Kunta rekrytoi museonjohtajaa 2 900 euron kuukausipalkalla. Mitä se kertoo asiantuntijatyön arvostuksesta, kysyy Museo- ja kulttuuriperintöalan ammattiliitto MAL. Liitto kirjelmöi tapauksesta suoraan asianomaiseen kuntaan. – Valitettavasti kyse ei ole yksittäistapauksesta, sanoo toiminnanjohtaja Katariina Mäkelä.
Museo- ja kulttuuriperintöalan ammattiliitto MAL on huolestunut alan ammattilaisten yhä räikeämmäksi käyvästä alipalkkauksesta.
– Käytetäänkö huonoa työllisyystilannetta hyväksi, vai mikä on, kun meihin on otettu yhteyttä useammasta silmiinpistävästi alipalkatusta alamme asiantuntijatehtävästä. Hiljattain kirjelmöimme eräälle pienelle kaupungille, joka rekrytoi museonjohtajaa 2 900 euron kuukausipalkalla, toiminnanjohtaja Katariina Mäkelä Museo- ja kulttuuriperintöalan ammattiliitto MAL ry:stä kertoo.
– Oman palkkakyselymme mukaan museonjohtajien keskiarvopalkka on 4 778 euroa/kk. Sekään ei päätä huimaa, sillä kyse on tehtävästä, johon vaaditaan ylempi korkeakoulututkinto, Mäkelä sanoo.
– Pidämme tärkeänä, että kunnallinen kulttuurialan johtamis- ja asiantuntijatyö nähdään osana kaupungin elinvoimaa, identiteettiä ja vetovoimaa.
Liitto muistuttaa, että museonjohtajan tehtävä on lähes poikkeuksetta vaativa asiantuntija- ja johtamistehtävä, johon sisältyy samanaikaisesti kulttuuriperinnön asiantuntijuutta, hallinnollista vastuuta, toiminnan kehittämistä, sidosryhmäyhteistyötä, viestintää, esihenkilötyötä sekä usein myös laajoja talous- ja hankevastuita.
– Tehtävä edellyttää korkeaa koulutustasoa, itsenäistä työotetta, johtamistaitoa sekä monipuolista museoalan osaamista. Myös nyt puheena ollut alle 3 000 euron kuukausipalkan rekrytointi-ilmoitus sisälsi vastaavia tehtävänkuvauksia ja vaatimuksia.
– Pidämme tärkeänä, että kunnallinen kulttuurialan johtamis- ja asiantuntijatyö nähdään osana kaupungin elinvoimaa, identiteettiä ja vetovoimaa. Palkkaus viestii siitä, miten kunta arvottaa asiantuntijuutta, johtamisvastuuta ja kulttuuriperinnön hoitoa, Mäkelä sanoo.
Kansa arvostaa – arvostus ei näy palkassa
Suomalaiset arvostavat tutkitusti museo-, kirjasto- ja kulttuuripalveluita. Akavan Erityisalat on mittauttanut kansalaisten näkemykset tutkimuslaitos Verianin toteuttamilla gallup-tutkimuksilla vuodesta 2008.
– Erityisen vankasti ja pysyvästi – noin 80 prosentin voimalla – suomalaiset arvostavat museo-, kirjasto- ja kulttuuripalveluiden merkitystä paikkakunnan elinvoimalle sekä omalle oppimiselle, kertoo neuvottelupäällikkö Jaakko Korpisaari Akavan Erityisaloista.
Viime mittauksessa (ulkoinen linkki) vuodelta 2025 noin 79 % kansalaisista katsoi, että hyvät kirjasto-, museo- ja kulttuuripalvelut ovat kotipaikkakunnalle tärkeä elinvoimatekijä ja edellyttää, että oma kotikunta myös panostaa niihin. Yhtä moni arvioi, että palvelut lisäävät omia mahdollisuuksia oppia ja kehittyä.
– Verianin toteuttamassa tutkimuksessamme yli puolet kansalaisista katsoi, että kulttuurialan huono palkkaus on osoitus siitä, etteivät päättäjät arvosta kulttuurityötä. Tällainen vaikutelma kieltämättä syntyy, vaikka juhlapuheissa ja elinvoimastrategioissa kulttuurin merkitys ymmärretään koko ajan paremmin, Korpisaari pohtii.
– Kuntasektorin palkkaohjelmilla on pystytty korjaamaan kuntien kulttuuritoimessa työskentelevien alipalkkausta suhteessa muihin sektoreihin. Vielä on kuitenkin työtä tehtävänä, sillä palkkakuilu on edelleen valtava, Korpisaari sanoo.
Lisätietoja:
Katariina Mäkelä, toiminnanjohtaja, Museo- ja kulttuuriperintöalan ammattiliitto MAL ry, puh. 040 774 7620, katariina.makela@malry.fi
Jaakko Korpisaari, neuvottelupäällikkö, Akavan Erityisalat, puh. 040 777 9422 jaakko.korpisaari@akavanerityisalat.fi
Ajankohtaista
Pysyvyyttä ja ylisukupolvisuutta – museoalalla työ on aidosti merkityksellistä
Annika Utriainen työskentelee asiakaspalvelusta ja -kokemuksesta vastavana kehittämispäällikkönä Merikeskus Vellamossa. Työssään hän luo kohtaamisia eri aikojen ihmisten välille.
Museoalalle vetää monipuoliset työtehtävät ja jatkuva uuden oppiminen
Pyhän Olavin pyhiinvaellusreitti -hankkeen projektipäällikkönä työskentelevä Jarmo Korhonen on luomassa Pohjois-Pohjanmaan ensimmäistä rakennettua pyhiinvaellusreittiä. Korhoselle museoalalla työskentely mahdollistaa jatkuvaa uuden oppimista.
Hae mukaan kevään 2021 ryhmätyönohjaukseen!
Kaipaatko tilaisuutta keskustellaksesi omasta työstäsi? Pohditko työssäsi motivaatiota, työssä jaksamista, omaa ajankäyttöäsi? Hae MALn työnohjausryhmään, jossa pääset keskustelemaan muiden alan ammattilaisten kesken sekä työnohjaajan johdolla.
Vuoden 2021 koulutustuki haetaan sähköisesti
Myönnämme hakemuksen perusteella jäsenillemme koulutustukea vuosittain max. 300 e/ hlö. Koulutus voi olla järjestetty esimerkiksi avoimessa yliopistossa, kesäyliopistossa, täydennyskoulutuskeskuksessa tai ammattikorkeakoulussa.
Museotyön suolaa on vaihtelevuus
Elina Pylsy-Komppa työskentelee Kymenlaakson museossa, Kotkan Merikeskus Vellamossa. Tutkijana hänen työhönsä kuuluu päätösten tekeminen siitä, mitä kuva- ja asiakirjakokoelmiin otetaan. Elinaa työssään innostaa päivien vaihtelevuus sekä hyvä työyhteisö.
MALn lausunto: Koronatilanne tammikuussa 2021 ja museoalan lisäresurssitarpeet
Koronaepidemiasta johtuvat museoiden sulkutilanteet ovat vaikuttaneet museoiden talouteen. Museoalalla on pelkona, että koronaepidemian aiheuttamien seurausten vuoksi museot joutuvat tulevaisuudessa säästökuurille.
Myönsimme apurahaa museoalan jatko- ja täydennysopintoihin sekä opinnäytetöihin
Myönnämme kerran vuodessa haettavaa apurahaa jäsenille täydennys- ja jatkokoulutukseen sekä opinnäytetyöhön. Vuonna 2020 apurahaa myönnettiin muun muassa erityispedagogiikan ja aluetieteen opintoihin, kirjansidontakurssille sekä museoalan opinnäytetöihin.
KUMUsta kuuluu! -podcastissa monimuotoinen museoala: haastattelussa MALn Heta Hedman
Järjestökoordinaattorimme Heta Hedman vieraili Jyväskylän yliopiston Kulttuurit ja yhteisöt muuttuvassa maailmassa -tutkinto-ohjelman KUMUsta kuuluu! -podcastissa kertomassa museoalan kuulumisista.
Museoalan ammattiliiton lausunto kulttuurialan eettisestä toimielimestä
Museoalan ammattiliitto pitää tärkeänä, että Kulttuurialan eettinen neuvosto perustetaan ja siten kehitetään alan eettistä toimintaa freelance-, valtio-, kunta- ja säätiöpuolella. Keskeistä on toimintakulttuurin tervehdyttäminen hyvän johtamiskulttuurin kautta.
Rovaniemeläinen Tuire Eilittä jatkaa Akavan Erityisalojen puheenjohtajana, myös MALn puheenjohtaja jatkaa hallituksessa
Tuire Eilittä valittiin Akavan Erityisalojen puheenjohtajaksi seuraavalle kaksivuotiskaudelle. – Naisvaltaisten alojemme osaajia tulee arvostaa enemmän ja tämän on näyttävä myös palkassa, Tuire Eilittä sanoo.
- « Edellinen
- 1
- …
- 27
- 28
- 29
- 30
- 31
- Seuraava »