Mitä museo-oppaille kuuluu – Opastaminen on oikea ammatti

Museolaissa todetaan, että museotoiminnan yksi keskeisimpiä tarkoituksia ovat aineistojen ja elämysten tarjoaminen sekä yleisötyön ja vuorovaikutuksen edistäminen. Tämä asettaa opastustoiminnan tärkeäksi osaksi museotyötä. Opastamista pidetään usein kuitenkin sivutyönä, jota voi tehdä esimerkiksi muun museotyön ohessa tai opintojen aikana. Väliaikaisuutta pidetään perusteltuna, koska oppaan työrooli nähdään aloituspaikkana museouralle, josta siirrytään eteenpäin. Kyselyyn saamamme vastaukset kyseenalaistavat tämän mielikuvan. 

Vuonna 2019 museoissa järjestettiin noin 64 000 opastusta, joille osallistui lähes miljoona museovierasta.

- Museoviraston museotilastot 2019

Asiantuntevia työntekijöitä

Kyselyyn vastanneet oppaat olivat korkeasti koulutettuja työikäisiä aikuisia. Yli 60% vastaajista oli iältään 26 – 44 -vuotiaita. Nuoria aikuisia, eli alle 26-vuotiaita, oli vain 13% vastaajista. Iän perusteella museo-oppaat eivät siis vaikuta olevan uusia museoalan ammattilaisia. Mutta ikä ei itsessään kerro, onko työntekijä alalle vasta saapunut vai ei. Ikäjakaumaa kannattaakin peilata oppaiden muuhun osaamiseen, kuten koulutustaustaan.  

Peräti 55% vastaajista ilmoitti koulutuksekseen vähintään ylemmän korkeakoulututkinnon ja 27% alemman korkeakoulututkinnon. Lisäksi 10%% vastaajista ilmoitti parhaillaan opiskelevansa korkeakoulussa.  Vastaajien koulutuksessa painottuivat yliopiston historian-, taiteen- ja kulttuurialan tutkinnot, mutta useassa vastauksessa mainittiin myös kielien tutkimus sekä aikaisempi amk-tutkinto esimerkiksi matkailu- tai taidealalta. Koulutusalojen kirjo kertoo museoalan moninaisuudesta, sillä oppaat työskentelivät sekä kulttuurihistoriallisissa- että taidemuseoissa.

Kyselyyn vastanneet oppaat olivat kerryttäneet osaamistaan paitsi opiskelemalla, myös varsinaisella työnteolla. Vastaajista n. kolmasosa ilmoitti opastaneensa 3- 5 vuoden ajan. Vain 10% vastanneista kertoi opastaneensa alle vuoden, joskin 21% ilmoitti opastaneensa 1-2 vuotta. Väliaikaisen työroolin mielikuvaa rikkoi 6% vastaajista, jotka ilmoittivat opastaneensa yli 20 vuoden ajan. Jotain perehtymisestä kertoo myös se, että 65 vastaajaa ilmoitti opastavansa useammassa kuin yhdessä kohteessa! 

Miten saada ammattitaitoinen museo-opas pysymään alalla? 

Pitkä työura ei näy välttämättä opastuksesta saaduissa tuloissa. Noin kaksi kolmasosaa vastaajista ilmoitti saavansa opastamisesta alle puolet kuukausituloistaan. Lisäksi vain 37 kyselyyn vastannutta kertoi opastuskokemuksen näkyneen palkassa lisien muodossa. Kokemuslisien määrä kuitenkin vaihteli ja osalle se näkyi vain vastuun lisääntymisenä ilman rahallista korvausta. 

”Todellisuudessa työ vaatii laajaa perehtyneisyyttä, esiintymistaitoja, kykyä lukea kohderyhmää ja myös pedagogisia taitoja.”

- kyselyn vastaaja 

On hyvä huomata myös, että osa vastaajista tekee opastustyötä esimerkiksi museoamanuenssin työnimikkeen alla, joka entisestään hämärtää oppaiden työroolin rajoja. Hämärtyneet rajat voivat kuormittaa pahimmassa tapauksessa myös muuta henkilökuntaa, kun heidän oletetaan tekevän opastamista muiden töiden ohessa. Jo pelkästään oppaiden vastuulla olevat työtehtävät vaihtelevat räikeästi eri museoiden välillä. Tästä voit lukea lisää blogisarjan seuraavassa kirjoituksessa. 

Kyselyssä pyydettiin oppaita arvioimaan etenemismahdollisuuksiaan asteikolla 0-10, jossa 0 tarkoitti ettei etenemismahdollisuuksia ollut ja 10 taas kertoi, että vastaaja koki etenemismahdollisuutensa olevan erittäin hyvät. Tähän kysymykseen vastasi vain 144 opasta ja heistä 79 arvioi etenemismahdollisuutensa 0-4 välille. Keskiarvo vastauksista oli noin 4, joskin 6 vastaajaa arvioi etenemismahdollisuutensa erittäin hyväksi. Oppaat itse eivät siis näe opastamisen olevan museouran alku, vaan peräti umpikuja. 

Vaikka pääosin vastaajat kertoivat aikovansa opastaa myös jatkossa, 23 ilmoitti ettei heidän tulevaisuuden suunnitelmiinsa kuulu opastaminen. Suosituimmat perustelut kiteytti eräs opas näin:

”Työ on kokemukseni perusteella aliarvostettua ja alipalkattua - sitä pidetään ikään kuin sivutyönä, jota pitäisi tehdä vain opastamisen ilosta. Todellisuudessa työ vaatii kuitenkin laajaa perehtyneisyyttä, esiintymistaitoja, kykyä lukea kohderyhmää ja myös pedagogisia taitoja.” 

Opastaminen on oikea ammatti

Kyselyn perusteella voidaan todeta, että tämän päivän museo-oppaat ovat korkeasti koulutettuja ja päteviä asiantuntijoita. Uskollisuus työpaikalle tai alalla kartutettu kokemus ei kuitenkaan näy vastaajien mukaan palkassa tai etenemismahdollisuuksina.  

Oppaat ovat usein itsensätyöllistäjiä johtuen työsopimuksista, jotka ovat tilauspohjaisia. Tämä on osoittautunut vaikeaksi yhtälöksi kuluneen vuoden aikana, kun pandemian aikaansaamat poikkeusolot ja museoiden sulkeminen ovat tarkoittaneet monelle oppaalle töiden loppumista äkillisesti ja arvaamatta.

Oppaat ovat osa museoyhteisöä, siinä missä kokoelmista ja näyttelyistä vastaava henkilökunta. Ehkä olisikin aika kehittää yhteisiä pelisääntöjä, joiden pohjalta rakentaa parempi työelämä oppaille, jotka herättävät kulttuuriperinnön henkiin.