Veikkaustuottojen laskun kompensoinnista edunsaajille tulee päättää budjettiriihessä. Leikkausuhan alla on kansalaisten hyvinvointia edistävä kulttuuri-, liikunta- ja nuorisotyö, jota tulisi rahoittaa pelituottojen sijaan budjettivaroin. Akavan Erityisalat toivoo, että rahapelien ja yleishyödyllisten palvelujen kytkös purettaisiin.
Akavan Erityisalat esittää, että yleishyödyllinen kulttuuri-, liikunta- ja nuorisotyö rahoitetaan tulevaisuudessa valtion budjetista eikä korvamerkitysti epävakailla rahapelituotoilla.
Liitto edellyttää, että Veikkaus-tuottojen nyt koronan takia nopeutunut pudotus korvattaisiin täysimääräisesti edunsaajille syyskuun budjettiriihessä. Edunsaajat ovat sekä järjestöjä että kuntia.
- Työpaikat ja työllisyys ovat budjettiriihen keskeinen kysymys. Vakaakuppiin on siksi laitettava myös ne tuhannet järjestöjen työpaikat, jotka ovat riippuvaisia pelituottorahoituksesta, muistuttaa Akavan Erityisalojen toiminnanjohtaja Salla Luomanmäki.
- Esimerkiksi kulttuuri- ja liikunta-alalla korona on jo verottanut yksityissektorin työpaikkoja. Ellei Veikkauksen tuottopudotusta kompensoida, kulttuuri- ja liikunta-alaa kurittava lomautus- ja irtisanomisaalto on odotettavissa järjestöihin.
Veikkaus arvioi elokuussa, että sen koko vuoden tulos on koronapandemian vuoksi noin 300 miljoonaa euroa ennakoitua alhaisempi eikä valtion talousarvioon kirjattua tuottoarviota (noin 1 014 miljoonaa) saavuteta. Lisäksi jo lähivuosina peliriippuvuutta ehkäisevät, lähtökohtaisesti erittäin kannatettavat muutokset leikkaavat merkittävästi pelituottoja.
Akavan Erityisalat toivoo, että budjettiriihessä käydään periaatteellinen ja avoin keskustelu Veikkauksen roolista sekä pelituottojen ja yleishyödyllisen työn epäterveestä kytköksestä.
Aikuiskoulutustuelle ja vuorotteluvapaalle tarvetta
Akavan Erityisalat pitää tärkeänä, että myös korkeakoulutetuille on tarjolla ammatilliseen kehittämisen ja uraohjauksen palveluita sekä mahdollisuuksia osallistua jatkokoulutukseen.
- Mahdollisuus täydennyskoulutukseen on tärkeää esimerkiksi humanistisen tutkinnon suorittaneille jäsenillemme, jotka kokevat tarpeelliseksi täydentää tutkintoaan käytännön työelämävalmiuksilla ja muulla osaamistaan syventävällä koulutuksella, sanoo Salla Luomanmäki.
- Myös silpputyötä tekevillä sekä yrittäjänä ja palkansaajana vaihdellen toimivilla tulee olla mahdollisuus edulliseen täydennyskoulutukseen.
Akavan Erityisalat ei kannata valtiovarainministeriön ehdotusta nykymuotoisen aikuiskoulutustuen lopettamisesta. Esitys on vastoin jatkuvan oppimisen ja työurien pidentämisen periaatteita. Lainapohjaiseen aikuiskoulutustukeen siirtyminen ei antaisi kaikille tasapuolisia mahdollisuuksia hakeutua koulutukseen.
Liitto ei muitta mutkitta poistaisi myöskään vuorotteluvapaata.
- Vuorotteluvapaan kaltainen, mutta ehkäpä entistä helpompi järjestelmä tarvitaan tukemaan työurien pidentämistä. Meidän jäsenistössämme vuorotteluvapaan suosio on pysynyt tasaisena. Vapaan pitäjät ovat kokeneet sen työssä jaksamista edistävänä ja työvuosia lisäävänä. Vuorotteluvapaalle lähtevän tehtäviin tuleva taas saa mahdollisuuden työkokemukseen, jonka merkitys tulevalle työuralle voi olla ratkaisevan tärkeä, Luomanmäki pohtii.
Ei herätetä aktiivimallia!
Työttömyysturvaa nyt kovalla paineella kehitettäessä on palautettava mieleen lopulta varsin yksimielisesti haudatun aktiivimallin opetukset viime vaalikaudella, Akavan Erityisalat muistuttaa.
- Aktiivimallin myönteisestä vaikutuksesta työllisyyteen ei löytynyt todisteita, mutta lannistavat vaikutukset tulivat selkeästi esille. Huolemme on, että aktiivimalli lanseerataan nyt paineessa uudelleennimettynä, mutta osin samalla periaatteella. Työttömyysturva on vastikkeellinen etuus, mutta onko määrällinen työnhakuvelvoite esimerkiksi korkeakoulutetuille kannustava tapa työllistymiseen, Luomanmäki pohtii.
- Pidämme ensisijaisena työllistymistä parantavana keinona työvoimapalvelujen voimavarojen lisäämistä ja kehittämistä niin, että työnhakijan yksilöllinen tarve, työllistymisvalmiudet ja työmarkkinoiden tilanne voidaan ottaa paremmin huomioon.
Akavan Erityisalat esittää, että yhdistelmävakuutus otettaisiin vihdoin käyttöön, jotta myös yrittäjyyden ja palkkatyön välimaastossa työskentelevät pääsisivät työttömyysturvaverkon piiriin.
- Olemme pitäneet yhdistelmävakuutusta esillä vuosikausia. Sen tarpeellisuudesta on olemassa laaja konsensus. Nyt vihdoin malli on saatava käyttöön, sanoo Luomanmäki.
Lisätietoja
Toiminnanjohtaja Salla Luomanmäki, Akavan Erityisalat, puh. 040 700 7800.
Ajankohtaista
Merjan muistoa kunnioittaen
Museoalan ammattiliiton entinen puheenjohtaja Merja Herranen nukkui pois 21.3.2021. Merja toimi MALn puheenjohtajana vuodet 2001 – 2014. Kiitämme Merja Herrasta ansiokkaasta elämäntyöstä museoalan hyväksi ja otamme osaa omaisten ja läheisten suruun.
MAL Ilta-Sanomien kulttuuriliitteessä 27.3. : Kulttuuripalvelut ovat tärkeä osa kunnan viihtyvyyttä
Vaikuttamistyömme yhdessä Akavan Erityisalojen, Kuntien asiantuntijat Kumula ry:n ja Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKU ry:n kanssa oli esillä Ilta-Sanomien kulttuuriliitteessä 27.3.2021. Muistutimme kulttuuripalvelujen merkityksestä kuntien elinvoimaisuudelle.
”Opastyö on ja pysyy niin pitkään kuin olen työelämässä”
Mirja Nevalainen on työskennellyt museo-oppaana jo 25 vuotta. ”Jotkut saattavat pitää työtä ohimenevänä työuran ilmiönä. Minulla se on ja pysyy, niin pitkään, kun työtä teen”, hän kertoo. Museoalalle Mirja päätyi alun perin teatteritieteiden opintojen kautta.
Päivittyvät COVID19-uutiset
Olemme saaneet paljon yhteydenottoja jäseniltä koronavirustilanteeseen liittyyen. Tänne päivitetään viimeisin tiedotuksemme ja ohjeistus koronaan liittyen.
”Parasta museoalalla on, että saa tehdä työtä, josta nauttii”
Jaakko Ervasti on maisterivaiheen arkeologian opiskelija, joka on lapsesta saakka ollut kiinnostunut historiasta. Ensimmäiset alan työkokemukset ovat vahvistaneet tunnetta siitä, että museotyö on se oikea suunta työelämässä.
Insinööritoimistosta museoalalle: kulttuuriympäristötyö vei Katariinan mukanaan
Korjausrakentamisen tutkija Katariina Ruuska-Jauhijärvi työskentelee Kymenlaakson museossa. Aiempi työ insinööritoimistossa vaihtui museotyöhön, kun museolain uudistus avasi uusia haasteita museokentältä.
Pysyvyyttä ja ylisukupolvisuutta – museoalalla työ on aidosti merkityksellistä
Annika Utriainen työskentelee asiakaspalvelusta ja -kokemuksesta vastavana kehittämispäällikkönä Merikeskus Vellamossa. Työssään hän luo kohtaamisia eri aikojen ihmisten välille.
Museoalalle vetää monipuoliset työtehtävät ja jatkuva uuden oppiminen
Pyhän Olavin pyhiinvaellusreitti -hankkeen projektipäällikkönä työskentelevä Jarmo Korhonen on luomassa Pohjois-Pohjanmaan ensimmäistä rakennettua pyhiinvaellusreittiä. Korhoselle museoalalla työskentely mahdollistaa jatkuvaa uuden oppimista.
Hae mukaan kevään 2021 ryhmätyönohjaukseen!
Kaipaatko tilaisuutta keskustellaksesi omasta työstäsi? Pohditko työssäsi motivaatiota, työssä jaksamista, omaa ajankäyttöäsi? Hae MALn työnohjausryhmään, jossa pääset keskustelemaan muiden alan ammattilaisten kesken sekä työnohjaajan johdolla.
Vuoden 2021 koulutustuki haetaan sähköisesti
Myönnämme hakemuksen perusteella jäsenillemme koulutustukea vuosittain max. 300 e/ hlö. Koulutus voi olla järjestetty esimerkiksi avoimessa yliopistossa, kesäyliopistossa, täydennyskoulutuskeskuksessa tai ammattikorkeakoulussa.
- « Edellinen
- 1
- …
- 25
- 26
- 27
- 28
- 29
- Seuraava »