjauksissa on monia muita työelämäkirjauksia.
Onkin jo todettu, että palkansaajien näkökulmasta hallitusohjelman työelämäkirjaukset vaikuttavat siltä, että työntekijän asemaa heikennettäisiin merkittävästi suhteessa työnantajaan ja myös laajemmin yhteiskunnassa.
Ammattiliiton jäsenyys on aina ollut sekä yksilölle turvaa tuova tekijä että yhteiskuntaa vakauttava voima.
Ammattiliiton jäsenyys on aina ollut sekä yksilölle turvaa tuova tekijä että yhteiskuntaa vakauttava voima. Kattava ja laadukas jäsenistön edunvalvonta on ammattiliittona toimintamme ydin. Vuoden 2022 aikana työsuhdeneuvontaamme tuli lähes 7000 käsiteltävää asiaa. Jäsenten yhteydenottojen määrä oli korkeampi, sillä yhteen asiaan saattoi kuulua useita asioita. Olemme edunvalvontatiimissämme huomanneet, että jäsenistön työelämäkysymykset ovat monimuotoistuneet: niitä on tarkasteltava useista eri näkökulmista neuvontaa annettaessa. Uuden hallitusohjelman ja mahdollisten työelämäuudistusten myötä kysymykset eivät varmasti muutu yksiselitteisimmiksi. Neuvontaa ja apua tarvittaneen työelämäasioissa jatkossa nykyistä enemmän. Ilman ammattiliiton jäsenyyden tuomaa turvaa, on työntekijä jatkossa entistä enemmän yksin, kun aletaan esimerkiksi hakea tulkintaa siitä, mikä on ”asiallinen syy” irtisanomiselle.
Ilman ammattiliiton jäsenyyden tuomaa turvaa, on työntekijä jatkossa entistä enemmän yksin, kun aletaan esimerkiksi hakea tulkintaa siitä, mikä on ”asiallinen syy” irtisanomiselle.
Huomionarvoista myös on, että ammattiliittojen neuvottelemat työehtosopimukset takaavat lakia paremmat työehdot. Hallitusohjelmassa todetaan, että ensimmäinen sairaslomapäivä olisi palkaton, ellei työehtosopimuksessa ole toisin sovittu – toisin sanoen lainsäädäntöä heikennettäessä ammattiliittojen neuvottelemien työehtosopimusten merkitys hyvien työehtojen turvaajana korostuu.
Suomen työmarkkinoiden neuvottelutoiminta rakentuu YK:n alaisen Kansainvälisen työjärjestö ILO:n periaatteille, joiden mukaan työelämää kehitetään kolmikantaisesti työnantajien, palkansaajien ja maan hallituksen kesken. Yhteisen työelämän kehittämisen nähdään tuovan vakautta ja tuottavuutta yhteiskuntaan. Keskusjärjestömme Akavan puheenjohtaja Maria Löfgren toteaa, että yhdessä kehittämisen ja sopimisen kulttuuri näyttää unohtuneen hallitusohjelman tekijöiltä.
Jos hallitusohjelmaan nostetut työelämäuudistukset eivät tunnu hyviltä, on syytä pohtia omia vaikuttamismahdollisuuksiaan. Ammattiliitto tarjoaa jäsenilleen kanavan vaikuttaa ja toimia paremman työelämän eteen. Jäsen voi esimerkiksi ottaa yhteyttä liiton asiantuntijoihin ja kertoa työelämän havainnoistaan ja näitä havaintoja hyödynnetään vaikuttamistyössä. Akavan Erityisalat jäsenyhdistyksineen tarjoaa myös monia vapaaehtoistoiminnan muotoja, kuten neuvottelu- ja toimikuntatyöskentelyn, jossa liiton aktiivit suunnittelevat ja kehittävät liiton toimintaa.
Huomionarvoista myös on, että ammattiliittojen neuvottelemat työehtosopimukset takaavat lakia paremmat työehdot.
On hyvä muistaa, että jo pelkkä jäsenyys on tapa vaikuttaa: ammattiliiton jäsenyys on kannanotto työelämää koskevien oikeuksien puolesta. Muuttuvan työelämän haasteissa ammattiliitto on myös asiantunteva kumppani ja avun tarjoaja.
Ajankohtaista
Museo- ja kulttuuriperintöalan ammattiliiton sääntömääräinen vuosikokous 21.4.2026
Museo- ja kulttuuriperintöalan ammattiliiton sääntömääräinen vuosikokous pidetään etäkokouksena tiistaina 21. huhtikuuta klo 16.30 alkaen. Jäsen, ilmoittauduthan kokoukseen 20.4. mennessä. Lämpimästi tervetuloa!
Suojattu: MALn vuosikokous – hallitushakijat esittelyssä!
Otetta ei näytetä, koska artikkeli on suojattu.
Museoiden yritysyhteistyö -hanke etenee: Tervetuloa työpajaan Museopäivillä!
Museoliitossa tammikuussa 2026 käynnistynyt ESR+-rahoitteinen hanke Museoiden yritysyhteistyö: uudet mahdollisuudet on lähtenyt rivakasti liikkeelle. Hankkeen tavoitteena on kehittää museoammattilaisille osaamista, jonka avulla museot voivat innovoida, tuotteistaa ja pilotoida uudenlaisia palvelukonsepteja yrityksille, ja siten vahvistaa museoiden kykyä omaan tulonmuodostukseen muuttuvassa rahoitusympäristössä. Hanke on mukana Museopäivillä: Tervetuloa työpajaan!
Museoalan kysely 2026 jatkokoulutuksesta: tohtorikoulutus
Museo- ja kulttuuriperintöalan ammattiliitto MAL ry ja Jyväskylän yliopiston museologian oppiaine keräävät taustatietoa museoalan tohtorikoulutuksen kehittämiseksi. Tavoitteena on selvittää, mitkä tekijät vaikuttavat museoammattilaisten intoon ja mahdollisuuksiin hakeutua tutkijakoulutukseen valmistelemaan väitöskirjaa. Vastaajiksi toivotaan tohtorintutkinnon jo suorittaneita, mutta myös tohtorintutkinnon suorittamisesta kiinnostuneita.
Liity museoiden yritysyhteistyö: uudet mahdollisuudet -hankkeeseen!
Museoliitossa on alkanut hanke Museoiden yritysyhteistyö: uudet mahdollisuudet. Hanke vahvistaa museo- ja kulttuuriperintöalan ammattilaisten palvelumuotoilu-, liiketalous- ja rahoitusosaamista mahdollistaen asiantuntijapalveluiden tuotteistamisen ja myynnin. MAL oli mukana hankehakemuksen työstämisessä sekä myös rahoittaa hanketta. Liity mukaan!
Kiinnostaako museo- ja kulttuuriperintöalan edunvalvonta? Hae MALn hallitukseen!
Hallituksen jäsenenä olet jäsenistömme äänitorvi. Hallituksessa pääset näköalapaikalle käsittelemään museo- ja kulttuuriperintöalaa ravistelevia ajankohtaisia työelämä- ja yhteiskunnallisia kysymyksiä.
Matkatuki Museologian seminaariin osallistuville MALn opiskelijajäsenille
MALn opiskelijajäsen, haluaisitko lähteä opiskelijoiden järjestämään Museologian seminaariin Jyväskylään? MAL on päättänyt tukea Keski-Suomen ulkopuolella asuvien opiskelijajäsentensä osallistumista seminaariin matkatuen avulla.
Ehdota ryhmätyönohjausryhmää — tarjoamme vertaistukea ja oppimisen iloa!
MALn jäsen, kaipaatko vertaistukea ja vertaisoppimista? MAL järjestää ryhmätyönohjausta jäsenetuna. Seuraava ryhmä on suunnitteilla, ehdota uutta työnohjausryhmää!
Liukuva työaika ja saldokäytännöt – arkea helpottavaa joustoa, kuormitusta ja epäselviä rajoja
Liukuva työaika ja työaikasaldot ovat monilla työpaikoilla keskeinen osa arkea. Niiden avulla lisätään joustavuutta ja helpotetaan työn ja muun elämän yhteensovittamista. Liukumakäytännöt ja saldojen toteutus kuitenkin vaihtelee.
HS Mielipide: Museovalvoja varmistaa kaikille turvallisen museovierailun
Osallistuimme Helsingin Sanomien keskusteluun mielipidekirjoituksellamme:
”Museovalvoja varmistaa kaikille turvallisen vierailun”
– Museovalvojan työ on vastuullista: tehtävät liittyvät esineiden, taideteosten ja museovieraiden turvallisuuteen sekä asiakaspalveluun.
- 1
- 2
- 3
- …
- 30
- Seuraava »