Hallitusohjelman kirjaukset merkitsevät, että jäsenet tarvitsevat entistä enemmän apua ja kumppanuutta työelämäasioissa. Jo ammattiliiton jäsenyys on tapa vaikuttaa. Kirjoittajana Amalia Poutanen, yksityissektorin neuvottelupäällikkö, Akavan Erityisaloista.

 

Viime perjantaina (16.6.) julkaistiin maan hallitusohjelma. Hallitusohjelmassa on useita työelämää koskevia kirjauksia ja näyttää siltä, että hallituksen tavoitteena onkin muuttaa työelämän lainsäädäntöä ja myös sosiaaliturvaa monin eri tavoin.

Palkansaajien näkökulmasta nyt esille tuodut mahdolliset muutokset eivät vaikuta valoisilta. Esimerkiksi työntekijän henkilöperusteista irtisanomista halutaan helpottaa niin, että jatkossa irtisanomiseen riittäisi asiallinen syy (vrt. nyt: painava ja asiallinen syy), vuoden määräaikaiseen työsuhteeseen ei enää tarvittaisi perustetta (vrt. nyt: työsopimus on tehtävä toistaiseksi voimassa olevaksi, jos perustetta määräaikaisuudelle ei ole) ja ensimmäinen sairaslomapäivä olisi palkaton, ellei työehtosopimuksessa tai työsopimuksessa ole toisin sovittu. Lisäksi lakko-oikeutta halutaan rajata. Edellä mainittujen lisäksi hallitusohjelmakirjauksissa on monia muita työelämäkirjauksia.

Onkin jo todettu, että palkansaajien näkökulmasta hallitusohjelman työelämäkirjaukset vaikuttavat siltä, että työntekijän asemaa heikennettäisiin merkittävästi suhteessa työnantajaan ja myös laajemmin yhteiskunnassa.

Ammattiliiton jäsenyys on aina ollut sekä yksilölle turvaa tuova tekijä että yhteiskuntaa vakauttava voima.

Ammattiliiton jäsenyys on aina ollut sekä yksilölle turvaa tuova tekijä että yhteiskuntaa vakauttava voima. Kattava ja laadukas jäsenistön edunvalvonta on ammattiliittona toimintamme ydin. Vuoden 2022 aikana työsuhdeneuvontaamme tuli lähes 7000 käsiteltävää asiaa. Jäsenten yhteydenottojen määrä oli korkeampi, sillä yhteen asiaan saattoi kuulua useita asioita. Olemme edunvalvontatiimissämme huomanneet, että jäsenistön työelämäkysymykset ovat monimuotoistuneet: niitä on tarkasteltava useista eri näkökulmista neuvontaa annettaessa. Uuden hallitusohjelman ja mahdollisten työelämäuudistusten myötä kysymykset eivät varmasti muutu yksiselitteisimmiksi. Neuvontaa ja apua tarvittaneen työelämäasioissa jatkossa nykyistä enemmän.  Ilman ammattiliiton jäsenyyden tuomaa turvaa, on työntekijä jatkossa entistä enemmän yksin, kun aletaan esimerkiksi hakea tulkintaa siitä, mikä on ”asiallinen syy” irtisanomiselle.

Ilman ammattiliiton jäsenyyden tuomaa turvaa, on työntekijä jatkossa entistä enemmän yksin, kun aletaan esimerkiksi hakea tulkintaa siitä, mikä on ”asiallinen syy” irtisanomiselle.

Huomionarvoista myös on, että ammattiliittojen neuvottelemat työehtosopimukset takaavat lakia paremmat työehdot. Hallitusohjelmassa todetaan, että ensimmäinen sairaslomapäivä olisi palkaton, ellei työehtosopimuksessa ole toisin sovittu – toisin sanoen lainsäädäntöä heikennettäessä ammattiliittojen neuvottelemien työehtosopimusten merkitys hyvien työehtojen turvaajana korostuu.

Suomen työmarkkinoiden neuvottelutoiminta rakentuu YK:n alaisen Kansainvälisen työjärjestö ILO:n periaatteille, joiden mukaan työelämää kehitetään kolmikantaisesti työnantajien, palkansaajien ja maan hallituksen kesken. Yhteisen työelämän kehittämisen nähdään tuovan vakautta ja tuottavuutta yhteiskuntaan. Keskusjärjestömme Akavan puheenjohtaja Maria Löfgren toteaa, että yhdessä kehittämisen ja sopimisen kulttuuri näyttää unohtuneen hallitusohjelman tekijöiltä.

Jos hallitusohjelmaan nostetut työelämäuudistukset eivät tunnu hyviltä, on syytä pohtia omia vaikuttamismahdollisuuksiaan. Ammattiliitto tarjoaa jäsenilleen kanavan vaikuttaa ja toimia paremman työelämän eteen. Jäsen voi esimerkiksi ottaa yhteyttä liiton asiantuntijoihin ja kertoa työelämän havainnoistaan ja näitä havaintoja hyödynnetään vaikuttamistyössä. Akavan Erityisalat jäsenyhdistyksineen tarjoaa myös monia vapaaehtoistoiminnan muotoja, kuten neuvottelu- ja toimikuntatyöskentelyn, jossa liiton aktiivit suunnittelevat ja kehittävät liiton toimintaa.

Huomionarvoista myös on, että ammattiliittojen neuvottelemat työehtosopimukset takaavat lakia paremmat työehdot.

On hyvä muistaa, että jo pelkkä jäsenyys on tapa vaikuttaa: ammattiliiton jäsenyys on kannanotto työelämää koskevien oikeuksien puolesta. Muuttuvan työelämän haasteissa ammattiliitto on myös asiantunteva kumppani ja avun tarjoaja.

Akavan Erityisalojen neuvottelupäällikkö Amalia Poutanen
Akavan Erityisalojen neuvottelupäällikkö Amalia Poutanen

Ajankohtaista

HS Mielipide: Hallituksen leikkaukset rampauttavat kulttuuri­perintö­alan

Kirjoittajalta MAL | 3.9.2024

Kirjoitimme Helsingin Sanomiin:
Museo- ja kulttuuriperintöala on seurannut huolissaan hallituksen leikkauspolitiikkaa. Jo ennestään ala on elänyt suu säkkiä myöten – korkeasti koulutettujen ammattilaisten palkat laahaavat jäljessä, ja kiinteistökulut kohoavat koko ajan.

Ei pelkkiä seiniä! – Mielenosoitus 2.9.

Kirjoittajalta MAL | 30.8.2024

Leikkaus henkilöstöstä on leikkaus Suomen kulttuuriperinnöstä! Maanantaina 2.9. klo 16.30 osoitamme mieltä Museoviraston leikkauksia vastaan Kansallismuseon edessä. Kansallismuseo on remontissa, mutta kulttuuriperintömme tarvitsee muutakin kuin seinät!

Maan hallitus on lyhytnäköisesti hylkäämässä kulttuurin

Kirjoittajalta MAL | 23.8.2024

Kulttuuri- ja museoalojen potentiaali maamme elinvoiman lähteenä ja työllistäjänä jää hyödyntämättä, mikäli ennakoidut leikkaukset budjettiriihessä toteutuvat. Uhkana ovat kulttuurialoja vuosiksi näivettävät irtisanomiset.

Tutustu vähimmäispalkkasuosituksiin

Kirjoittajalta MAL | 16.8.2024

Museo- ja kulttuuriperintöalan ammattiliitto on mukana vähimmäispalkkasuosituksissa (Historian, kirjallisuuden, kulttuuriaineiden ja vieraiden kielten FM-tutkinnon ja HuK-tutkinnon suorittaneet). Vähimmäispalkkasuosituksia voi käyttää tukena palkkaneuvotteluissa.

Työsuojeluverkosto: Työn priorisointi – kuka päättää? Ennakkokysely, käy vastaamassa!

Kirjoittajalta MAL | 28.6.2024

Museoalan työsuojeluverkosto:
Museoiden niukkenevat resurssit vaikuttavat työtehtävien priorisointiin. Kuka vastaa priorisointipäätösten tekemisestä? Käy vastaamassa kyselyymme ja kerro omat kokemuksesi.

Museonjohtaja, hae syksyn työnohjausryhmään — tarjoamme vertaistukea ja oppimisen iloa!

Kirjoittajalta MAL | 28.6.2024

Museonjohtaja, kaipaatko vertaistukea oman työsi kehittämiseksi? Hae jäsenistämme koottavaan museonjohtajien työnohjausryhmään, jossa pohditaan ja kehitetään omaa työtä osaavan työnohjaajan johdolla.

Jäsenblogi: Johtamisesta ja johtajista

Kirjoittajalta MAL | 27.6.2024

MALn jäsenblogissa julkaistaan kirjoituksia, joissa pohditaan ajankohtaisia aiheita – työelämästä, alasta, ammatista. Toisessa jäsenblogissa paneudutaan johtamiseen ja johtajiin.

Kesän 2024 kulttuurilippuja MALn jäsenille

Kirjoittajalta MAL | 3.6.2024

MAL hankki kiintiön lippuja kesän kulttuuritapahtumiin eri puolille Suomea. Perinteiseen tapaan liput jaetaan kiinnostuneiden kesken, mutta mikäli halukkaita on enemmän, arvotaan liput kyseisestä tapahtumasta kiinnostuneiden kesken. Tänä kesänä kohteina mm. Savonlinna, Seinäjoki, Oulu, Pori, Jyväskylä, Tampere, Turku, Helsinki, Vantaa, Järvenpää, Joensuu ja Kaustinen sekä vapaavalintainen ”jokeri”. Jäsen, esitä toiveesi 13.6. mennessä.

MAL ryn vuosikokouspäätökset

Kirjoittajalta MAL | 20.5.2024

Vuosikokous hyväksyi vuoden 2023 tilinpäätöksen sekä vuoden 2025 suunnitelmat. Kokouksessa valittiin myös uudet jäsenet MALn hallitukseen erovuoroisten tilalle.

Jäsenblogi: Ikäsukupuolinen sensitiivisyys museossa

Kirjoittajalta MAL | 2.5.2024

MALn jäsenblogissa julkaistaan kirjoituksia, joissa pohditaan ajankohtaisia aiheita – työelämästä, alasta, ammatista. Ensimmäisessä jäsenblogissa paneudutaan ikäsukupuoliseen sensitiivisyyteen museoissa.

ammattilainen mal moniosaaja museoala työyhteisö työyhteisötaidot