Mitkä asiat ovat tärkeimpiä, kun mietitään työhyvinvointia ja työssä jaksamista koko työyhteisön näkökulmasta? Mitä vaaditaan esihenkilöiltä ja johtamiselta, mitä työyhteisön kaikilta jäseniltä?
MALn etkot Museopäivillä kokosivat toistakymmentä osallistujaa pohtimaan hyvän työyhteisön rakennuspalikoita. Osallistujia oli eri puolilta Suomea, erilaisista tehtävistä ja työyhteisöistä. Etkojen tavoitteena oli pohtia yhdessä, miten voisimme kannustaa museo- ja kulttuuriperintöalan työpaikkoja, ja etenkin työyhteisöjä, parhaaseen mahdolliseen työhyvinvointiin.
Mikä haastaa tämän päivän työyhteisöjä?
Koronaepidemian ja erilaisten sulkujen ja säädösten jälkeen etätyö, läsnätyö ja hybridityö nousi keskusteluissa suurimmaksi haasteeksi työyhteisöjen näkökulmasta. Etätyö on tullut jäädäkseen eikä paluuta menneeseen enää ole.
Mutta miten erilaiset toimenkuvat, työyhteisöt ja johtaminen saadaan sovitettua yhteen niin, että kaikki kokevat olevansa osa yhteisöä ja kaikkien ääni kuullaan? Hybridityö haastaa työyhteisöt ja niissä toimimisen sekä johtamisen ihan uudella tavalla.
Mistä hyvä työyhteisö muodostuu?
Toimiva työyhteisö on työssä viihtymisen ja pysymisen edellytys. Työyhteisöllä on merkitystä myös työn sujuvuuteen ja laatuun. Omaa työyhteisöään voi aina kehittää ja tehdä paremmaksi.
MALn toimisto oli kerännyt etukäteen keskustelun tueksi kolmen A4-arkin verran avainsanoja, jotka kuvaavat hyvää työyhteisöä sekä työyhteisötaitoja, joita jokaisella olisi hyvä olla tai joihin kannattaa kiinnittää huomiota ja kehittää. Sanoja tai väittämiä oli yhteensä 66 ja niistä sai valita 5–8 kpl omasta mielestään tärkeimpiä.
Hyvässä työyhteisössä on:
”Vaikutusmahdollisuuksia omaan työhön ja työyhteisön toimintaan”.
Tämä väittämä sai eniten rasteja kaikista väittämistä.
Lisäksi hyvä työyhteisö on myös tasa-arvoinen, oikeudenmukainen, työn kuormitus ja mitoitus on kunnossa, ja jossa sitoutuminen, työn johtaminen, ryhmään kuulumisen tunne ja vuorovaikutus ovat kunnossa. Myös arjen kohtaamisen merkitys ja (rakentava) huumori valittiin tärkeiksi tekijöiksi.
Hyvää työyhteisö nähtiin myös kannustavana; sellaisena, jossa tieto kulkee ja kaikkia arvostetaan. Hyvät työolosuhteet, ammattitaitoiset ja osaavat tekijät ja luottamus nostettiin myös sanoista ja väittämistä esiin.
Ammattietiikka, työstä annetaan ja saadaan palautetta ja kiitosta, kunnioitetaan yhteisiä toimintatapoja ja toimitaan reilusti ja oikeudenmukaisesti. Kaikki työyhteisön jäsenet ovat tervetulleita, eikä juoruilla. Muutokset nähtiin myös mahdollisuuksina oppia.
Yksittäisinä nostoina korostuivat vielä erilaisuuden hyväksyminen, luova, avoin ja yhdenvertainen työyhteisö sekä yhteiset arvot tai arvojen kunnioittaminen. Työhyvinvointia tukee myös se, että työterveyshuoltoon pääsee matalalla kynnyksellä ja tukea saa muutenkin.
Hyvässä työyhteisössä tukea myös annetaan toisille. Hyvässä työyhteisössä työpaikalla on selkeät tavoitteet, työntekijöiden vaihtuvuus on pientä, kaikki tulevat mielellään töihin. Työpaikka on kaikilta osin turvallinen ja kaikilla on vastuu yhteisestä tekemisestä.
”Vaikutusmahdollisuuksia omaan työhön ja työyhteisön toimintaan”.
Hyviä työyhteisötaitoja:
Hyvän työyhteisön määrittelemisen lisäksi avainsanoissa oli kirjattu myös hyviä työyhteisötaitoja.
Kärkeen työyhteisötaidoissa nousi tervehtiminen. Eli niinkin pienellä eleellä kuin työkaverin moikkaamisella (tai moikkaamatta jättämisellä!) on vaikutus työyhteisön hyvinvointiin.
Myös myönteinen suhtautuminen asioihin ja ihmisiin ja pois negatiivisuudesta - ei vellota vaikeuksissa sekä ratkaisukeskeisyys nousivat kärkeen työyhteisötaidoissa. Lisäksi henkilö, jolla on hyvät työyhteisötaidot, antaa toisille tilaa tehdä oma työnsä, jakaa osaamistaan sekä pyytää apua ja vastaanottaa apua. Jokainen pystyy myös omalla toiminnallaan parantamaan työyhteisön ilmapiiriä, kun kunnioittaa asioiden käsittelyn oikeaa aikaa, paikkaa ja tapaa, on valmis muuttamaan omaa toimintaansa ja tekee myös itsearviointia, varmistaa, että on ymmärtänyt oikein sekä osaa vaihtaa näkökulmaa.
Kärkeen työyhteisötaidoissa nousi tervehtiminen. Eli niinkin pienellä eleellä kuin työkaverin moikkaamisella (tai moikkaamatta jättämisellä!) on vaikutus työyhteisön hyvinvointiin.
Etkoillamme oli valmiita sanoja ja väittämiä edellä mainittujen ja osallistujien valitsemien lisäksi paljon muitakin, ja niitä kaikkia tarvitaan hyvän työyhteisön rakentamisessa ja ylläpitämisessä.
Miksi työyhteisöllä on niin suuri merkitys?
Hyvässä työyhteisössä on edellä mainittujen asioiden lisäksi myös sosiaalinen pääoma korkealla. Sosiaalinen pääoma koostuu ryhmään kuulumisen tunteesta, luottamuksesta, yhteisistä arvoista sekä vastavuoroisuudesta. Lääketieteen lisensiaatti Tuula Oksanen on selvittänyt väitöskirjassaan sosiaalisen pääoman terveysvaikutuksia työyhteisössä.
Sosiaalinen pääoma edistää terveyttä: Työntekijät kokevat terveytensä paremmaksi, jos työpaikalla on paljon sosiaalista pääomaa. Terveyden huononemisen riski on jopa 80 % suurempi niillä, joiden työyhteisössä sosiaalista pääomaa ei juuri ole.
(Turun yliopisto, Workplace Social Capital and Employee Health Oksanen, Tuula (2009-11-07).
Tulevaisuudessa työyhteisön toimivuus ja ilmapiiri ovat erityisen tärkeitä, jotta työpaikka pystyy houkuttelemaan parhaat mahdolliset osaajat, jotka myös voivat hyvin ja pysyvät työssä.
Kiitos kaikille MALn etkoille osallistuneille hyvästä keskustelusta! Jatkamme työtä museo- ja kulttuuriperintöalan työpaikkojen työhyvinvoinnin kehittämisessä. Syksyllä on luvassa myös etätyökyselymme tuloksia.
Ajankohtaista
Museoalan ammattiliitto vaatii museoalan palkkatason korjaamista harjoittelupalkoista alkaen
Epäoikeudenmukainen palkkaus on museo- ja kulttuuriperintöalan vitsaus, joka alkaa jo opiskeluvaiheessa. Palkkojen korjaus on aloitettava harjoittelupalkoista ja katkaistava pienten palkkojen perinne. Uusi kunta-alan palkkaohjelma onneksi korjaa tilannetta kunnissa, Museoalan ammattiliitto sanoo.
Kesäkuun uutiskirje julkaistu!
Kesäkuun jäsentiedote on kilahtanut juuri äsken jäsenten sähköposteihin. Nyt kannattaa lukea: aiheina mm. etätyökysely ja kesän kulttuuriliput!
Huomio yhdenvertaisuuteen työelämässä
Yhdenvertaisuudella tarkoitetaan sitä, että kaikki ihmiset ovat samanarvoisia. Sukupuoli, ikä, etninen tai kansallinen alkuperä, kansalaisuus, kieli, uskonto tai muu vakaumus, mielipide, vamma, terveydentila, seksuaalinen suuntautuminen tai mikään muukaan henkilöön liittyvä syy ei tee meistä eriarvoisia eikä oikeuta muita huonompaan kohteluun. Syrjintäperusteet on kirjattu myös lakiin.
Kunta-alalle hyvätasoinen sopimus
Kunta-alalle on allekirjoitettu uudet kolmivuotiset työ- ja virkaehtosopimukset ja viiden vuoden palkkaohjelma. Sopimuksissa ovat mukana työnantaja Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT, Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ja Julkisen alan unioni JAU (JHL ja Jyty). Sote ry (Tehy ja Super) ei ole mukana sopimuksessa.
Lakkotarinoita-kampanja antoi äänen museotyön asiantuntijoille
MAL julkaisi touko-kesäkuun aikana seitsemän lakkotarinaa, joissa museoammattilaiset kertoivat, miksi osallistuivat tai tukivat kunta-alan lakkoa. Tarinoiden näkökulmat olivat monilta osin yhtenevät. Kulttuuriperinnön asiantuntijat ansaitsevat oikeudenmukaisen korvauksen tekemästään arvokkaasta työstä.
Museo- ja kulttuuriperintöalan etätyökysely käynnissä
Viime vuosina työn tekemisen murros on uudistanut tapaa tehdä töitä kaikilla aloilla. Uudet työn tekemisen mallit ovat alkaneet vakiinnuttaa paikkaansa myös museoalalla. Tässä kyselyssä kartoitamme etä- ja hybridityön nykytilaa ja tulevaisuutta museo- ja kulttuuriperintöalan tehtävissä. Toivomme kyselyyn vastauksia monipuolisesti alan eri työkentillä ja eri asemissa työskenteleviltä henkilöiltä.
Kunta-alalle neuvottelutulos
JUKO, JAU ja KT ovat saavuttaneet kunta-alan neuvottelutuloksen. Sopimuksen sisällöstä kerrotaan, jos kaikkien järjestöjen hallinnot hyväksyvät neuvottelutuloksen. JUKOn neuvottelukunnat ja hallitus kokoontuvat tiistaina 7. kesäkuuta. Akavan Erityisalojen hallinto käsittelee neuvottelutulosta osaltaan tänään maanantaina.
Lakkotarinoita-kampanja 2022: ”On todella tärkeää taistella misinformaatiota vastaan ja tuottaa oikeaa tietoa”
Korkeasti koulutettu museo- ja kulttuuriperintöalan asiantuntija ansaitsee oikeudenmukaisen palkan. Jotta alalla olisi jatkossakin tekijöitä, jotta kulttuuriperintömme ei tulisi uhatuksi. Julkaisemme keräämiämme lakkotarinoita.
Lakkotarinoita-kampanja 2022: ”Konservaattori asiantuntijana ja museotyön moniosaajana”
Korkeasti koulutettu museo- ja kulttuuriperintöalan asiantuntija ansaitsee oikeudenmukaisen palkan. Jotta alalla olisi jatkossakin tekijöitä, jotta kulttuuriperintömme ei tulisi uhatuksi. Julkaisemme keräämiämme lakkotarinoita.
Tärkeä osa minua -kampanja kertoo ammatti-identiteetin merkityksestä
Tärkeä osa minua -kampanjassa Akava jäsenjärjestöineen etsi ja jakoi tarinoita ammatti-identiteetin muodostumisesta ja merkityksestä.
- « Edellinen
- 1
- …
- 14
- 15
- 16
- 17
- 18
- …
- 29
- Seuraava »