Selvitimme loppusyksystä 2020 museo-oppaiden työskentelyolosuhteita yhdessä Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKUn kanssa. Perkaamme Museoalan ammattiliiton Mitä museo-oppaille kuuluu? - blogikirjoitussarjassamme oppaiden kokemuksia. Ensimmäisessä kirjoituksessa pohdimme oppaiden työmarkkina-aseman ja työttömyysturvan epävarmuutta.

Museo-opas on museokävijälle koko organisaation kasvot. Opas kohtaa kävijän ja tuo hänet kulttuurin äärelle. Moni museo-opas on kuitenkin joutunut etenkin korona-aikana vaikeaan tilanteeseen, kun työkeikat ovat loppuneet yhtäkkiä museoiden sulkemisen jälkeen.

Selvittääksemme millaista on museo-oppaan työ tänä päivänä Suomessa, toteutimme yhdessä Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKU ry kanssa opaskyselyn*, johon saimme yli 170 vastausta. Näistä vastauksista kävi ilmi, että museo-oppaat tekevät usein töitä useampaan museoon tai hankkivat täydennystä kuukausituloihinsa muista lähteistä.

Itsensätyöllistäjä vai työntekijä?

Epävarmuus on lisääntynyt paitsi oman toimeentulon, myös tulevaisuuden työnäkymien vuoksi pandemian aikana. Erityisesti oppaiden työnkuvassa tämä epävarmuus johtuu osittain tarjotuista työsopimuksista.

"Jokainen vapaailta on potentiaalinen tulonmenetys.

Silpputyö, eli useista eri työpaikoista tai tulonlähteistä kertyvä toimeentulo, on tuttu ilmiö koko kulttuurikentällä, mutta museoissa se näkyy erityisen hyvin oppaiden arkipäivässä. Vaikka museot ovat melko vakiintuneita organisaatioita, sai noin kaksi kolmasosaa opaskyselyyn vastanneista alle puolet kuukausituloistaan opastamisesta. Osittain tämä johtunee tarjotuista työsopimuksista, jotka kannustavat osa-aikaisuuteen: kyselyyn vastanneet oppaat työskentelivät mm. keikkasopimuksen, nollatuntisopimuksen, määräaikaisen sopimuksen alla tai toimeksiantosopimuksella.

Osa-aikaisuus aiheuttaa painetta myös työn ja vapaa-ajan yhteensovittamisessa monelle museo-oppaalle.

"Jokainen vapaailta on potentiaalinen tulonmenetys. Valitsen siis itse ne päivät / tunnit, jolloin en halua tienata. Tämä saattaa laskea kuukausiansioitani sadoilla euroilla.
- kyselyyn vastannut museo-opas

Monenlaisella eri sopimuksella työskentely tekee myös työehdoista neuvottelusta vaikeaa, vaikka kaikki kyselyssä nousseet sopimustyypit voidaankin laskea itsensätyöllistäjä-termin alle. Pohdinnan arvoista onkin miten samaa työtä voidaan tehdä niin erilaisilla sopimuksilla; toinen tekee työtä n. 12 € tuntipalkalla, kun taas toinen saa yhdestä tunnin opastuksesta 60 € korvauksen.

Työttömyysturva tasa-arvoista kaikille?

Kuinka itsensätyöllistäjä navigoi työttömyysturvaviidakossa, jos tai kun työt loppuvat? Kyselyyn vastanneista oppaista osa kertoi kohdanneensa vaikeuksia hakiessaan työttömyysturvaa tai sosiaalietuuksia. Ongelmallisena pidettiin esimerkiksi sitä, etteivät Kela, työttömyyskassat tai työttömyysturvaa koskevat säädökset ymmärrä oppaan työtä. Lisäksi työstä ilmoittaminen nykyisellä systeemillä koettiin vaikeaksi, koska työtuntien määrä vaihtelee jopa viikoittain merkittävästi.

”Museotöistä kertyvän työssäoloehdon laskeminen on välttämätön edellytys ansiosidonnaisen myöntämisen perusteena, mutta minulle järjettömän työläs prosessi, kun jokainen erillinen työsuoritus tunti tunnilta, viikko viikolta tulee raportoida.”
– kyselyyn vastannut museo-opas

Itsensätyöllistäjänä opas sijoittuu usein yrittäjän ja työntekijän välimaastoon, mikä aiheuttaa tulkinnallisia ongelmia tukia haettaessa. Yksi museo-opas esimerkiksi kertoi, että työnantaja ei laskenut häntä määräaikaiseksi työntekijäksi, mutta TE-toimisto oli nähnyt asian toisin. Pienipalkkainen ala myös kannustaa oppaita ottamaan vastaan viikonloppuvuoroja, joista saa enemmän tuntipalkkaa, mutta vähemmän työtunteja, joista lasketaan ansiosidonnaisen mahdollinen kertyminen.

”Yksi museo-opas kertoi, että työnantaja ei laskenut häntä määräaikaiseksi työntekijäksi, mutta TE-toimisto oli nähnyt asian toisin."

Työttömyysturvaa ei ole helppo ratkaista. Yksi mahdollinen helpotus museo-oppaille voisi olla, jos työttömyysturva sidottaisiin nykyisten tuntirajoitusten sijaan esimerkiksi kuukausituloihin. Tätä ehdotti maaliskuussa myös Sosiaali- ja terveysministeriön asettaman työryhmä, joka ehdotti päivärahan edellytykseksi vähintään 844€ tuloja kuuden kuukauden ajalta. Nykyisin ehto on 18 h työtä per viikko 26 kalenteriviikon ajan. Toinen mahdollinen ratkaisu museo-oppaiden työttömyysturvaan olisi määritellä uusiksi, millaisia tuntimääriä oppaalta odotetaan työssäoloehtojen täyttämiseksi. Museo-opas tekee sivistystyötä, kuten opettajat. Miksi siis opettajan työssäoloehto täyttyy 8h opetustyöstä viikossa, mutta museo-oppaiden minimi on 18h?

Tunnetko termit?

Keikkasopimus

Työsopimus on voimassa vain sovitun työkeikan ajan. Jokainen keikka muodostaa oman määräaikaisen työsuhteen.

Nollatuntisopimus / Vaihtelevan työajan työaikajärjestely

Työsopimuksessa minimityötuntien määräksi on sovittu nolla tuntia, joten työmäärä voi olla mitä vain 0-40h/vko välillä. Työsopimus voi olla määräaikainen tai toistaiseksi voimassa oleva.

Määräaikainen sopimus

Työsopimus, joka on voimassa tietyn määräajan. Määräaikaisuuden syy tulee olla kirjattu työsopimukseen ja se sitoo sekä työnantajaa että työntekijää.

Freelance-työsuhde

Työtä tehdään keikkasopimuksella. Työsopimus on voimassa vain sovitun työkeikan ajan. Jokainen keikka muodostaa oman määraaikaisen työsuhteen.

Freelance ei-työsuhteinen

Freelancer voi tehdä työtä myös ilman työsuhdetta. Kun kyseessä on ei-työsuhteinen freelancer, työ tehdään toimeksiantosopimuksella työkorvausta vastaan.

Itsensätyöllistäjä

Kattotermi, jonka alle lasketaan yleensä freelancerit, apurahansaajat, ammatinharjoittajat ja yksinyrittäjät. Itsensätyöllistäjä hankkii elantonsa myymällä omaa työtään ja osaamistaan joko työsopimuksen kautta tai yrittäjänä. 

 

Lue myös muut Mitä museo-oppaille kuuluu -blogikirjoitussarjan kirjoitukset. Toisessa kirjoituksessa tarkastelemme miten kyselyn vastaajien kertomukset rikkovat yleistä mielikuvaa nuoresta ja aloittelevasta museo-oppaasta. Kolmannessa kirjoituksessa pohdimme millainen on oppaan ammatti 2020-luvulla. Viimeisessä kirjoituksessa pohdimme, millaisilla keinoilla oppaiden työelämästä voidaan tehdä parempi.

*Museoalan ammattiliitto MALn ja Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKUn kyselyyn museo-oppaille 16.11. – 30.11.2020 vastasi yhteensä 175 henkilöä. Museoalan ammattiliiton kirjoitussarjassa tuomme vastausten kautta esiin museo-oppaiden kokemuksia omasta työstään sekä työn kehittämiskohteista. Vastauksia hyödynnetään myös osana edunvalvontatyötämme, jolla edistämme museo-oppaiden työskentelyolosuhteita pitkäjänteisesti. Suuret kiitokset kaikille kyselyyn vastanneille!

Ajankohtaista

Museoalan työsuojeluverkosto, tule mukaan!

Kirjoittajalta MAL | 7.9.2023

Tule mukaan museoalan työsuojeluverkostoon! Vapaamuotoinen verkosto on avoin kaikille museoalalla työskenteleville työsuojelusta kiinnostuneille henkilöille. Verkostotapaamisissa kuulet puheenvuoroja ja alustuksia sekä hyviä käytäntöjä, joita voit myös itse jakaa kollegoille.

Lausuntomme: Yleisen tietosuoja-asetuksen toimivuudesta ja sen soveltamiseen liittyvistä kokemuksista

Kirjoittajalta MAL | 6.9.2023

Museolain mukaan museotoiminnan tarkoituksena on mm. kulttuuri- ja luonnonperinnön sekä taiteen tallentaminen ja säilyttäminen, aineistoja ja muita sisältöjä koskevan tutkimuksen edistäminen ja hyödyntäminen sekä aineistojen ja tiedon saatavuuden, saavutettavuuden ja käytön edistäminen. Miten tietosuoja-asetus soveltuu KAM-sektorille? Vastasimme lausuntopyyntöön!

Luottamusmies (henkilöstöedustaja), hae syksyn työnohjausryhmään!

Kirjoittajalta MAL | 4.9.2023

Luottamusmies, henkilöstöedustaja, työsuojeluvaltuutettu – kaipaatko vertaistukea luottamustoimesi ja työsi kehittämiseksi? Hae 10.10. mennessä jäsenistämme koottavaan työnohjausryhmään, jossa pohditaan ja kehitetään omaa työtä osaavan työnohjaajan johdolla.

Elokuun uutiskirje julkaistu!

Kirjoittajalta MAL | 31.8.2023

Elokuun jäsentiedote on lähetetty jäsenille 30.8. sähköpostitse. Aiheina mm. Akava-kalenterin 2024 tilaus, ajankohtaista edunvalvontaa sekä syyskauden tärppejä.

Kesän palveluajat

Kirjoittajalta MAL | 14.7.2023

MALn toimisto hiljenee kesätauolle 17.7.-11.8. Muistathan, että Akavan Erityisalojen työsuhdeneuvonta ja jäsenpalvelut palvelevat normaalisti koko kesän ajan.

Mielipidekirjoituksemme Helsingin Uutisissa: Työntekijät jäivät pulaan

Kirjoittajalta MAL | 11.7.2023

– Nyt kaupungilla on todellinen kasvun paikka: palkanmaksu on saatava kuntoon, toteaa MALn toiminnanjohtaja Katariina Mäkelä Helsingin Uutisten mielipidepalstalla.

Ammattiliitto tukenasi – liity jäseneksi tai suosittele jäsenyyttä!

Kirjoittajalta MAL | 22.6.2023

Kesäkampanja: Oletko museo- ja kulttuuriperintöalan ammattilainen? Tai alalle opiskeleva tai jo opiskellut? Olemme ammattiliitto juuri Sinua varten! Tai oletko jo jäsen? Myös suosittelemalla jäsenyyttä, voit osallistua ja voittaa.

Vieraskynä: Ammattiliiton jäsenyyden merkitys korostuu lähivuosina

Kirjoittajalta MAL | 21.6.2023

Hallitusohjelman kirjaukset merkitsevät, että jäsenet tarvitsevat entistä enemmän apua ja kumppanuutta työelämäasioissa. Jo ammattiliiton jäsenyys on tapa vaikuttaa.

Kirjoittaja Amalia Poutanen on kattojärjestömme Akavan Erityisalojen yksityissektorin neuvottelupäällikkö.

Kesän 2023 kulttuuriliput jaettu MALn jäsenille

Kirjoittajalta MAL | 19.6.2023

MALn jäsenten kesälippujen hakuaika päättyi eilen ja tänään liput on jaettu kaikkien halukkaiden kesken! Jäseniämme pääsee nauttimaan kesästä Porin Jazzissa, Helsingin Flowssa, Turun Ruisrockissa, Joensuun Ilosaarirockissa, Savonlinnan oopperajuhlilla, Kaustisen kansanmusiikkifestareilla sekä huvipuistoissa Helsingin Linnanmäellä, Tampereen Särkänniemessä ja Kouvolan Tykkimäessä.

Mistä on hyvä työyhteisö tehty? -MALn etkoilla Museopäivillä keskusteltiin tärkeästä aiheesta

Kirjoittajalta Katariina | 14.6.2023

Mitkä asiat ovat tärkeimpiä, kun mietitään työhyvinvointia ja työssä jaksamista koko työyhteisön näkökulmasta? Mitä vaaditaan esihenkilöiltä ja johtamiselta, mitä työyhteisön kaikilta jäseniltä?