Annika Utriainen työskentelee asiakaspalvelusta ja -kokemuksesta vastavana kehittämispäällikkönä, museoalalla tuttavallisemmin intendenttinä, Merikeskus Vellamossa Kotkassa. Työssään hän luo kohtaamisia eri aikojen ihmisten välille - ja nauttii asiakkaiden, kollegojen ja yhteistyökumppaneiden ilosta ja oivalluksista, joihin on saanut olla vaikuttamassa.
Esihenkilönä Annikan vastuulla on Vellamon kahden museon yhteisen asiakaspalveluyksikön sujuva toiminta. Myös museokeskuksen turvallisuus on hänen tontillaan.
Tärkeä osa työtä on osallistuminen Vellamon palveluiden ja asiakaskokemuksen suunnitteluun.
”Olen konseptoimassa molempien museoiden näyttelyitä, mikä on asiakaskokemuksen kannalta keskeistä ja minun kannaltani innostavaa.”
"Pohjimmiltaan minun työskentelyni taustalla on aina asiakasnäkökulma."
Kaikki päivät ja sesongit ovat erilaisia; välillä viikoissa painottuvat asiakaspalveluyksikön suunnittelutyöt, välillä näyttelysuunnittelussa on keskeinen vaihe menossa. Esihenkilötyön sekä turvallisuustehtävät hän nostaa omassa työssään merkittävimmiksi vastuiksi.
”Työn vaihtelevuus ja vaikutusmahdollisuudet työn sisältöön ja sitä kautta museoiden kehityssuuntiin ovat parasta. Ja pohjimmiltaan minun työskentelyni taustalla on aina asiakasnäkökulma.” Annika toteaa.
Nykyisen työnsä hän kokee vastaavan lapsuudessa nousseeseen intohimoon historiaa kohtaan. Myöhemmin lukioikäisenä kiinnostus kohdistui erityisesti kulttuurihistoriaan; ihmisten kokemuksiin ja arkielämään.
”Asiakaskokemukseen liittyvässä työssä pääsen historian popularisoinnin ja ihmisten kokemusten pariin; asiakkaiden kokemustavat tai työkulttuurin kehittäminen ovat minulle kulttuurihistoriaa omassa ajassamme. Ja minulle on ilo olla tuottamassa kohtaamisia eri aikojen ihmisten välille. Historian kokeminen on lohdullista ja opettavaistakin tämän ajan ihmisille: emme ole yksin. On tärkeää mahdollistaa ja helpottaa noita kohtaamisia.”
Annikan mielestä museoala innostaa monia juuri työn merkityksellisyyden takia: asioita tarkastellaan samaan aikaan sekä pysyvyyden että ylisukupolvisuuden näkökulmasta.
”Tästä näkökulmasta alaa voitaisiin hyödyntää yhteiskunnassa esim. työurien pidentämisen tai vastuullisuusajattelun kehittämisessä. Mestari-kisälli-työskentely sopisi tänne.”
Annikan mukaan museoalalla tehdään töitä suurella intohimolla, vaikka palkkaus ei ole pysynyt mukana suhteessa koulutukseen eikä osaamisvaateisiin. Hän muistuttaa, että museoalalle on tärkeää saada myös muilta aloilta tulevia ihmisiä ja hyödyntää kehittymisessä monialaisuutta – tosin palkkataso on myös ulkopuolelta tulevien houkutteluun ongelmallisen alhainen. Esimerkiksi museoiden vauhdilla kehittyvä palvelutoiminta tarjoaa mahdollisuuksia monenlaisille osaajille.
"Museoala innostaa monia juuri työn merkityksellisyyden takia."
Pienen erityisalan ammattilaisten äänen esiin tuomiseksi Annika kokee merkittävänä Museoalan ammattiliiton jäsenyyden.
”Akateemisen koulutuksen myötä Akavan Erityisalat tuntuu omalta. Museoala puolestaan on pieni ala ja siinä MAL:sta saa yhteenkuulumisen tunnetta. Lisäksi on mainittava erinomaiset koulutukset; MAL tuntuu koko ajan parantavan juoksuaan.”
Entä mikä luo Annikalle yhteisöllisyyttä, onnistumisen iloa ja hyvinvointia päivittäisessä työssä?
”Asiakastyössä innostuneet ja ilahtuneet asiakkaat tuovat ilon. Minulle se näkyy usein ilahtuneiden asiakaspalvelijoiden kautta. Nautin alaisten, kollegoiden tai yhteistyökumppaneiden työnilosta tai oivalluksista, joihin olen saanut olla vaikuttamassa tai edistämässä. Upea museorakennus merimaisemassa ja hienot näyttelyt edistävät työhyvinvointia - on etuoikeus sukeltaa kesken työpäivän niihin elämyksiin edes hetkeksi.”
Ajankohtaista
Mielipidekirjoituksemme: Yhteiskunta tarvitsee humanisteja
Humanistien heikko työllistyminen on sitkeä myytti. Kirjoitimme aiheesta mielipidekirjoituksen Helsingin Sanomiin yhdessä Kieliasiantuntijoiden ja Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö Takun kanssa.
Lue lisää
Suosittele jäsenyyttä, saat lahjakortin!
Suosittele MALn jäsenyyttä kollegallesi ja saatte molemmat lahjakortit! Kampanja-aika 24.5.23 – 18.6.23.
Lue lisää
Museo- ja kulttuuriperintöalan ammattiliitto ajaa parannuksia museo-oppaiden työoloihin
Museo-oppaiden työoloja ja asemaa tulee edelleen parantaa, vaatii Museo- ja kulttuuriperintöalan ammattiliitto MAL. Liiton uusi suositus kiinnittää huomiota oppaiden usein puutteelliseen palkkaukseen, työaikaan ja mm. asiakaspalvelun uhkatilanteisiin.
Lue lisää
Harjoittelijoita käytetään törkeästi halpatyövoimana
Harjoittelijoita käytetään yhä häikäilemättä halpatyövoimana. Työnantajien ja korkeakoulujen tulisi yhdessä tarttua epäkohtaan, sanoo mm. kulttuuri-, kirjasto-, museo-, viestintä-, matkailu- ja ravintola-alan ammatteja edustava Akavan Erityisalat.
Lue lisää
MAL ryn vuosikokouspäätökset
Vuosikokous hyväksyi liiton uuden nimen ja valitsi uuden puheenjohtajan, varapuheenjohtajan sekä hallituksen jäsenet erovuoroisten tilalle. Kokous myös hyväksyi vuoden 2022 tilinpäätöksen sekä vuoden 2024 suunnitelmat ja jäsenmaksun suuruuden.
Lue lisää
Museoalan ammattiliitto on nyt Museo- ja kulttuuriperintöalan ammattiliitto!
Museoalan ammattiliiton sääntömääräinen vuosikokous hyväksyi 19.4.23 sääntömuutoksessa liiton uuden nimen Museo- ja kulttuuriperintöalan ammattiliitto MAL ry. Uusi nimi huomioi paremmin koko jäsenistöä ja edunvalvontakenttää.
Lue lisää
Helsingin palkkasotku kärjistyy – kaupungin korvattava vahingot
Helsingin kaupunki maksaa palkkoja edelleen räikeästi väärin. – Tilanne ei ole korjaantunut. Väärin maksettu palkka vaikuttaa myös sosiaalietuuksiin. Kaupungin on korvattava aiheuttamansa vahingot, vaatii Akavan Erityisalat.
Lue lisää
Museoalan ammattiliiton sääntömääräinen vuosikokous 19.4.2023
Museoalan ammattiliiton sääntömääräinen vuosikokous pidetään hybridikokouksena keskiviikkona 19. huhtikuuta klo 16.00 alkaen. Jäsen, ilmoittauduthan kokoukseen 13.4. mennessä. Lämpimästi tervetuloa!
Lue lisää
Suojattu: MALn vuosikokous – hallitushakijat esittelyssä!
Otetta ei näytetä, koska artikkeli on suojattu.
Lue lisää
Lausuntomme: Aineettoman kulttuuriperinnön toimenpideohjelma 2023-2028
Osallistuminen aineettoman kulttuuriperinnön keräämiseen ja tallentamiseen mahdollistuu, kun eri yhteisöillä on tietoa, ja siten myös keinoja, tuoda elävää perintöä näkyväksi sekä tallentaa sitä. Viestinnän rooli onkin aineettoman kulttuuriperinnön keräämisessä erityisen tärkeä.
Lue lisää- « Edellinen
- 1
- …
- 3
- 4
- 5
- 6
- 7
- …
- 23
- Seuraava »
