MAL ja Akavan Erityisalat: Vaikeata historiaa pitää voida käsitellä museoissa

Museoita koskeva poliittinen ohjaus on noussut keskusteluun presidentti Trumpin hallinnon ilmoitettua USAn julkisia museoita koskevista ”puhdistuksista”.

– Uutiset Yhdysvalloista pöyristyttävät. On varmistettava, etteivät vastaavat museoita koskevat sensuuripyrkimykset leviä Suomeen. Ikävä kyllä museoiden resurssipula hankaloittaa historian käsittelyä jo nyt, sanoo Museo- ja kulttuuriperintöalan ammattiliiton toiminnanjohtaja Katariina Mäkelä.

Akavan Erityisalat ja sen jäsenjärjestö Museo- ja kulttuuriperintöalan ammattiliitto ovat huolissaan trendeistä, jotka saattavat voimistuessaan kaventaa museoiden toimintaa ja vaarantaa niiden yhteiskunnallisen tehtävän toteutumisen.

Liitot vaativat, että museoiden on saatava riittävästi asiantuntijaresursseja ja vapautta, jotta niillä on tehtävänsä mukaisesti voimaa tarttua myös vaikeisiin aiheisiin.

- Museoiden resurssit pienenevät ja henkilöstöleikkausten uhka on koko ajan läsnä.  Ymmärtävätkö päättäjät museoiden yhteiskunnallista tehtävää ja sieltä nousevaa rahoituksen tarvetta, kysyy Museo- ja kulttuuriperintöalan ammattiliiton toiminnanjohtaja Katariina Mäkelä.

- Kun museoiden taloudellinen liikkumavara käy ahtaammaksi, merkitsee se painetta tarttua vaarattomiin, helposti toteutettaviin, myyviin ja taloudellisesti edullisiin näyttelyteemoihin, jolloin museoiden tehtäväkenttä kapenee huolestuttavasti.

– Yhdysvalloista "siivotaan" jo museoiden näyttelyjä ideologisin perustein. Onko vaarana, että vastaavaa trendiä kantautuu myös Suomeen? Valitettavasti museoiden henkilökuntaan on Suomessakin kohdistunut väkivallan uhkaa, maalittamista ja jopa poliittista painostusta. Ammattilaiskyselymme mukaan on viitteitä siitä, että resurssipula voi jo nyt aiheuttaa  museoissa itsesensuuria.

Kysely:
Vaikeiden historiallisten aiheiden käsittely kuormittaa museoammattilaisia

Tuoreen Museo- ja kulttuuriperintöalan ammattiliiton ja Historioitsijat ilman rajoja -yhdistyksen kyselytutkimuksen mukaan museoammattilaiset kokevat vaikeiden historiallisten aiheiden käsittelyn työssään kuormittavana. Erityistä huolta herättää se, että monet vastaajat yhdistivät vaikean historian parissa työskentelyyn liittyvän kuormituksen museoiden puutteellisiin resursseihin.

- Museoammattilaiset kokevat vaikean historian käsittelyn museoissa tärkeänä, mutta museoiden resursseista riippuu se, millaiset mahdollisuudet tähän on. Riittävään työhön perehtymiseen voi olla liian vähän aikaa ja liian pienillä resursseilla kynnys tarttua vaikeisiin aiheisiin kasvaa. Kuormitusta aiheuttaa kuitenkin myös se, jos museossa vältellään vaikean historian käsittelyä, kertoo järjestökoordinaattori Tuulia-Tuulia Tummavuori Museo- ja kulttuuriperintöalan ammattiliitosta.

- Reilusti yli puolet kyselyyn vastanneista museoammattilaisista kertoi kokeneensa kuormitusta työssään. Kuormitusta aiheuttaa esimerkiksi jatkuva työ väkivaltaa, syrjintää tai kärsimystä koskevan historian parissa. Vaikea historia aiheuttaa myös voimakkaita ja joskus jopa aggressiivisia reaktioita yleisössä. Tämä luonnollisesti vaikuttaa työhyvinvointiin, Tummavuori lisää.

- Jos kaiken tämän lisäksi huolena ovat somekohut, työntekijöiden maalittaminen sekä museoiden rahoitusleikkaukset, uhkana onkin se, että aliresursoiduissa museoissa käsitellään mieluummin turvallisempina ja helpompina pidettyjä aiheita.

Työnantajan taattava riittävät resurssit

- Työmäärään nähden liian pienet resurssit ja jatkuva huoli lisäleikkauksista ovat henkilöstölle merkittävä kuormitustekijä, joka heikentää työhyvinvointia. Jos päälle tulee eettinen kuorma siitä, että museo joutuu sensuroimaan näyttelyjänsä työntekijöiden turvallisuuden ja resurssipulan vuoksi, tilanne on henkilöstölle kestämätön, sanoo neuvottelupäällikkö Jaakko Korpisaari Akavan Erityisaloista.

- Museoiden yhteiskunnallisena tehtävänä on museolain mukaan ylläpitää ja vahvistaa yksilöiden ja yhteisöjen ymmärrystä ja osallisuutta kulttuurista, historiasta ja ympäristöstä. Työnantajan vastuulla on varmistaa, että toiminnan resurssit mahdollistavat henkilöstölle tämän tehtävän täyttämisen ilman työhyvinvointia kuormittavia tekijöitä, Korpisaari sanoo.

***


Taustatietoja kyselystä

Museo- ja kulttuuriperintöalan ammattiliiton ja Historioitsijat ilman rajoja -yhdistyksen museoammattilaisille suunnattuun kyselyyn vastasi 79 vastaajaa. Tiedot kerättiin 17.4.-12.5.2024.  Linkki raporttiin: https://malry.fi/wp-content/uploads/2025/03/Vaikea-historia-museoammattilaisten-tyossa.pdf

Vaikeiden tai sensitiivisten historiallisten aiheiden parissa työskentely on museoalalla yleistä. 86 prosenttia vastanneista on työskennellyt viimeisimmissä tehtävissään vaikean historian parissa. Noin 63 prosenttia vastaajista kertoi kokevansa kuormitusta vaikeiden aiheiden parissa työskennellessään.

Kyselyn mukaan mm. sodat, sotarikokset sekä erityisesti Suomen sotahistoriaan liittyvät asiat koettiin vaikeiksi aiheiksi. Vaikeaan historiaan koettiin usein liittyvän väkivaltaa, syrjintää ja eri ihmisryhmien kaltoinkohtelua. Kuitenkin vaikeina aiheina näyttäytyivät myös esimerkiksi rakennettuun kulttuuriperintöön, kulttuuriperinnön omistajuuteen sekä eri kulttuurien esittämiseen liittyvät kysymykset.

Museoiden tehtävät

https://finlex.fi/fi/lainsaadanto/2019/314#chp_1__sec_1__subsec_1

Museolain mukaan museoiden tavoitteena on

1) ylläpitää ja vahvistaa yksilöiden ja yhteisöjen ymmärrystä ja osallisuutta kulttuurista, historiasta ja ympäristöstä;

2) edistää kulttuuri- ja luonnonperinnön sekä taiteen säilymistä tuleville sukupolville;

3) edistää yhteisöllisyyttä, jatkuvuutta ja kulttuurista moninaisuutta;

4) edistää sivistystä, hyvinvointia, yhdenvertaisuutta ja demokratiaa.

Museotoiminnan tarkoituksena on

1) kulttuuri- ja luonnonperinnön sekä taiteen tallentaminen ja säilyttäminen;

2) aineistoja ja muita sisältöjä koskevan tutkimuksen edistäminen ja hyödyntäminen;

3) aineistojen ja tiedon saatavuuden, saavutettavuuden ja käytön edistäminen;

4) kulttuuri- ja luonnonperinnön sekä taiteen esittäminen ja elämysten tarjoaminen;

5) yleisötyö, vuorovaikutus sekä opetuksen ja kasvatuksen edistäminen.

Lisätietoja: 

Katariina Mäkelä, toiminnanjohtaja, Museo- ja kulttuuriperintöalan ammattiliitto MAL, p. 040 774 7620

Tuulia-Tuulia Tummavuori, järjestökoordinaattori, Museo- ja kulttuuriperintöalan ammattiliitto MAL, p. 040 554 7983

Jaakko Korpisaari, neuvottelupäällikkö, Akavan Erityisalat, p. 040 777 9422

Ajankohtaista

Merjan muistoa kunnioittaen

Kirjoittajalta MAL | 7.4.2021

Museoalan ammattiliiton entinen puheenjohtaja Merja Herranen nukkui pois 21.3.2021. Merja toimi MALn puheenjohtajana vuodet 2001 – 2014. Kiitämme Merja Herrasta ansiokkaasta elämäntyöstä museoalan hyväksi ja otamme osaa omaisten ja läheisten suruun.

MAL Ilta-Sanomien kulttuuriliitteessä 27.3. : Kulttuuripalvelut ovat tärkeä osa kunnan viihtyvyyttä

Kirjoittajalta MAL | 1.4.2021

Vaikuttamistyömme yhdessä Akavan Erityisalojen, Kuntien asiantuntijat Kumula ry:n ja Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKU ry:n kanssa oli esillä Ilta-Sanomien kulttuuriliitteessä 27.3.2021. Muistutimme kulttuuripalvelujen merkityksestä kuntien elinvoimaisuudelle.

”Opastyö on ja pysyy niin pitkään kuin olen työelämässä”

Kirjoittajalta MAL | 22.3.2021

Mirja Nevalainen on työskennellyt museo-oppaana jo 25 vuotta. ”Jotkut saattavat pitää työtä ohimenevänä työuran ilmiönä. Minulla se on ja pysyy, niin pitkään, kun työtä teen”, hän kertoo. Museoalalle Mirja päätyi alun perin teatteritieteiden opintojen kautta.

Päivittyvät COVID19-uutiset

Kirjoittajalta MAL | 17.3.2021

Olemme saaneet paljon yhteydenottoja jäseniltä koronavirustilanteeseen liittyyen. Tänne päivitetään viimeisin tiedotuksemme ja ohjeistus koronaan liittyen.

”Parasta museoalalla on, että saa tehdä työtä, josta nauttii”

Kirjoittajalta MAL | 10.3.2021

Jaakko Ervasti on maisterivaiheen arkeologian opiskelija, joka on lapsesta saakka ollut kiinnostunut historiasta. Ensimmäiset alan työkokemukset ovat vahvistaneet tunnetta siitä, että museotyö on se oikea suunta työelämässä.

Insinööritoimistosta museoalalle: kulttuuriympäristötyö vei Katariinan mukanaan

Kirjoittajalta MAL | 24.2.2021

Korjausrakentamisen tutkija Katariina Ruuska-Jauhijärvi työskentelee Kymenlaakson museossa. Aiempi työ insinööritoimistossa vaihtui museotyöhön, kun museolain uudistus avasi uusia haasteita museokentältä.

Pysyvyyttä ja ylisukupolvisuutta – museoalalla työ on aidosti merkityksellistä

Kirjoittajalta MAL | 24.2.2021

Annika Utriainen työskentelee asiakaspalvelusta ja -kokemuksesta vastavana kehittämispäällikkönä Merikeskus Vellamossa. Työssään hän luo kohtaamisia eri aikojen ihmisten välille.

Museoalalle vetää monipuoliset työtehtävät ja jatkuva uuden oppiminen

Kirjoittajalta MAL | 24.2.2021

Pyhän Olavin pyhiinvaellusreitti -hankkeen projektipäällikkönä työskentelevä Jarmo Korhonen on luomassa Pohjois-Pohjanmaan ensimmäistä rakennettua pyhiinvaellusreittiä. Korhoselle museoalalla työskentely mahdollistaa jatkuvaa uuden oppimista.

Hae mukaan kevään 2021 ryhmätyönohjaukseen!

Kirjoittajalta MAL | 4.2.2021

Kaipaatko tilaisuutta keskustellaksesi omasta työstäsi? Pohditko työssäsi motivaatiota, työssä jaksamista, omaa ajankäyttöäsi? Hae MALn työnohjausryhmään, jossa pääset keskustelemaan muiden alan ammattilaisten kesken sekä työnohjaajan johdolla.

Vuoden 2021 koulutustuki haetaan sähköisesti

Kirjoittajalta MAL | 1.2.2021

Myönnämme hakemuksen perusteella jäsenillemme koulutustukea vuosittain max. 300 e/ hlö. Koulutus voi olla järjestetty esimerkiksi avoimessa yliopistossa, kesäyliopistossa, täydennyskoulutuskeskuksessa tai ammattikorkeakoulussa.

elinvoima henkilöstö kulttuuri kulttuuripolitiikka kultuuriperintö kunnat kuntavaalit museoala Suomi talous