Akavan Erityisalat vaatii budjettiriihen päätöksiltä tasapuolisuutta. Kansalaisten sivistys- ja hyvinvointipalveluja uhkaavia lisäleikkauksia ei tule toteuttaa. Sen sijaan on aika puuttua pysähtynyttä yritystoimintaa säilyttäviin tukiin ja kaikkein hyvätuloisimpien verohelpotuksiin. Tämä olisi oikeudenmukainen, tulevaisuudenuskoa ja myös kasvua rakentava suunta. Ilman hyvinvointia ei synny kestävää kasvua.
Kuntien lisäleikkaukset vaarantaisivat kirjasto-, museo-, kulttuuri-, nuoriso-, liikunta- ja TE-palvelut
Mikäli valtionvarainministerin leikkausesitys toteutuisi, kuntien valtionosuuksiin kohdistuisi ankaria lisäleikkauksia. Uudet säästöt uhkaisivat mm. kuntien kirjasto-, museo-, kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntapalveluja, kansalaisopistoja, TE-palveluja sekä hallintoa.
Leikkaukset näihin palveluihin leikkaisivat suoraan myös kuntalaisten hyvinvointia, Akavan Erityisalat muistuttaa. Leikkauksia ei tule tehdä, jos paikkakunta halutaan säilyttää elinvoimaisena ja kehittyvänä.
Karsiminen jo valmiiksi alimitoitetuista TE-palveluista olisi kasvavan työttömyyden oloissa harkitsematonta ja lisäisi työttömyyttä – siis kustannuksia toisaalla.
Kansalaiset arvostavat tutkitusti kirjasto-, museo- ja kulttuuripalveluja. Ne koetaan todella laajasti omaa oppimista ja kehittymistä tukeviksi palveluiksi. Näin arvioi 79 % vastaajista Verianin kansalaiskyselyssä vuonna 2025. Peruspalveluksi kulttuurin määritteli 86 % kansalaisista.
Kotoutumisessa tarvitaan laadukkaita kielipalveluja
Akavan Erityisalat katsoo, ettei kuntien ja hyvinvointialueiden kotoutumiskorvauksia tule lakkauttaa.
Valtiovarainministeri on esittänyt, että kunnille ja hyvinvointialueille maksettavat, esimerkiksi kotoutumiskoulutukseen ja kielipalveluihin käytettävät kotoutumiskorvaukset lakkautetaan. Akavan Erityisalat pitää ehdotusta Suomen kotoutumispolitiikan vastaisena.
Maahanmuuttajien yhteiskuntaorientaatiosta ja kielikoulutuksesta nipistäminen lisää käytännössä kustannuksia muualle. Maahanmuuttajien kotoutuminen ja työllistyminen viivästyvät. Kanssakäymisessä ja asioinnissa väärinymmärrysten riski lisääntyy, jos tulkkauspalveluita heikennetään. Esimerkiksi sote-palveluissa vastaanottoajat pitenevät tai asioita joudutaan hoitamaan useaan kertaan. Niin viranomaisten kuin kotoutujien oikeusturva voi olla vaarassa.
Sote-järjestöiltä leikkaaminen lisää inhimillistä kärsimystä
Akavan Eritysalat yhtyy sosiaali- ja terveysjärjestöjen vetoomukseen sote-järjestöjä koskevien lisäleikkausten perumiseksi. Leikkaus syventäisi entisestään sosiaali- ja terveyspalveluiden kriisiä ja järjestöjen ahdinkoa. Eniten tästä kärsisivät tavalliset ihmiset, jotka saavat apua ja tukea järjestöiltä.
Järjestöt toimivat julkisia palveluita täydentävinä matalan kynnyksen toimijoina. Nyt säästöt uhkaavat samoja palvelujen tarvitsijoita, esimerkiksi ikääntyneitä tai köyhiä lapsiperheitä, kahdesta suunnasta, kun sekä järjestöt että julkinen sektori joutuvat leikkaamaan palvelujaan.
Tällä hallituskaudella sote-järjestöjen valtionavustuksista on jo päätetty leikata 36 %, eikä näidenkään leikkausten vaikutus ole vielä arvioitavissa. Tästä huolimatta valtiovarainministeri on esittänyt avustusten leikkausten kasvattamista jopa 60 prosenttiin.
Hyvä hallinto on Suomen vahvuus
Akavan Erityisalat pitää huolestuttavana, että osa päättäjistä kokee ”helpoksi” leikata hallinnosta ja tukipalveluista. Näiden leikkausten perusteleminen ja vaikutusten arviointi jäävät usein ohuiksi.
Liitto muistuttaa, että sujuvien ja yhdenvertaisten julkisten palvelujen perustana ovat toimiva hallinto ja ammattimaiset tukipalvelut. Niiden asiantuntijat ovat usein näkymättömiä mahdollistajia, joiden työ tukee ydintoimintojen sujuvuutta. Leikkausten sijaan hallinto ja tukipalvelut on resursoitava riittävästi kaikilla julkisen hallinnon tasoilla.
Kansalaisten silmissä hyvä hallinto näyttäytyy tärkeänä. 84 % suomalaisista arvioi tuoreessa kansalaiskyselyssä (Verian 2025), ettei Suomi menesty ilman hyvää hallintoa. Vielä suurempi osa kansalaisista (88 %) näkee, että hyvä julkinen hallinto on kansalaisten yhdenvertaisen kohtelun edellytys. Kansalaiset edellyttävät hallinnolta ennen kaikkea osaamista ja lainmukaisuutta.
Säästöt viranomaisviestinnästä vaarantavat demokratian ja kriisivalmiuden
Valtionhallinnon viestintäsuosituksen mukaan viestintä on olennainen osa strategista johtamista ja demokratian toteutumista, ja viranomaisilla on lain mukainen velvollisuus viestiä avoimesti toiminnastaan.
Ministeriöiden viestinnän keskittäminen valtioneuvoston kansliaan sekä jo tehdyt leikkaukset uhkaavat heikentää hallinnon kykyä viestiä strategisesti, asiantuntevasti ja tasapuolisesti eri hallinnonalat tuntien, Akavan Erityisalat sanoo. Tälläkin hallituskaudella on tehty useita kansalaisten elämään ja arkeen vaikuttavia lainsäädäntömuutoksia, joiden oikea-aikainen viestintä on demokratian edellytys.
Jos julkishallinto säästää viestinnästä, se säästää kansalaisten oikeudesta ymmärrettävään ja olennaiseen tietoon. Viestintä ei ole pelkkää tiedottamista, vaan viestinnän avulla turvataan yhteiskunnan toimivuus ja kriisivalmius – kuten koronapandemia osoitti.
Opetushallituksen merkitystä ei ymmärretä
Akavan Erityisalojen mielestä Opetushallituksen lakkauttamisesta käyty keskustelu osoittaa, ettei sen laajentuneita tehtäviä ymmärretä.
Opetushallitus huolehtii siitä, että kasvatus, opetus ja opiskelu tapahtuvat kaikkialla Suomessa lakien mukaisesti ja yhdenvertaisin periaattein. Tämän lisäksi virastolla on useita muita tehtäväkokonaisuuksia.
Akavan Erityisalat muistuttaa, että Opetushallituksen tehtävät ovat lakisääteisiä. Viraston tehtäväkenttä on valtava, koska sille on vuosien varrella keskitetty useita toimintoja, jotka hoidettiin ennen omissa virastoissaan.
Opetushallitus laajenee vuoden 2026 alusta jälleen, kun Kotimaisten kielten keskus Kotus yhdistyy siihen. Muutos on osaa mittavaa sivistyshallinnon virastouudistusta. Eduskunta hyväksyi lakiesityksen kesällä.
Akavan Erityisalat pitää huonona politiikkana, että päätetään valtavasta virastouudistuksesta ja samaan hengenvetoon kuullaan sen kanssa ristiriitaisia lakkauttamispuheita. Sekä fuusiot että leikkausten uhka ovat henkilöstölle iso kuormitustekijä. Valtion tulisi olla esimerkki hyvästä työnantajasta, ei huonosta ja poukkoilevasta.
***
Kyselyn on toteuttanut tutkimusyritys Verian Akavan Erityisalojen toimeksiannosta.
Kansalaisten käsitykset kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalveluista sekä julkisesta hallinnosta 2025
Lisätietoja: toiminnanjohtaja Olli Kaure, Akavan Erityisalat, puh. 040 594 4063, olli.kaure@akavanerityisalat.fi
Ajankohtaista
Museotyön suolaa on vaihtelevuus
Elina Pylsy-Komppa työskentelee Kymenlaakson museossa, Kotkan Merikeskus Vellamossa. Tutkijana hänen työhönsä kuuluu päätösten tekeminen siitä, mitä kuva- ja asiakirjakokoelmiin otetaan. Elinaa työssään innostaa päivien vaihtelevuus sekä hyvä työyhteisö.
MALn lausunto: Koronatilanne tammikuussa 2021 ja museoalan lisäresurssitarpeet
Koronaepidemiasta johtuvat museoiden sulkutilanteet ovat vaikuttaneet museoiden talouteen. Museoalalla on pelkona, että koronaepidemian aiheuttamien seurausten vuoksi museot joutuvat tulevaisuudessa säästökuurille.
Myönsimme apurahaa museoalan jatko- ja täydennysopintoihin sekä opinnäytetöihin
Myönnämme kerran vuodessa haettavaa apurahaa jäsenille täydennys- ja jatkokoulutukseen sekä opinnäytetyöhön. Vuonna 2020 apurahaa myönnettiin muun muassa erityispedagogiikan ja aluetieteen opintoihin, kirjansidontakurssille sekä museoalan opinnäytetöihin.
KUMUsta kuuluu! -podcastissa monimuotoinen museoala: haastattelussa MALn Heta Hedman
Järjestökoordinaattorimme Heta Hedman vieraili Jyväskylän yliopiston Kulttuurit ja yhteisöt muuttuvassa maailmassa -tutkinto-ohjelman KUMUsta kuuluu! -podcastissa kertomassa museoalan kuulumisista.
Museoalan ammattiliiton lausunto kulttuurialan eettisestä toimielimestä
Museoalan ammattiliitto pitää tärkeänä, että Kulttuurialan eettinen neuvosto perustetaan ja siten kehitetään alan eettistä toimintaa freelance-, valtio-, kunta- ja säätiöpuolella. Keskeistä on toimintakulttuurin tervehdyttäminen hyvän johtamiskulttuurin kautta.
Rovaniemeläinen Tuire Eilittä jatkaa Akavan Erityisalojen puheenjohtajana, myös MALn puheenjohtaja jatkaa hallituksessa
Tuire Eilittä valittiin Akavan Erityisalojen puheenjohtajaksi seuraavalle kaksivuotiskaudelle. – Naisvaltaisten alojemme osaajia tulee arvostaa enemmän ja tämän on näyttävä myös palkassa, Tuire Eilittä sanoo.
Kysely museo-oppaille 2020
Haluamme kartoittaa museo-oppaiden nykytilannetta ja saada eväitä opastyön edunvalvontaan, jotta voimme kehittää alan työoloja. Kyselymme on suunnattu museo-oppaille, jotka opastavat tällä hetkellä tai joilla on viimeaikaista opastuskokemusta museokentältä.
Kuntavaaliteemat Akavan Erityisaloilta: Hyvän hallinnon ja kulttuuripalvelujen merkitys esiin
Asiantuntevasti tuotetut kirjasto-, museo-, kulttuuri-, liikunta-, nuoriso- ja hallintopalvelut parantavat kuntalaisten hyvinvointia ja elämänhallintaa.
Museoalan ammattiliitto osallistui kulttuuriministerin pyöreän pöydän keskusteluun
MAL kutsuttiin tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikon pyöreän pöydän ääreen 16.9.2020 keskustelemaan taide- ja kulttuurialan tulevaisuuden näkymistä. Korostimme erityisesti museoalan lyhyen ja pitkän aikavälin lisärahoitustarpeita.
MALn vuosikokous valitsi uudet luottamushenkilöt 2020 – 2022
MALn sääntömääräinen vuosikokous 23.9.2020 vahvisti vuoden 2019 tilinpäätöksen ja taseen, ja myönsi vastuuvapauden tilivelvollisille. Kokous hyväksyi vuoden 2021 toimintasuunnitelman ja talousarvion. Kokous myös päätti jäsenmaksun vuodelle 2021.
- « Edellinen
- 1
- …
- 26
- 27
- 28
- 29
- Seuraava »