Kunta-alalle on allekirjoitettu uudet kolmivuotiset työ- ja virkaehtosopimukset ja viiden vuoden palkkaohjelma.

Sopimuksissa ovat mukana työnantaja Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT, Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ja Julkisen alan unioni JAU (JHL ja Jyty). Sote ry (Tehy ja Super) ei ole mukana sopimuksessa.

 

Sopimukset noudattavat aiemmin toukokuussa annettua sovittelulautakunnan sovintoehdotusta. Tunnustelut sopimuksesta, jossa olisivat mukana vain JUKO, JAU ja KT, aloitettiin heti sovittelulautakunnan sovintoesityksen hylkäämisen jälkeen 11. toukokuuta.

Erityisen haastavia kohtia erillissopimuksessa olivat pääsopimuksen ja ”turvalausekkeen” kirjaaminen. Pääsopimus on kunta- ja hyvinvointialueitten sopimusrakennetta ja -osapuolia määrittävä sopimus. ”Turvalausekkeella” tarkoitetaan sopimuksen ulkopuolelle jääneen Sote ry:n mahdollisten lisäpalkankorotusten heijastumista sopimuksen tehneisiin. Sekä pääsopimus että ”turvalausekkeet” ovat osana allekirjoitettuja sopimuksia.

Sopimukset ovat kolmivuotisia ja ovat voimassa 1.5.2022-30.4.2025. Palkankorotusten lisäksi merkittävää on, että perhevapaista saatiin hyvätasoiset sopimusmääräykset.

Mukana ovat kaikki kunta-alan työ- ja virkaehtosopimukset kuten Kunta-alan yleinen virka- ja työehtosopimus KVTES, Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön työ- ja virkaehtosopimus SOTE-sopimus, Kunta-alan opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimuksen OVTES ja Kunta-alan teknisen henkilöstön virka- ja työehtosopimus TS.

Saavutetun sopimusratkaisun myötä JUKOn kunta-alalle julistama ylityö- ja vuoronvaihtokielto päättyy keskiviikkona 8. kesäkuuta klo 24.00.

 

Palkankorotus tänä vuonna 2,5 prosenttia

Palkkoja korotetaan tänä vuonna takautuen 1.6. lukien 2 prosentin yleiskorotuksella. Korotus on kuitenkin vähintään 46 euroa kuukaudessa, joka kohdentuu enintään 2 300 euron palkkoihin.

Lokakuussa 1.10. on paikallisesti kohdennettava 0,5 prosentin palkankorotuserä. Jos erän kohdennuksesta ei päästä paikallisissa neuvotteluissa yksimielisyyteen, se maksetaan kaikille yleiskorotuksena. Paikallisen erien käyttämisestä neuvottelevat ainoastaan JUKO, JAU ja työnantaja.

 

Palkankorotukset vähintään 1,9 prosenttia vuosina 2023 ja 2024

Vuosina 2023 ja 2024 palkankorotukset ovat 1,9 prosenttia. Korotuseristä 1,5 prosenttia maksetaan yleiskorotuksena ja 0,4 prosenttia paikallisesti kohdennettavana eränä. Palkankorotukset maksetaan kesäkuun alussa 1.6.2023 ja 1.6.2024. Paikallisten erien käyttämisestä neuvottelevat ainoastaan JUKO, JAU ja työnantaja.

Jos vientiteollisuudessa neuvotellaan näille vuosille 1,9 prosenttia suurempia palkankorotuksia, nostavat ne automaattisesti myös kuntasopimusten palkankorotuksia. Palkankorotusten tasossa verrataan teknologiateollisuuden, kemianteollisuuden ja AKT:n työehtosopimusten palkankorotusten keskiarvoa vuosina 2023 ja 2024.

 

Palkkaohjelma vuosille 2023 -2027 – yhteensä noin 5 prosenttia

Kunta-alan veto- ja pitovoiman lisäämiseksi sovittiin viisivuotisesta palkkauksen kehittämisohjelmasta, joka korottaa palkkoja sopimuskorotusten lisäksi. Palkkaohjelman tavoitteena on parantaa kunta- ja hyvinvointialan työpaikkojen kilpailukykyä, henkilöstön saatavuutta, työelämän laatua ja palvelutuotannon tuloksellisuutta.

Palkkaohjelma ajoittuu vuosille 2023–2027 ja koskee kaikkia sopimusaloja. Palkkaohjelman palkankorotuserien kohdentamisesta neuvotellaan joko paikallisesti tai keskitetysti. Näiden erien käyttämisestä neuvottelevat ainoastaan JUKO, JAU ja työnantajaosapuoli.

Palkkaohjelman palkankorotuserät ovat 1.6.2023 paikallinen järjestelyerä 1,2 %, 1.2.2024 keskitetty järjestelyerä 0,4 %, 1.6.2024 paikallinen järjestelyerä 0,6 %, 1.6.2025 paikallinen järjestelyerä 0,8 %, vuonna 2026 paikallinen järjestelyerä 0,8 % ja vuonna 2027 paikallinen järjestelyerä 1,2 %. Tästä poiketen on mahdollista, että keskitettyjä järjestelyeriä olisi kaksi yhden sijasta.

 

Historialliset lakot purivat

Kunta-alan muita aloja parempi palkkaratkaisu ei tullut ilmaiseksi tai helpolla. Tänä keväänä kunta-alalla on koettu poikkeuksellisen raskas neuvottelukierros useine ylityö- ja vuoronvaihtokieltoineen ja lakkoaaltoineen.

- Tätä tulosta ei olisi saavutettu ilman historian tiukimpia kunta-alan panostustoimia, joissa kaikissa jäsenemme olivat mukana. Painostustoimet toteutettiin poikkeuksellisen hyvällä yhteishengellä järjestö- ja keskusjärjestörajat ylittäen, sanoo kuntasektorin neuvottelupäällikkö Jaakko Korpisaari Akavan Erityisaloista.

Jäsenemme mm. kirjastoissa, museoissa ja suun terveydenhuollossa olivat lakossa kaikissa kymmenessä lakkokaupungissa. Nämä ryhmät lakkoilivat kaikkien noin 5 000 kuntajäsenemme puolesta. Kiitos kaikille lakkoihin osallistuneille!

- Tätä tulosta ei olisi saavutettu ilman historian tiukimpia kunta-alan panostustoimia, joissa kaikissa jäsenemme olivat mukana.

Tulossa tarkempaa tietoa sopimuksesta

  • Avaamme uuden sopimuksen yksityiskohtia Kuntatiimi-tiedotteessa, joka ilmestyy lähipäivinä.
  • Webinaari kuntasopimuksesta järjestetään torstaina 16.6. klo 17-19. Erillinen kutsu on tulossa!

 

Olitko lakossa? Muista hakea lakkoavustusta!

Akavan Erityisalojen hallitus on päättänyt kunta-alan kevään 2022 lakkoja koskevan lakkoavustuksen määräksi 110 €/päivä.

Huom! Olet oikeutettu lakkoavustukseen myös viikonlopun osalta, jos työnantaja pidättää palkan ko. ajalta lakkoon osallistumisen perusteella. > Hae lakkoavustusta

***********

Teksi julkaistu alunperin Akavan Erityisalojen sivuilla.

Ajankohtaista

Merjan muistoa kunnioittaen

Kirjoittajalta MAL | 7.4.2021

Museoalan ammattiliiton entinen puheenjohtaja Merja Herranen nukkui pois 21.3.2021. Merja toimi MALn puheenjohtajana vuodet 2001 – 2014. Kiitämme Merja Herrasta ansiokkaasta elämäntyöstä museoalan hyväksi ja otamme osaa omaisten ja läheisten suruun.

MAL Ilta-Sanomien kulttuuriliitteessä 27.3. : Kulttuuripalvelut ovat tärkeä osa kunnan viihtyvyyttä

Kirjoittajalta MAL | 1.4.2021

Vaikuttamistyömme yhdessä Akavan Erityisalojen, Kuntien asiantuntijat Kumula ry:n ja Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKU ry:n kanssa oli esillä Ilta-Sanomien kulttuuriliitteessä 27.3.2021. Muistutimme kulttuuripalvelujen merkityksestä kuntien elinvoimaisuudelle.

”Opastyö on ja pysyy niin pitkään kuin olen työelämässä”

Kirjoittajalta MAL | 22.3.2021

Mirja Nevalainen on työskennellyt museo-oppaana jo 25 vuotta. ”Jotkut saattavat pitää työtä ohimenevänä työuran ilmiönä. Minulla se on ja pysyy, niin pitkään, kun työtä teen”, hän kertoo. Museoalalle Mirja päätyi alun perin teatteritieteiden opintojen kautta.

Päivittyvät COVID19-uutiset

Kirjoittajalta MAL | 17.3.2021

Olemme saaneet paljon yhteydenottoja jäseniltä koronavirustilanteeseen liittyyen. Tänne päivitetään viimeisin tiedotuksemme ja ohjeistus koronaan liittyen.

”Parasta museoalalla on, että saa tehdä työtä, josta nauttii”

Kirjoittajalta MAL | 10.3.2021

Jaakko Ervasti on maisterivaiheen arkeologian opiskelija, joka on lapsesta saakka ollut kiinnostunut historiasta. Ensimmäiset alan työkokemukset ovat vahvistaneet tunnetta siitä, että museotyö on se oikea suunta työelämässä.

Insinööritoimistosta museoalalle: kulttuuriympäristötyö vei Katariinan mukanaan

Kirjoittajalta MAL | 24.2.2021

Korjausrakentamisen tutkija Katariina Ruuska-Jauhijärvi työskentelee Kymenlaakson museossa. Aiempi työ insinööritoimistossa vaihtui museotyöhön, kun museolain uudistus avasi uusia haasteita museokentältä.

Pysyvyyttä ja ylisukupolvisuutta – museoalalla työ on aidosti merkityksellistä

Kirjoittajalta MAL | 24.2.2021

Annika Utriainen työskentelee asiakaspalvelusta ja -kokemuksesta vastavana kehittämispäällikkönä Merikeskus Vellamossa. Työssään hän luo kohtaamisia eri aikojen ihmisten välille.

Museoalalle vetää monipuoliset työtehtävät ja jatkuva uuden oppiminen

Kirjoittajalta MAL | 24.2.2021

Pyhän Olavin pyhiinvaellusreitti -hankkeen projektipäällikkönä työskentelevä Jarmo Korhonen on luomassa Pohjois-Pohjanmaan ensimmäistä rakennettua pyhiinvaellusreittiä. Korhoselle museoalalla työskentely mahdollistaa jatkuvaa uuden oppimista.

Hae mukaan kevään 2021 ryhmätyönohjaukseen!

Kirjoittajalta MAL | 4.2.2021

Kaipaatko tilaisuutta keskustellaksesi omasta työstäsi? Pohditko työssäsi motivaatiota, työssä jaksamista, omaa ajankäyttöäsi? Hae MALn työnohjausryhmään, jossa pääset keskustelemaan muiden alan ammattilaisten kesken sekä työnohjaajan johdolla.

Vuoden 2021 koulutustuki haetaan sähköisesti

Kirjoittajalta MAL | 1.2.2021

Myönnämme hakemuksen perusteella jäsenillemme koulutustukea vuosittain max. 300 e/ hlö. Koulutus voi olla järjestetty esimerkiksi avoimessa yliopistossa, kesäyliopistossa, täydennyskoulutuskeskuksessa tai ammattikorkeakoulussa.

ae alanarvostus alipalkkaus ammattilainen arvoaasiantuntijalle fm juko koulutettu koulutus kulttuuriperintö lakko lakko2022 lakonuhka maisteri mal mielenilmaus moniosaaja museoala neuvottelu palkkaohjelma palkkapäivä silpputyö sopien2022 sopimus tes